Politiikka

”Ei hallitus voi ulkoistaa itseään” – SAK:n Elorannalta kuitti Orpolle

Lehtikuva / Martti Kainulainen
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Lehtikuva / Martti Kainulainen

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (kuvassa) kuunteli tarkalla korvalla, millä mielin niin työnantajat kuin hallitus lähtevät tulevaan syksyyn muuttuneessa työmarkkinatilanteessa. Porin Suomi-areenassa pureuduttiin torstaina sopimusyhteiskunnan tulevaisuuteen – onko luvassa luottamusta vai sanelua.

Paneeliin osallistunut Eloranta summasi keskustelun antia muistuttaen, että Suomessa on olemassa perusvahvuudet niin yhteiskunnassa kuin työmarkkinajärjestelmässä.

– Mutta meillä on murroksen merkkejä ilmassa, jotka liittyvät uusiin neuvottelujärjestelmiin, keskusjärjestöjen rooliin ja minkä roolin hallitus ottaa tässä uudessa mallissa.

Työmarkkinaosapuolet valmistautuvat jo syksyn liittokierroksiin, kun keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen (tupojen) aika on ainakin tällä hetkellä historiaa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) (kuvassa) totesi odottavansa ”fiksuja ratkaisuja”, jotka tukevat taloutta ja ostovoimaa. Hän korosti, että hallituksella ei tässä ole roolia. Eloranta on eri mieltä.

– Ei hallitus voi ulkoistaa itseään vain toteamalla, että me emme halua olla osapuoli. Se on osapuoli tavalla tai toisella.

Eloranta muistuttaa, että hallitus vaikuttaa työmarkkinoihin lainsäädännöllä ja veropolitiikalla tai sosiaaliturvauudistuksella, jonka byrokraattista ja kyykyttävää mallia ay-liike on kiihkeästi vastustanut.

– Hallituksen toimilla on aina vaikutusta työmarkkinoihin ja työntekijöiden asemaan.

Työntekijäpuoli on harjoittanut palkkamalttia ja käänteen on tultava.

Paneelissa kävi ilmi, että luottamus on kaikista tulevista haasteista huolimatta aika hyvissä kantimissa.

– Katson syksyyn aika luottavaisin mielin, vaikka tässä on totta kai edessä asemiinmenoa. Pyrkimyksenä on kaikkien palkansaajien ostovoiman parantaminen. Tässä varmaan tulee työnantajien kanssa se pieni keskustelunpaikka, Eloranta povaa.

Hän viittaa siihen, että palkansaajajärjestöt ovat laajalti ilmoittaneet, että palkkaneuvotteluissa ei enää nollalinja käy.

– Palkankorotuksia tullaan todennäköisesti hakemaan, mutta niiden suuruudesta ei vielä tiedä kukaan, Eloranta linjasi.

Teollisuusalojen ammattiliiton Teamin puheenjohtaja Heli Puura oli samoilla linjoilla.

– Työntekijäpuoli on harjoittanut palkkamalttia ja käänteen on tultava.

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen torppasi tällaiset pyrkimykset vedoten siihen, että Suomen kustannuskilpailukyvyssä on vielä umpeenkuromista. Hän raotti tilannetta, jossa palkankorotukset voisivat olla mahdollisia. Niistä voisi sopia paikallisesti  yrityksissä, joilla on varaa maksaa enemmän palkkaa.

– Ay-liike haluaa parantaa kaikkien ostovoimaa, ei vain niiden yritysten työntekijöiden, joilla on siihen varaa, Eloranta kuittasi heti.

Orpo kiitteli Inkeroisen tavoin ay-liikettä kiky-ratkaisusta, mutta totesi, että valtiontalous ei ole vielä kestävällä pohjalla. Hän vihjasi, että hallitus voi harkita ostovoimaa tukevia veroratkaisuja, jos palkkamaltti säilyy. Mitään summaa veroalelle hän ei antanut.

Ei varmaan kenenkään tarvitse olla huolissaan, mutta hereillä pitää olla.

Eloranta rauhoittelee tavallista työntekijää kaiken murroksen keskellä. Uusi neuvottelujärjestelmä kun pitää sisällään paikallisen sopimisen rajun laajentamisen.

– Ei varmaan kenenkään tarvitse olla huolissaan, mutta hereillä pitää olla – myös liitoissa.

Hänen mukaansa voimatasapaino pitää työpaikoilla saada sille tolalle, että työntekijöiden asema on turvatumpi. Orpo sanoi olevansa valmis lisäämään työntekijöiden edustusta yritysten hallinnoissa, mutta Eloranta korostaa sen olevan vain yksi pala palapelissä.

– Ratkaisevaa on, että mistä asioista voidaan paikallisesti sopia, kuka voi niistä sopia, ja missä raameissa niistä voidaan sopia.

Tampereen yliopiston professori Harri Melin arvioi, että välttämättä syksyllä ei tapahdu kovinkaan kummia, vaikka työmarkkinat ovatkin nyt aivan uudessa asennossa. Hän pelkää kuitenkin, että liittokierros tarkoittaa palkkaerojen kasvua. Melin tunnustautui tupo-mieheksi: ”Niillä on rakennettu hyvinvointiyhteiskuntaa”.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat