”Ei hallitus voi ulkoistaa itseään” – SAK:n Elorannalta kuitti Orpolle

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta (kuvassa) kuunteli tarkalla korvalla, millä mielin niin työnantajat kuin hallitus lähtevät tulevaan syksyyn muuttuneessa työmarkkinatilanteessa. Porin Suomi-areenassa pureuduttiin torstaina sopimusyhteiskunnan tulevaisuuteen – onko luvassa luottamusta vai sanelua.

Paneeliin osallistunut Eloranta summasi keskustelun antia muistuttaen, että Suomessa on olemassa perusvahvuudet niin yhteiskunnassa kuin työmarkkinajärjestelmässä.

– Mutta meillä on murroksen merkkejä ilmassa, jotka liittyvät uusiin neuvottelujärjestelmiin, keskusjärjestöjen rooliin ja minkä roolin hallitus ottaa tässä uudessa mallissa.

Työmarkkinaosapuolet valmistautuvat jo syksyn liittokierroksiin, kun keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen (tupojen) aika on ainakin tällä hetkellä historiaa.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) (kuvassa) totesi odottavansa ”fiksuja ratkaisuja”, jotka tukevat taloutta ja ostovoimaa. Hän korosti, että hallituksella ei tässä ole roolia. Eloranta on eri mieltä.

– Ei hallitus voi ulkoistaa itseään vain toteamalla, että me emme halua olla osapuoli. Se on osapuoli tavalla tai toisella.

Eloranta muistuttaa, että hallitus vaikuttaa työmarkkinoihin lainsäädännöllä ja veropolitiikalla tai sosiaaliturvauudistuksella, jonka byrokraattista ja kyykyttävää mallia ay-liike on kiihkeästi vastustanut.

– Hallituksen toimilla on aina vaikutusta työmarkkinoihin ja työntekijöiden asemaan.

Työntekijäpuoli on harjoittanut palkkamalttia ja käänteen on tultava.

Paneelissa kävi ilmi, että luottamus on kaikista tulevista haasteista huolimatta aika hyvissä kantimissa.

– Katson syksyyn aika luottavaisin mielin, vaikka tässä on totta kai edessä asemiinmenoa. Pyrkimyksenä on kaikkien palkansaajien ostovoiman parantaminen. Tässä varmaan tulee työnantajien kanssa se pieni keskustelunpaikka, Eloranta povaa.

Hän viittaa siihen, että palkansaajajärjestöt ovat laajalti ilmoittaneet, että palkkaneuvotteluissa ei enää nollalinja käy.

– Palkankorotuksia tullaan todennäköisesti hakemaan, mutta niiden suuruudesta ei vielä tiedä kukaan, Eloranta linjasi.

Teollisuusalojen ammattiliiton Teamin puheenjohtaja Heli Puura oli samoilla linjoilla.

– Työntekijäpuoli on harjoittanut palkkamalttia ja käänteen on tultava.

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen torppasi tällaiset pyrkimykset vedoten siihen, että Suomen kustannuskilpailukyvyssä on vielä umpeenkuromista. Hän raotti tilannetta, jossa palkankorotukset voisivat olla mahdollisia. Niistä voisi sopia paikallisesti  yrityksissä, joilla on varaa maksaa enemmän palkkaa.

– Ay-liike haluaa parantaa kaikkien ostovoimaa, ei vain niiden yritysten työntekijöiden, joilla on siihen varaa, Eloranta kuittasi heti.

Orpo kiitteli Inkeroisen tavoin ay-liikettä kiky-ratkaisusta, mutta totesi, että valtiontalous ei ole vielä kestävällä pohjalla. Hän vihjasi, että hallitus voi harkita ostovoimaa tukevia veroratkaisuja, jos palkkamaltti säilyy. Mitään summaa veroalelle hän ei antanut.

Ei varmaan kenenkään tarvitse olla huolissaan, mutta hereillä pitää olla.

Eloranta rauhoittelee tavallista työntekijää kaiken murroksen keskellä. Uusi neuvottelujärjestelmä kun pitää sisällään paikallisen sopimisen rajun laajentamisen.

– Ei varmaan kenenkään tarvitse olla huolissaan, mutta hereillä pitää olla – myös liitoissa.

Hänen mukaansa voimatasapaino pitää työpaikoilla saada sille tolalle, että työntekijöiden asema on turvatumpi. Orpo sanoi olevansa valmis lisäämään työntekijöiden edustusta yritysten hallinnoissa, mutta Eloranta korostaa sen olevan vain yksi pala palapelissä.

– Ratkaisevaa on, että mistä asioista voidaan paikallisesti sopia, kuka voi niistä sopia, ja missä raameissa niistä voidaan sopia.

Tampereen yliopiston professori Harri Melin arvioi, että välttämättä syksyllä ei tapahdu kovinkaan kummia, vaikka työmarkkinat ovatkin nyt aivan uudessa asennossa. Hän pelkää kuitenkin, että liittokierros tarkoittaa palkkaerojen kasvua. Melin tunnustautui tupo-mieheksi: ”Niillä on rakennettu hyvinvointiyhteiskuntaa”.

Eero Heliövaara ei aio hakea jatkokautta valtion omistajaohjausosaston päällikkönä

Kuva: Lehtikuva

Valtion omistajaohjausosaston päällikkö Eero Heliövaara ei aio hakea jatkokautta. Heliövaara kertoo STT:lle haluavansa siirtyä kohti uusia haasteita. Hän sanoo, että kesällä ollut kohu Finnairin lisäeläkkeistä ei vaikuttanut yksittäisenä asiana hänen päätökseensä.

Heliövaara sanoo jo aiemmin valmistautuneensa henkisesti luopumaan pestistä, sillä hänen edeltäjällään olisi ollut oikeus palata tehtävään. Nyt paikka on avoimessa haussa.

Keskustelua aiheesta

Näin perussuomalaiset hajosivat: Simon Elo ja Juho Eerola kohtaavat lavalla

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Sinisen tulevaisuuden eduskuntaryhmän puheejnjohtaja Simon Elo ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja, pitkäaikainen vaikuttaja Juho Eerola astuvat Helsingin kirjamessutorstaina 26.10. lavalle ensi kertaa perussuomalaisten hajoamisen jälkeen.

Tilaisuus on samalla Lauri Nurmen kirjoittaman kirjan Perussuomalaisten hajoamisen historia -kirjan yleisöjulkistus.

Politiikan toimittaja Nurmi lupaa kertoa kirjassaan uutta tietoa perussuomalaisten sisäisistä jännitteistä, Jussi Halla-ahon noususta puolueen johtoon, etukäteen laaditusta soinilaisten varasuunnitelmasta ja muiden hallituspuolueiden osuudesta perussuomalaisten hajoamisessa.

Kirjassa esiintyvät omilla nimillä muun muassa Timo Soini, Halla-aho, Jussi Niinistö, Matti Putkonen, Sampo Terho ja EerolaLisäksi lukuisat kokoomuslaiset ja keskustalaiset ovat antaneet nimettöminä haastatteluja.

Jutta Urpilainen antaa sijoitusvinkin: Tällä toimella rahat 7-kertaisesti takaisin

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / JOHANNES JANSSON

SDP:n kansanedustaja, entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) jatkaa tänään maanantaina päiväkotivierailujaan Lapualla.

”Päiväkodit ovat olleet hyvin erilaisia, sillä osa toimii vuoropäiväkotina, osa oli kaksikielisiä, osassa taas maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on yli 80 prosenttia kaikista lapsista. Osassa kiinteistöt olivat aivan uusia, kun taas osassa päiväkoti toimi hyvinkin vanhoissa tiloissa. Vaikka vierailemani päiväkodit olivat erilaisia, on niillä myös ollut yhtäläisyyksiä. Kaikkia päiväkoteja on yhdistänyt osaava ja omistautunut henkilökunta, joka on saanut laadukkaan koulutuksen vastuullista tehtävää varten.”

Urpilainen kirjoittaa asiasta Pohjalaisessa.

”Monessa kunnassa päiväkodeissa näkyvät myös Sipilän hallituksen säästötoimet, joiden myötä varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ovat kasvaneet. Hallitus nimittäin päätti säästää varhaiskasvatuksesta rajaamalla subjektiivista oikeutta päivähoitoon ja kasvattamalla ryhmäkokoja. Onneksi hallitus kuitenkin päätti vetää alkuperäisen esityksensä varhaiskasvatuksen maksujen korottamisesta pois ja päätyi keventämään pienituloisten varhaiskasvatusmaksuja. Tämä oli askel oikeaan suuntaan.”

Urpilaisen mukaan varhaiskasvatukseen kannattaa panostaa.

”Euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa myöhemmin jopa seitsemän euroa takaisin. Tämä johtuu muun muassa siitä, että se tasoittaa lasten erilaisia kotoa saatuja lähtökohtia ja edistää lapsen mahdollisuuksia tasapainoiseen kasvuun.”

Suomessa yli 4-vuotiaista 75 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen, kun Ruotsissa vastaava luku on 96 prosenttia.

”Varhaiskasvatus on tehokas keino parantaa oppimisen edellytyksiä, vähentää työttömyyttä ja kaventaa tuloeroja sekä vähentää huono-osaisuuden periytymistä. Varhaiskasvatukselle kuuluu vahva asema yhteiskunnassamme ja siellä työtä tekevät ansaitsevat meidän kaikkien kiitoksen”, Urpilainen kirjoittaa.

Malmin lentokenttä taas tapetilla: Perustuslakivaliokunta lausuu asiasta

Kuva: Ella Kaverma

Perustuslakivaliokunta pyrkii antamaan lausunnon Malmin lentokenttää koskevasta kansalaisaloitteesta huomisessa kokouksessaan, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.).

Perustuslakivaliokunta antaa lausunnon Lex Malmi -aloitetta käsittelevälle liikenne- ja viestintävaliokunnalle.

Aloitteen tarkoituksena on säilyttää Helsinki-Malmin lentopaikka ilmailukäytössä, kehittää lentopaikan oheistoimintaa ja säilyttää sen kulttuuriympäristöarvot.

AVAINSANAT

Keskustan varapuheenjohtaja arvostelee Jan Vapaavuorta Suomenmaassa: Sairaanhoitajan pitää pystyä asumaan Helsingin kantakaupungissa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Keskustan varapuheenjohtaja, kan­sa­ne­dus­ta­ja Kat­ri Kul­mu­ni sanoo Suomenmaassa, että Helsingin pormestarin Jan Va­paa­vuo­ren toi­min­ta ker­too pait­si por­mes­ta­rin kun­ni­an­hi­mos­ta myös ko­vas­ta ko­koo­mus­lai­ses­ta ar­vo­maa­il­mas­ta.

– Jos por­mes­ta­ri oli­si enem­män köy­hän asi­al­la, ei tar­vit­si­si ih­me­tel­lä kau­pun­gi­no­sien eriy­ty­mis­tä. Kes­kus­ta ha­lu­aa, et­tä jo­kai­sen ih­mi­sen pi­tää pys­tyä asu­maan myös Hel­sin­gis­sä. Ny­ky­ään opet­ta­jan tai sai­raan­hoi­ta­jan pal­kal­la ei pär­jää kan­ta­kau­pun­gis­sa.

Kul­mu­nin mukaan Va­paa­vuo­ren toi­min­ta tar­jo­aa kes­kus­tal­le mah­dol­li­suu­den ol­la kes­kus­te­lun toi­nen ää­ni ja po­la­ri­saa­ti­on toi­nen pis­te.

– Suo­mea on ra­ken­net­ta­va ha­jau­te­tus­ti, jot­ta kaik­ki voi­ma­va­rat tu­le­vat käyt­töön. Kes­kit­tä­mäl­lä ih­mi­set yh­teen paik­kaan oli­sim­me hä­din tus­kin Pie­ta­rin ko­koi­nen.