Toiminnanjohtaja Pekka Suomela Kaivosteollisuus ry:stä odottaa, että keskustelu jatkuu kiihkeänä kaivosteollisuuden ympärillä eduskuntavaalien lähestyessä.

Hän uskoo, että kaivosten verotus tulee muuttumaan, mutta…

– Kaivosteollisuudesta käytävän keskustelun pohjaksi on hankittava riittävän kattava kuva kaivosverotuksen kokonaisvaikutuksista kilpailijamaissa, alan etu- ja yhteistyöjärjestön toiminnanjohtaja korostaa.

SAK:lainen Teollisuusliitto on pitkälti samoilla linjoilla Kaivosteollisuus ry:n kanssa erillisestä kaivosverosta.

Puheenjohtaja Riku Aallon mielestä vero puolustaa paikkaansa, jos se on käytössä kilpailijamaissakin.

– En ole varma, olisiko se fiksu ratkaisu, jos kaivosvero johtaisi kaivostoiminnan loppumiseen Suomessa, Aalto toteaa Demokraatille.

Ulkomaiset yhtiöt hakevat aktiivisesti Suomesta malminetsintälupia. Aalto ei ihmettele sitä yhtään. Suomen kallioperä houkuttelee niin ulkomaisia – niin kuin kotimaisiakin – toimijoita.

– Kaivostoiminta on hyvin pääomavaltaista. Saattaa mennä 15 vuotta ensimmäisestä tutkimuksesta ennen kuin kaivos toimii. Ja läheskään kaikki eivät johda kaivoksen aloittamiseen. Suomessa ei ole yrityksiä, jotka pystyisivät laittamaan kymmeniä, jopa satoja miljoonia euroja tutkimukseen.

Hän painottaa, että koko kaivosteollisuuden vastuullisuuteen ja tuotannon jälkihoitoon pitää kuitenkin kiinnittää entistä paremmin huomiota.

Aalto pitää viranomaisten valvontakoneistoa aika hyvänä.

– Mutta jos epäkohtia ilmenee, niihin pitää puuttua. Viesti, että “tullaan ja tyhjennetään kaivos, eiväthän ne ehdi kuitenkaan tehdä mitään”, on hyvin epäeettistä.

Myös Kaivosteollisuus pitää tärkeänä, että kaivoksen sulkemiseen varaudutaan kunnolla jo toiminnan aikana riittävillä vakuuksilla.

Kittilän kultakaivoksen – Euroopan suurimman – omistaa kanadalainen Agnico Eagle. Agnico investoi Kittilään vuonna 2006 ja ensimmäinen kultaharkko valettiin vuonna 2009.

Suomen-yhtiön toimitusjohtaja Jani Lösönen totesi Kaivosteollisuuden tilaisuudessa, että prosessit ovat pitkiä. Kullan myynnistä saatu tulo kymmenessä vuodessa on noin 1,6 miljardia euroa. Kaivoksen kumulatiiviset investoinnit ja käyttökustannukset olivat vuoteen 2018 mennessä noin 2 miljardia euroa.

– Rahavirta on ollut ulkomailta Suomeen, ei Suomesta ulos, Lösönen huomauttaa epäilijöille.

Hänen mukaansa kaivos on saanut omistajilta “pitkämielistä rahoitusta”. Kassavirran suunnan odotetaan muuttuvan plussan puolelle vuonna 2021.

Salmela arvioi tämän vuoden näyttävän kaivosteollisuudelle kohtuullisen hyvältä. Malmia etsitään ahkerasti ja energiamurroksen takia erityisesti akkumineraalien tutkimukset ovat korkealla tasolla.

– Suomi on otollinen maa akkumateriaalien tuotantoon, koska maaperässämme on tarvittavia mineraaleja ja tuotannon vastuullisuuteen voi luottaa.

Myös Teollisuusliiton Riku Aalto näkee kaivosteollisuuden tulevaisuuden Suomessa positiivisena.

– Ilmastonmuutoksen torjumisen takia tarvitaan uusia innovaatioita, energiaystävällisiä tuotteita – kuten akkuja sähköautoihin. Ne edellyttävät yleensä raaka-ainetta, joita tulee erilaisista malmeista.

Kaivosteollisuus myös työllistää, suoraan vähän yli 2 000 työntekijää, mutta välillisesti moninkertaisesti tuon määrän. Se ei ole palkansaajajärjestölle merkityksetöntä.