”Ei saa joustaa piiruakaan” – Mäkisalo-Ropponen ja Harakka puolustavat kuurojen tulkkauspalvelun laatua

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Merja Mäkisalo-Ropponen.

SDP:n kansanedustajat Merja Mäkisalo-Ropponen ja Timo Harakka korostavat hyvien tulkkauspalveluiden merkittävyyttä ihmisen yhdenvertaisuudelle.

He jättivät aiemmin kesällä kirjallisen kysymyksen koskien Kelan tulkkauspalvelun hankintaprosessia, joka on herättänyt paljon huolia järjestökentässä.

– Jotta kuulovammainen tai kuuro henkilö voi olla tasa-arvoinen yhteiskunnan jäsen, on hänen saatava tarvittava ja laadukas tulkkauspalvelu. Tästä periaatteesta ei saa antaa periksi piiruakaan. Jotta ihminen saa esimerkiksi hyvää hoitoa ja reilua kohtelua virastossa, on hänen voitava luottaa täysin tulkkauksen laatuun. Osallistuminen yhteiskuntaan sen täysimääräisenä jäsenenä edellyttää, että saa oman äänensä kuuluviin, edustajat painottavat.

Jotta ihminen saa esimerkiksi hyvää hoitoa ja reilua kohtelua virastossa, on hänen voitava luottaa täysin tulkkauksen laatuun.

Kirjallisen kysymyksen vastauksessa väistynyt ministeri Juha Rehula (kesk.) toteaa, että ”Saamiensa yhteydenottojen perusteella sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Kelalta lisätietoja kilpailutukseen liittyvistä seikoista 18.8.2017 mennessä”.

– On hyvä, ettei ministeri väheksynyt kysymyksessä ilmaistua huolta ja että tilannetta seurataan myös ministeriön taholta. Jos palvelut eivät toimi, on asiaan puututtava välittömästi, sillä toimimattomat tulkkauspalvelut ovat kuurojen ja kuulovammaisten näkökulmasta ihmisoikeusloukkaus, toteavat edustajat.

Timo Harakka.

Mäkisalo-Ropponen ja Harakka kysyivät heinäkuun alussa jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, miten hallitus aikoo huomioida eri järjestöjen huolet Kelan tulkkauspalveluiden tulevaisuudesta ja miten hallitus aikoo varmistaa, että Kelan tulkkauspalveluita tarvitsevien perusoikeudet toteutuvat myös jatkossa.

Terveyskeskusmaksu pois: Hintalappu olisi 40 miljoonaa euroa vuodessa – ”Nämä ovat pieniä summia”

Kuva: Kari Hulkko

Vasemmistoliitto vaatii terveyskeskusmaksujen poistoa koko Suomessa. Puolueen mielestä kuntien tulisi myös jättää sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksut perimättä silloin, kun se on ilmeisen kohtuutonta.

Terveyskeskusmaksun eli perusterveydenhuollon lääkärimaksun poisto koko Suomessa maksaisi arviolta 40 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi Helsinki luopui maksusta vuonna 2013. Tätä ennen maksutulot kattoivat noin puoli prosenttia pääkaupungin terveyskeskusmenoista.

– Nämä ovat pieniä summia kun huomioidaan, että nykyhallitus on alentanut ansiotuloverotusta 1,5 miljardilla eurolla ja että viimeisinkin sote-esitys avaa lähes kuuden miljardin yksityiset markkinat, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson huomauttaa.

Valtakunnanvoudin tilaston mukaan ulosottoon päätyy vuosittain noin 400 000 sosiaali- ja terveyspalvelun laskua. Viime vuonna ne vastasivat 14 prosentista kaikista ulosottoon menneistä laskuista.

Yksityinen perintäbisnes rahastaa toisten sairaudella ja pienituloisuudella.

Helsingissä sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen keräämiseen upposi ennen maksun poistamista jopa 30 prosenttia sen tuotosta.

– Maksu- ja perimiskäytäntöjen vuoksi hoitoon pääsy lykkääntyy. Lisäksi yksityinen perintäbisnes rahastaa toisten sairaudella ja pienituloisuudella. Kuntien onkin lopetettava yksityisten perintätoimistojen käyttö, Andersson vaatii.

Suuret terveydenhuollon maksut ja lääkkeiden omavastuut muodostavat hänen mukaansa erityisesti pienituloisimmille taloudellisen terveysesteen.

– Kokonaan työelämän ulkopuolella olevissa ryhmissä on huomattavan paljon ihmisiä, joilla on suuri tarve terveyspalvelujen käyttöön tai säännölliseen terveydentilan ja lääkehoidon seurantaan.

Anderssonin mukaan terveyskeskusmaksujen poisto olisi ensi askel kohti vasemmistoliiton esittämää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen ja reseptilääkkeiden omavastuiden laajempaa uudistusta.

– Esimerkiksi hammashoidon maksuja ja lääkkeiden omavastuita pitää alentaa tuntuvasti. Maksuille sekä Kelan korvaamille lääke- ja matkakustannusten omavastuille tulee myös asettaa yhteinen vuotuinen maksukatto, joka on huomattavasti nykytason alapuolella.

Liittojohtaja odottaa vientialojen päänavausta pelolla: ”Saattaa jopa kasvattaa palkkaeroja”

Kuva: Thinkstock

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty kritisoi nykyistä hallitusta sen tasa-arvopolitiikasta. Liiton mielestä palkkatasa-arvossa on menty takapakkia ja päätösten tasa-arvovaikutuksista ei ole piitattu.

Puheenjohtaja  Maija Pihlajamäki muistuttaa, että esimerkiksi kilpailukykysopimus leikkasi juuri naisvaltaisen julkisen sektorin palkkoja, mutta ei juuri miesvaltaisen yksityisen sektorin ansiotasoa.

– Valtiontalouden säästöt kohdistuvat myös kuntatalouteen, jonka heikkeneminen ennakoi irtisanomisia ja muita säästötoimia.

Jytyn puheenjohtajan mielestä syksyn ja alkuvuoden sopimusneuvotteluissa olisi nyt hyvä mahdollisuus nostaa palkkatasa-arvo neuvottelupöytään.

– Samapalkkaisuuden edistäminen edellyttää erityisesti pienimpien palkkojen korottamista naisvaltaisilla aloilla. Työmarkkinajärjestöjen on yhdessä neuvoteltava sellaiset sopimukset, jotka tekevät Suomesta tasa-arvoisen maan myös palkkauksessa, Pihlajamäki linjasi puhuessaan Lappeenrannassa yhdistyspäivillä.

Euromääräiset palkankorotukset nostavat matalampia palkkoja.

Sopimusneuvotteluissa odotellaan tällä hetkellä vientialojen päänavausta, joka määrittelisi liittokierroksen suunnan myös muilla aloilla. Pihlajamäki varoittaa:

– Tällainen malli ei kuitenkaan edistä tasa-arvoista palkkakehitystä, vaan saattaa jopa kasvattaa palkkaeroja.

Naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero on tällä hetkellä noin 17 prosenttia. Jytyn puheenjohtajan mielestä palkkatasa-arvon korjaaminen liittokierroksella onnistuu vain näin:

– Naisvaltaiselle julkiselle sektorille neuvotellaan miesvaltaisia yksityisiä aloja suuremmat korotukset. Euromääräiset palkankorotukset nostavat matalampia palkkoja ja siten vaikuttavat myös palkkatasa-arvoon, Pihlajamäki painotti.

 

”Jokainen voi tukea ketä haluaa” – Sampo Terho Ylellä: Uskon monen menevän suoraan istuvan presidentin taakse

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Siniset veivät kannattajakortit puolueen rekisteröimistä varten oikeusministeriöön maanantaina. Etualalla puheenjohtaja Sampo Terho, kuvassa myös kansanedustajat Matti Torvinen ja Tiina Elovaara.

Siniset eivät asetu minkään presidenttiehdokkaan taakse puolueena tai ryhmänä. Perussuomalaisista irtautuneen sinisten yhdistyksen puheenjohtaja, eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho vahvisti tämän Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

– Jokainen voi tukea ketä haluaa.

Omaa ehdokasta sinisiltä ei tule Terhon mukaan senkin takia, että se olisi vaatinut vähintään 20 000 äänioikeutetun valitsijayhdistystä vasta perusteilla olevalta puolueelta.

– Uskon, että moni menee suoraan istuvan presidentin taakse ja on jo mennytkin, hän arvioi.

Omasta äänestyskäyttäymisestään Terho ei avautunut:

– En katso, että olisi sopivaa ministerille asettua julkisesti jonkun ehdokkaan taakse.

Sininen tulevaisuus -yhdistys jätti viime viikolla keräämänsä yli 5 000 kannattajakorttia oikeusministeriöön. Terho uskoo, että puolue on rekisteröity kuukauden sisällä. Hän kertoi olevansa valmis uuden puolueen puheenjohtajaksi.

Europarlamenttiin Terho ei enää halaja. Hän sanoo tähtäävänsä eduskunta- ja maakuntavaaleihin ehdokkaaksi.

Luulisi heillä olevan muutakin tekemistä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vannoi aiemmin perkaavansa kaikki sinisten kannattajakortit tarkasti läpi, että ne ovat ”aitoja”.

– Luulisi heillä olevan muutakin tekemistä, Terho tokaisi Ylellä.

Helsingin Sanomien aamun gallup-kysely näytti sinisille vain 1,3 prosentin kannatusta. Terholla oli alhaiselle luvulle selitys:

– Syy on se, että kun on nollasta lähdetty, työ on vasta alussa. Meiltä puuttuu vielä tunnettavuus ja sitä kautta uskottavuus. Pitää pystyä kertomaan, mikä erottaa meidät muista.

Terho ei nähnyt mitään legitiimin puutetta siinä, että sinisillä on alhaisesta kannatuksesta huolimatta viisi ministeriä.

– Ei huoleta oikeastaan. Me olemme monet pitkäaikaisia vaikuttajia. Tilanne on sama edelleen, että mikään ei etene hallituksessa, jos jokainen ei ole mukana. Siinä mielessä olemme tasavertainen hallituskumppani. Ja hallituksella on enemmistö edelleen.

 

HS-gallup: Kokoomus vie, SDP vankasti kakkosena, keskusta vajoaa edelleen

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Luottamus keskustaan on katoamassa, kuvassa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Kokoomukselle ei löydy haastajaa puolueiden kannatusmittauksissa, ilmenee Helsingin Sanomien gallupista.

Kokoomuksen suosio on noussut liki prosenttiyksikön, ja puolueen kannatus on nyt 21,9 prosenttia.

Kakkospaikkaa pitävän SDP:n kannatus on 18,1 prosenttia ja se on parantanut juoksuaan hieman edellisestä mittauksesta. Kolmosena ovat vihreät 16,1 prosentillaan. Puolue on nyt menettänyt kannatustaan.

Pääministeripuolue keskusta on puolueista neljänneksi suosituin 15,4 prosentin kannatuksella. Keskusta on menettänyt kannatustaan hieman vajaan prosenttiyksikön sitten viime kyselyn.

Nykyistä heikompi kannatus keskustalla on ollut edellisen kerran syksyllä 2011.

– Keskustan kannatuksen heikkeneminen johtuu ainakin osittain siitä, että eräät sitä äänestäneet pitävät tällä hetkellä kokoomusta parempana vaihtoehtona, johtaja Sakari Nurmela Kantar TNS:stä arvioi HS:ssä.

Kokoomuksen asemaa vahvistaa Nurmelan mukaan sekin, että suhteellisen harvat sitä kuntavaaleissa äänestäneet haikailevat tällä hetkellä vihreisiin päin.

Vihreät toisaalta hyötyy Nurmelan mukaan vakiokannattajiensa uskollisuuden lisäksi eniten eräiden SDP:tä äänestäneiden halusta tukea vihreitä.

– SDP on kuitenkin pystynyt paikkaamaan tätä katoa sillä, että jotkut vasemmistoliittoa äänestäneet tukisivat nyt sitä vaaleissa, Nurmela sanoo.

Sinisten kannatus on 1,3 prosenttia ja perussuomalaisten 9,3 prosenttia.

HS-gallupin toteutti Kantar TNS haastattelemalla 2 416:ta ihmistä syys-lokakuussa. Virhemarginaali on suurimmilla puolueilla noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Hallituksen toinen jättiuudistus uhattuna? – ”Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään”

Kuva: Kari Hulkko

Demokraatin tietojen mukaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä kasvupalvelulaki ei ole lausuntokierroksen jälkeen lainkaan edennyt. Asiaa läheltä seuraavien hallituslähteiden mukaan muun muassa työllisyyspalveluiden uudelleenjärjestelyyn liittyvä laki olisi käytännössä pöydällä, mutta ministeriryhmän sisältä vakuutetaan, että siitä keskustellaan edelleen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan vaikutelma pysähtymisestä on voinut syntyä soten valinnanvapausratkaisun odottamisesta.

– Kasvupalvelulaki on edelleen valmistelussa ja sitä viedään eteenpäin käsikädessä sote-ratkaisun kanssa, Lintilä sanoo.

Kasvupalvelujen järjestämisvastuu annetaan lakiluonnoksessa maakunnille, poikkeuksena pääkaupukiseutu, jonka kunnat saisivat jatkossakin jäädä palvelujen järjestäjäksi. Kokoomuksessa toivottaisiin erillisratkaisuja myös muille suuremmille kaupungeille, ja puolueen ajatellaan pyrkivän sen vuoksi hidastamaan lain etenemistä.

Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta.

Lain myötä muun muassa nykyisten ELY-keskusten toiminnot siirtyisivät maakuntiin. Suuret kaupungit ja Helsingin pormestarin koolle kutsuma kaupunkien C21-ryhmä katsovat, että yrittäjyyttä, työllisyyttä ja kasvua tukevat palvelut olisi sopivinta järjestää suoraan kuntatasolla.

Lintilän mukaan erillisratkaisuista aiheutuisi perustuslaillisia ongelmia.

– Pohjaratkaisu on, että erillisratkaisu koskee vain pääkaupunkiseutua.

Lakia valmistelevaan ministeriryhmään yhdessä Lintilän ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) kanssa kuuluva työministeri Jari Lindström (s.) ei ole kuullutkaan valmistelun pysähtymisestä.

– Tämä on minulle uusi tieto. Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään. Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta, Lindström sanoo.

Demokraatti ei perjantaina tavoittanut oikeusministeri Häkkästä kommenttia varten.