”Ei saa olla rähmällään Brysseliin” – Skinnari: Pienpanimolle samat oikeudet kuin tilaviinille

Kuva: Demokraatti
Pienet panimot haluaisivat saada ulosmyyntioikeuden.

Kansanedustaja Ville Skinnari (sd.) vaatii, että hallitus ottaa huomioon pienpanimoiden aseman alkoholilain uudistuksessa.

Hallituksen valmistelemassa esityksessä pienpanimoiden ulosmyyntioikeus ei ole mukana.

– Tilaviinien ja sahdin myynnille paikallisesti on olemassa jo poikkeuslupa. Hallituksen tulisikin tuoda eduskuntaan esitys, jossa sallitaan myös vahvojen oluiden ulosmyynti pienpanimoilta tilaviinin ja sahdin tapaan, Skinnari odottaa.

Hän korostaa, että Alkon monopoliasema on monella tavalla perusteltua ja sitä ei pidä murtaa, mutta kohtuullisia poikkeuksia voidaan ja pitää aina yrittää neuvotella.

– Miksi hallitus ei edes yrittäisi neuvotella EU-tason ratkaisua, jossa myös pienpanimoiden tuotteet saisivat saman kohtelun kuin tilaviinit, hän kysyy.

Pienet panimot ovat jo onnistuneet palauttamaan kadonnuttakin panimoperinnettä.

Skinnarin mukaan pienpanimoiden ulosmyynnin salliminen kuluttajille tarkoittaisi kokonaismarkkinasta hyvin pientä osaa eikä se merkittävästi siten vaikuttaisi suurten panimoiden vähittäismyyntiin tai Alkon monopoliin.

– Päinvastoin uskon, että se lisäisi koko suomalaisen panimoteollisuuden osaamista ja mahdollisuuksia sekä vahvistaisi näin koko panimoalaa.  Jos tämä on EU-tason ongelma, siitä pitää uskaltaa neuvotella esimerkiksi yhdessä Ruotsin kanssa.

– Hallitus ei tässäkään asiassa saa olla rähmällään Brysseliin tai mennä EU:n selän taakse piiloon, Skinnari varoittaa.

Hän muistuttaa, että ulosmyyntioikeus parantaisi pienyrittäjien työllisyyttä sekä piristäisi paikallista matkailua ja kulttuuria.

– Pienyrittäjyyden ja matkailun kannalta on tärkeää, että paikalliset laadukkaat pienpanimotuotteet voidaan myydä suoraan asiakkaalle esimerkiksi erilaisten tapahtumien ja panimovierailuiden yhteydessä. Pienet panimot ovat jo nyt onnistuneet luomaan uudelleen vahvaa paikallista kulttuuria ja palauttamaan osittain kadonnuttakin panimoperinnettä, Ville Skinnari on huomannut.

Autoilija, mietipä tätä: Helsingissä kökötät ruuhkissa yli 100 tuntia vuodessa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Helsingin, Turun ja Tampereen ruuhkat pahenivat viime vuonna, kertoo tuore raportti. Pääkaupungissa ruuhkat veivät tavalliselta autoilijalta jo yli 100 tuntia vuodessa. Päivässä ruuhkat venyttivät matka-aikaa noin puoli tuntia. Kaupungin pahin ruuhkasuma viime vuonna oli keskustassa Mechelininkadun ja Porkkalankadun risteyksessä lähellä Länsisatamaa.

Turussa ruuhkat veivät päivässä autoilijalta 20 ja Tampereella 13 minuuttia. Tampereella pahin liikennejumi oli Tampereen valtatien ja Hatanpään valtatien risteyksessä. Turussa eniten ruuhkaa oli risteyksessä, jossa kohtaavat Koulukatu, Naantalin pikatie ja Puistokatu.

Maailman pahimmat ruuhkat ovat Mexicossa, Bangkokissa ja Jakartassa.

Raportin mukaan Helsinki oli Pohjoismaiden kolmanneksi ruuhkaisin kaupunki. Helsingissä ruuhka kasvatti ajoaikoja 26 prosenttia verrattuna aikoihin, jolloin ruuhkia ei ole. Pohjoismaiden pahimmat ruuhkat ovat Oslossa. Siellä ruuhkat pidensivät automatkaan käytettävää aikaa keskimäärin 30 prosenttia.

Maailman pahimmat ruuhkat ovat Mexicossa, Bangkokissa ja Jakartassa. Mexicossa ruuhka-aikaan ajaminen pidensi päivittäistä matka-aikaa 59 minuuttia verrattuna ruuhkattomaan aikaan.

Tiedot ilmenevät Tom Tom -yhtiön raportista, joka selvittää ruuhkatilannetta 390 kaupungissa kautta maailman. Raportti julkaistiin tänä vuonna kuudetta kertaa.

AVAINSANAT

Valtuusto korotti luottamushenkilöiden palkkoja ja palkkioita Tampereella

Tampereen kaupunginvaltuusto kokousti pitkään - puolenyön tienoille asti.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti maanantaina uusista luottamushenkilöiden palkoista ja palkkioista. Ne tulevat voimaan uuden valtuuston aloittaessa työnsä. Korotusten kannalla olevat luonnehtivat korotuksia pääasiassa maltillisiksi. Edellisen kerran korotuksia tehtiin kahdeksan vuotta sitten.

Palkkojen ja palkkioiden suuruutta määriteltäessä vertailupohjana käytettiin muissa suurissa kaupungeissa ja Tampereen naapurikunnissa maksettavia palkkoja ja palkkioita. Asiasta teki esityksen työryhmä, johon puolueet olivat valinneet sellaisia valtuutettuja, jotka eivät enää ensi kunnallisvaaleissa asetu ehdokkaiksi. Näin päätöksentekijät eivät päättäneet omista palkkioistaan.

Valtuustoryhmät tekivät joitakin muutosesityksiä kaupunginhallituksen esityksiin, mutta lopulliset ratkaisut syntyivät selkeän enemmistön turvin.

Kaupungin kuten muidenkin kuntien luottamusmiesten palkkioiden korotukset ovat aina lämmittäneet veronmaksajien tunteita. Osa valtuutetuista katsoi maanantaina omalta osaltaa aiheelliseksi lisätä löylyä.

Arvostelua palkkojen ja palkkioiden nostamiselle esitettiin niin valtuustosalissa kuin kahvipöydissäkin. Yhtenä kritiikin perusteena pidettiin sote-uudistusta. Kun sosiaali- ja terveysasiat siirtyvät maakunnille, jotkut valtuutetut hämmästelivät palkkioiden korottamista, vaikka valtuutettujen tehtävät vähenevät.

Toiseksi kritiikin perusteeksi tarjottiin koko maan heikkoa taloudellista tilannetta sekä sen pohjalta tehtyjä palkkaratkaisuja ja kilpailukykysopimusta. Kun kaupunki ja kaupunkilaiset kärvistelevät toimeentulonsa kanssa, osa valtuutetuista ei pitänyt hetkeä palkkioiden korotukselle sopivana.

Pormestarin palkka ennallaan

Pormestarin palkka pysyy uuden vaalikauden alettua ennallaan. Pormestarin kiinteä kokonaispalkka on 14 625 euroa kuukaudessa. Apulaispormestarien palkka nousee 6 511 eurosta 7 500 euroon kuukaudessa.

Apulaispormestarien palkan korottamista perustellaan sillä, että kaupungin hallinnon uudistamisen myötä heidän tehtäviensä määrä kasvaa. Kun apulaispormestarit aikaisemmin johtivat tilaajalautakuntia, jatkossa tilaaja-tuottaja -mallin purkamisen myötä heidän johtamansa lautakunnat vastaavat myös palvelujen tuottamisesta.

Valtuusto hyväksyi vihreiden Petri Siuron esittämän muutoksen. Siinä todetaan, että mikäli luottamushenkilö on esteen vuoksi poissa osan kokouksesta ja hänen sijaansa saapuu varajäsen, maksetaan kokouksesta tuleva palkkio heille puolitettuna.

Muutoksella estetään mahdollisuus, että valtuutettu ja varavaltuutettu taktikoisivat molemmille kokonaisen kokouspalkkion.

Näin päätettiin

Valtuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen jaoston kokouspalkkiot nousevat 180 eurosta 220 euroon. Lautakuntien ja niiden jaostojen kokouspalkkiot 150 eurosta 180 euroon. Johtokuntien ja toimikuntien kokouspalkkioita korotetaan 130 eurosta 180 euroon.

Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio nousee 6 000 eurosta 8 000 euroon. Valtuuston I varapuheenjohtajan, valtuuston II varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen I varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen II varapuheenjohtajan, tarkastuslautakunnan puheenjohtajan, lautakunnan jaoston puheenjohtajan ja johtokunnan puheenjohtajan vuosipalkkiota korotetaan 2000 eurosta 3000 euroon. Konsernijaoston puheenjohtajan vuosipalkkioksi tulee 5 000 euroa ja konsernijaoston varapuheenjohtajan vuosipalkkioksi 2 500 euroa.

Kaupunginhallituksen jäsenen vuosipalkkiota korotetaan 1 800 eurosta 2 500 euroon. Keskusvaalilautakunnan jäsenten palkkio toimituspäivältä nousee 160 eurosta 200 euroon. Vaalilautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan puheenjohtajan palkkio korotetaan 240 eurosta 260 euroon. Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan muun jäsenen palkkio korotetaan 140 eurosta 200 euroon.

Ansionmenetyskorvauksen enimmäismäärää nousee 25 eurosta 30 euroon tunnilta.

Ammatillinen koulutus puhutti

Ennenkuin valtuusto pääsi pohtimaan luottamushenkilöiden palkkoja ja palkkioita, se kävi koulutuspoliittisen keskustelun. Siinä kannettiin huolta ammatillisen koulutuksen tilasta. Keskustelu lähti liikkeelle, kun valtuusto käsitteli vuoden 2017 talousarvioon tehtäviä muutoksia. Ne merkitsivät supistuksia ammatilliseen koulutukseen. Valtuutettu Jukka Gustafsson (sd) luonnehti supistuksia poikkeuksellisen rajuiksi. Leikkausten perimmäinen syy on maan hallituksen tekemät leikkaukset valtionosuuksiin.

Useat valtuutetut, etenkin sosialidemokraatit, kantoivat huolta ammatillisen opetuksen tuntimäärien supistamisesta ja opetuksen resurssien leikkaamisesta. Taustalla oli huoli jo nyt nuorten varsin korkeasta työttömyysasteesta. Kun ammatillisen koulutuksen aikaisemmasta tasosta joudutaan tinkimään, se heikentää nuorten koulutusta ja näin ollen heidän sijoittumistaan työelämään.

Useammallakin suulla todettiin, että seuraavaa pormestariohjelmaa tehtäessä, koulutus pitäisi ottaa erityisen huomion kohteeksi. Ilman koulutusta ja koulutettuja kansalaisia moni katsoi Tampereen ja koko maankin nousun taloudellisesta kurimuksesta mahdottomaksi.

Keskustelua aiheesta

Ville Ranta – ”Journalisti matkalla töihin”

AVAINSANAT

Venäjän YK-suurlähettiläs kuoli New Yorkissa

Kuva: Lehtikuva

Venäjän YK-suurlähettiläs Vitali Tshurkin on kuollut tänään New Yorkissa, ilmoittaa Venäjän ulkoministeriö. Tshurkin oli 64-vuotias.

Tshurkin toimi maansa YK-suurlähettiläänä vuodesta 2006.

Hän herätti huomiota viime vuosina useilla kovasanaisilla esiintymisillä YK:n turvallisuusneuvostossa, jossa hän torjui muun maailman arvostelun muun muassa Krimin miehityksestä ja Venäjän toimista Syyriassa.

Kreikka-neuvottelut jatkuvat: ”Tilanne paljon parempi kuin muutama vuosi sitten”

Kuva: Lehtikuva

Kreikka ja lainoittaja-instituutiot jatkavat neuvotteluita maan lainaohjelmasta. Euroryhmän puheenjohtajan Jeroen Dijsselbloemin (kuvassa) mukaan teknisten neuvotteluiden jatkuminen on tärkeä askel.

Tänään koolla ollut euroryhmä käsitteli lainaohjelman etenemistä, mutta ei ottanut asiaan poliittista kantaa. Kreikka saa uuden lainaerän 86 miljardin euron lainaohjelmastaan vasta sitten, kun osapuolet ovat löytäneet yhteisymmärryksen meneillään olevasta toisesta väliarviosta eli siitä, miten maa on toteuttanut vaadittuja talousuudistuksia. Kreikka on nostanut lainasta tähän mennessä noin 30 miljardia euroa.

Dijsselbloemin mukaan lainoittajainstituutiot eli EKP, pysyvä kriisirahasto EVM ja euroryhmä sekä IMF jatkavat neuvotteluita Kreikan kanssa vero-, eläke- ja työmarkkinauudistuksista.

Emme halua riskeerata luottamusta, joka on ollut palautumassa.

Huomio on hänen mukaansa siirtymässä säästöistä rakenteellisiin uudistuksiin.

– Paljon työtä on tehty budjetin tasapainottamiseksi, ja tilanne on paljon parempi kuin vielä muutama vuosi sitten.

Dijsselbloem painotti, että paljon työtä on vielä edessä. Asia palaa hänen mukaansa euroryhmään, kun instituutiot ovat löytäneet sovun lainaohjelman teknisistä yksityiskohdista.

Kreikka tarvitsee uuden lainaerän vasta heinäkuussa, mutta euromaat haluavat tehdä päätökset mahdollisimman varhain ennen kuin tilanne kriisiytyy.

– Emme halua riskeerata luottamusta, joka viime aikoina on ollut palautumassa.