– Tämän näkemyksen päälle pitää sitten tarjota lyhyemmän aikavälin konkreettisia vaihtoehtoja. Muistaen kuitenkin, että eri tasot eivät sulje toisiaan pois.

Kyseinen ajattelumalli innosti SDP:n  käynnistämään viime vuonna Lahden puoluekokouksessaan uuden periaatejulistuksen sekä poliittisen ohjelman valmistelun. Puolueessa onkin paraikaa käynnissä laajamittainen työryhmätyöskentely, jossa rakennetaan tavoitteita vähintään seuraavalle 3–4 vaalikaudelle.

Työskentelyssä ei ole tarkoitus saavuttaa pikavoittoja, vaan työtä tehdään määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Valmistelu otti viikonloppuna kuitenkin jälleen yhden askeleen eteenpäin, kun SDP:n puoluevaltuuston eteen tuotiin ensimmäiset versiot ohjelmista ja SDP:n 2030-visiosta.

Periaatejulistuksessa määritellään sosialidemokraattien perusarvot, missio ja visio tulevaisuudesta. Poliittisessa ohjelmassa määritellään puolestaan tavoitteet, joiden kautta haluttua visiota rakennetaan. Uusi periaatejulistus ja poliittinen ohjelma tulevat käsiteltäväksi vuoden 2020 puoluekokouksessa.

SDP:n työryhmätyön pohjana on käytetty kuutta muutoshaastetta. Kuva: SDP.

Periaatejulistustyöryhmän toinen puheenjohtaja, Kalevi Sorsa -säätiön vt. toiminnanjohtaja Kaisa Penny pitää tulosten esittelemistä puoluevaltuustolle hyvänä.

– Puoluevaltuusto toi työskentelylle hyvää jaksotusta. Työryhmät saivat deadlinen, johon mennessä tuli olla jotain konkreettista valmiina. Lisäksi saimme myös hyvän välikatsauksen siitä, että olemme menossa yhdenmukaisesti eteenpäin. Kaikki piirit pääsivät kommentoimaan tuloksia.

Penny itse veti viikonloppuna yhtä muutoshaastetyöryhmää.

– Ainakin meidän työryhmässä oltiin valtavan innostuneita siitä, että nyt katsotaan oikeasti eteenpäin ja pohditaan isoja kysymyksiä. Kun ensin visioimme suuria tavoitteita, on helpompi siirtyä käsitellään myös konkreettisia keinoja, joilla tavoitteisiin voidaan päästä.

Rönnholm puolestaan oli vetämässä periaatejulistustyöryhmää. Työryhmässä käsiteltiin muun muassa sitä, miten ihmisiä saisi osallistumaan entistä enemmän julistuksen tekemiseen.

– Ajatus voi olla helposti sen kaltainen, että pitää olla jokin suuri ”poliittinen filosofi” osallistuakseen keskusteluun. Ei tarvitse. Osallistuminen on jo itsessään teko. Ei tarvitse aina ajatella, että juuri minun täytyy tuottaa se keskeinen sisältö kaikkeen, hän muistuttaa rohkaisten sosialidemokraatteja osallistumaan työskentelyyn.

– Pohdimme myös sosialidemokraatisen liikkeen luonnetta. Viikonlopun sloganiksi nousi käytävillä Antti Rinteen puheessaan käyttämä lausahdus ”sosialidemokraatit ovat parhaimmillaan silloin, kuin ne ovat rohkeimmillaan”. Keskustelimmekin siitä, pitäisikö SDP:n yhdeksi arvoksi lisätä ”rohkeus”, Rönnholm antaa konkreettisen esimerkin ryhmän työskentelystä.

Puoluevaltuuston jälkeen ohjelmatöiden on määrä jatkua työryhmätyöskentelyssä valtuuston antamilla evästyksillä. Kuitenkin samaan aikaan kun työryhmätyöskentelyssä on katsottu laajamittaisesti tulevaisuuteen, rinnalla valmistellaan myös tavoitteita lähestyvään vaalirumbaan.

– Tässä edetään sitä kohti, että saamme pian kirjoitettua eduskuntavaalikampanjaa konkreettisempaan muotoon, Rönnholm toteaa.

Penny toteaa, että yli vaalikausien menevillä tavoitteilla luodaan ensi sijaisesti luottamusta äänestäjiin.

– Nämä ovat ne tavoitteet, joihin puolue pitkässä juoksussa pyrkii säännöllisesti. Sitä voisi kutsua poliittiseksi kuluttajansuojaksi.

Rönnholmin nostaa vielä esiin, kuinka Sipilän hallituksen toiminnasta on nähtävissä selvästi se, kuinka hallituspuolueiden väliltä puuttuu liimaa. Tällä hän tarkoittaa sitä, että hallituksen sisällä ei ole sovittu mitään yhteistä visiota yhteiskunnasta.

– Hallituspuolueilla on vain omia visioita. Kun liimaa ei ole se hajoaa. Laivan upotessa, kaikki koettavat repiä kappaleita irti.

Ongelma ei varsinaisesti ole hänen mukaansa siinä, etteikö hallituspuolueilla olisi omia päämääriä.

– Onhan niitä. Esimerkiksi omien etupiiriensä taloudellisten etujen maksimaalinen lisääminen sekä yhteiskunnan muuttaminen markkinaehtoisempaan suuntaan. SDP:n näkökulmasta yhteiskunnasta puretaan luottamusta lisääviä rakenteita, Rönnholm täsmentää.

– Hallituspuolueillakin on omat isommat visionsa, mutta kansalaisten hyvinvoinnin tai Suomen kehittämisen ei voida varsinaisesti katsoa kuuluvan niihin.