”Ei voi kuin pöyristyen ihmetellä” – Tehyn uusi johto kummeksuu Meri-Lapin päättäjien kiirettä

Kuva: lehtikuva / panu pohjola
Kuvassa Länsi-Pohjan keskussairaalan aula ja neuvonta Kemissä.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn juuri valittu puheenjohtajakolmikko ei ymmärrä kiirettä, jolla Meri-Lapin kunnat päättivät ulkoistaa terveyspalvelunsa.

Sairaanhoitopiirin kunnat ovat tekemässä terveysyhtiö Mehiläisen kanssa 15 vuoden mittaista sopimusta, johon kuuluisi kokonainen keskussairaala, Länsi-Pohjan sairaala.

– Eihän tätä voi kuin pöyristyen ihmetellä. Miten kuntapäättäjät voivat solmia 15 vuoden sopimuksen yksityisen toimijan kanssa, kun kaikki on epäselvää? Kun lainsäädäntöä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta ei edes ole, Tehyn tuore puheenjohtajisto, puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, 1. varapuheenjohtaja Anna-Leena Brax ja 2. varapuheenjohtaja Pipsa Allén, kuvailee tuntojaan.

Rytkönen muistuttaa, että perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) väläytteli viime viikolla ennen kuntien ratkaisua, että tällainen ulkoistus horjuttaisi synnytystoimintaa. Saarikko heitti täkynä tuolloin Lapin Kansassa, että Länsi-Pohjan sairaala saisi jatkaa synnytystoimintaa vielä kaksi vuotta sen jälkeen, kun sen nykyinen poikkeuslupa umpeutuu ensi vuoden lopussa.

Tämä olisi kuitenkin Saarikon mukaan edellyttänyt, että sairaalan toiminta säilyisi täysin julkisella pohjalla.

– Tuntuu hämmentävältä, että ministeriä ei ole kuunneltu. Synnytystoiminta on sairaalan sydän, joka ylläpitää kaikkea päivystystä. Jos se lähtee, korttitalo alkaa kaatua, Rytkönen, kätilö koulutukseltaan, varoittaa.

Samaa jumppaa yritetään eri puolilla.

Tehyn puheenjohtajisto muistuttaa, että juuri erikoissairaanhoito on ollut toimivin osa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Kaikki kolme ovat omien kunnanvaltuustojensa jäseniä, Rytkönen (sd.) Porvoossa, Brax (kesk.) Alavieskassa ja Allén (kok.) Raisiossa.

Saarikko rauhoitteli eilen, ettei usko Meri-Lapin kaltaisten jättiulkoistusten leviävän vielä laajalle. Hänen mukaansa ”kauaskantoiset päättäjät eivät tämänkaltaisiin ratkaisuihin varmaan eri puolilla tule lähtemään”.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen huomauttaa, että hänen kotikaupungissaan yritettiin ulkoistaa terveyspalveluita. Hanke saatiin pysäytetyksi kaupunginhallituksessa.

– Toistaiseksi muualla päättäjät ovat saaneet laajat ulkoistukset torpatuiksi, mutta samaa jumppaa yritetään eri puolilla, Rytkönen varoittaa.

HS-kysely: 65% haluaa lisää valinnanvapautta – enemmistö ei silti kasvattaisi yksityisten kakkua

Kuva: lehtikuva / milla takala

Enemmistö suomalaisista haluaisi, että potilaan valinnanvapautta terveydenhuollossa lisätään merkittävästi, käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä gallupista. Tätä mieltä on 65 prosenttia kyselyyn osallistuneista.

Vastaajista 22 prosenttia ei puolestaan haluaisi, että valinnanvapautta lisätään. 13 prosenttia ei osannut ottaa kantaa.

Se, miten valinnanvapaus toteutetaan, näyttää kuitenkin mietityttävän, HS kirjoittaa. 52 prosenttia vastaajista ei kannata ajatusta, että yksityisen tuotannon osuus terveydenhuollossa kasvaisi. 30 prosenttia pitää hyvänä sitä, että yksityisten osuus terveydenhuollossa kasvaa.

Poliittinen suuntautuminen vaikuttaa mielipiteisiin vahvasti. Kokoomuslaisittain ajattelevista 80 prosenttia haluaisi, että valinnan mahdollisuuksia lisätään. Penseimpiä ovat vasemmistoliiton kannattajat, mutta heistäkin 42 prosenttia haluaisi potilaalle nykyistä enemmän valinnan mahdollisuutta.

Kantar TNS haastatteli tutkimusta varten noin 1 100 ihmistä marraskuussa. Virhemarginaali on 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Eduskunta: ”Häirintätapauksia on edelleen ja työtä jatketaan”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunta tiedottaa, että talossa on pitkään tehty työtä seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi. Talon mukaan häirintää ei sivuuteta eikä siitä vaieta.

”Vaikka tuloksia on saavutettu, ei eduskunta voi tyytyä muuhun kuin nollatoleranssiin. Häirintätapauksia on edelleen ja työtä jatketaan.”

Eduskunnan työsuojelutoimikunta on kokouksessaan käsitellyt toimia seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi.

Useita kansanedustajien avustajia ja eduskuntaryhmien työntekijöitä on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi tämän vaalikauden aikana eduskunnassa. Asia käy ilmi Ylen tekemästä kyselystä, johon vastasi 95 ihmistä.

Suurimmassa osassa vastauksista toistuu kertomus, että ahdistelijalla on ollut valta-asema suhteessa ahdisteltavaan. Näissä tapauksissa uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä. Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta

AVAINSANAT

Kokoomuslaiset sanovat nyt suoraan: ”Tuhansien tekijöiden joukkoon mahtuu valitettavasti kuitenkin myös mätiä omenia”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Kokoomuksen kansanedustajate, entiset huippu-urheilijat Pauli Kiuru, Sari Multala (purjehdus), Veera Ruoho ja Sinuhe Wallinheimo vetoavat, että liikunta- ja urheiluharrastusten parissa tapahtuvaan häirintään puututaan vakavasti.

Kansanedustajien mukaan olisi syytä myös tarkastella, voisiko lainsäätäjä tehdä vielä lisätoimia asiaan puuttumiseksi.

”Lasten ja nuorten liikunnan parissa työskentelee satojatuhansia vapaaehtoisia. He tekevät arvokasta työtä, josta meidän on syytä olla kiitollisia. Tuhansien tekijöiden joukkoon mahtuu valitettavasti kuitenkin myös mätiä omenia. Koko urheilukentän tulee kantaa kortensa kekoon, jotta jokaisella urheiluharrastajalla on mahdollisuus turvalliseen harrastamiseen”, kolmikko sanoo tiedotteessaan.

Vuonna 2014 tuli voimaan ”laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä”. Tavoitteena oli suojella alaikäisten lasten henkilökohtaista koskemattomuutta. Lain toimeenpanossa on kuitenkin ilmennyt haasteita.

Vuonna 2016 rikostaustaote pyydettiin vain 3 427 henkilöstä, vaikka hallituksen esityksessä vuosittaiseksi määräksi arvioitiin 20 000–40 000 otetta. Selvityksen pyytäminen on lisäksi lain mukaan vapaaehtoista. Menettelyä haittaa myös se, että rikostaustaotteen pyytämiseen pitää olla kirjallinen suostumus vapaaehtoiseksi pyrkivältä. Lisäksi lakia sovelletaan vain sen voimaantulon jälkeen toimintaan mukaan tulleisiin vapaaehtoisiin, jolloin laaja pitkään toimineiden vapaaehtoisten joukko jää lain soveltamisalan ulkopuolelle, kokoomuskansanedustajat muistuttavat.

”Nyt voisi olla hyvä paikka kutsua lasten ja nuorten kanssa töitä tekevät harrastusjärjestöt koolle ja arvioida sitä, kuinka hyvin laki on ottanut paikkansa harrastustoiminnassa. Jokaisella tulee olla mahdollisuus harrastaa ilman häirintää. Kaikki, mitä asian eteen voidaan tehdä, on tehtävä.”

Keskustelua aiheesta

”Uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin” – Ylen kysely: seksuaalista häirintää myös eduskunnassa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Useita kansanedustajien avustajia ja eduskuntaryhmien työntekijöitä on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi tämän vaalikauden aikana eduskunnassa.

Asia käy ilmi Ylen tekemästä kyselystä, johon vastasi 95 ihmistä. Heistä 13 sanoi joutuneensa häirinnän kohteeksi kuluvan vaalikauden aikana. Loput eli 82 vastaajista ei ollut kokenut häirintää työssään eduskunnassa.

Suurimmassa osassa vastauksista toistuu kertomus, että ahdistelijalla on ollut valta-asema suhteessa ahdisteltavaan. Näissä tapauksissa uhrit viittaavat lähes yksinomaan kansanedustajiin.

Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki häirinnästä kertoneet ovat naisia.

Kysely lähetettiin kaikille eduskunta-avustajille ja -ryhmien työntekijöille eli yhteensä 223 ihmiselle.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä. Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta

Haatainen avaa tänään eduskunnan ajankohtaiskeskustelun seksuaalisesta häirinnästä

Kuva: Meeri Koutaniemi
SDP:n Tuula Haatainen on ensimmäinen allekirjoittaja #Metoo-keskustelualoitteessa, jota on tuettu myös muista puolueista.

Eduskunta keskustelee tänään seksuaalisesta häirinnästä.

Aloitteen ajankohtaiskeskustelusta on tehnyt suurin oppositiopuolue SDP. Sen mukaan kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta aiheesta.

Sosiaalisesta mediasta liikkeelle lähtenyt #metoo-kampanja on nostanut seksuaalisen häirinnän otsikoihin kotimaassa ja maailmalla, mutta Suomen politiikassa asia ei ole noussut puheenaiheiden kärkeen.

– Nyt on tullut aika, että poliittiset päättäjät ottavat asian esille ja alkavat tehdä töitä sen eteen, että seksuaalinen häirintä saadaan kitkettyä yhteiskunnastamme, SDP vaati aloitteessaan.

SDP:n presidenttiehdokas, kansanedustaja Tuula Haatainen avaa keskustelun aloitteen ensimmäisenä allekirjoittajana. Hän katsoo, että keskeisten poliitikkojen, kuten ministerien, kansanedustajien ja puolueiden puheenjohtajien, pitää ottaa kantaa häirintää vastaan.

– Keskeinen asia tässä on se, että tehdään selväksi, että tämä ei ole oikein, vaan se on raukkamaista käyttäytymistä, jos toista painostetaan ja harrastetaan seksuaalista häirintää, sanoi Haatainen STT:lle.