– Koko uudistukseen lähdettiin muun muassa siksi, että perusterveydenhuollossa on ongelmia. Ihmiset eivät pääse hoitoon, mikä kuormittaa väärällä tavalla erikoissairaanhoitoa, Vesivalo muistuttaa.

Uudistukseen on sittemmin tullut mukaan uusia elementtejä kuten valinnanvapaus ja yhtiöittäminen. Vesivalo huomauttaa, että niiden tarkkaa sisältöä ja vaikutuksia ei vielä tiedetä.

– Sote-uudistuksesta ei saa tulla kallis ja sirpaloitunut koelaboratorio, joka pahimmillaan ei lainkaan edistä alkuperäisiä tavoitteita.

– Valinnanvapaus ei saa lisätä kustannuksia eikä väestön terveydellisiä ja sosioekonomisia eroja.

Vesivalo ottaisi oppia Ruotsista, jossa kokemukset valinnanvapaudesta ovat kovin ristiriitaisia. Väestö, joka tarvitsisi eniten palveluja, käyttääkin niitä suhteessa vähiten. Tällöin resurssit eivät kohdennu oikein eivätkä terveyserot kavennu.

Valinnanvapaus myös toteutuu parhaiten esimerkiksi suur-Tukholman alueella. Harvaan asutuille seuduille on Vesivalon mukaan vaikea saada palveluntuottajia, koska ei ole riittävästi väkeä eikä synny toimivia markkinoita.

Ruotsissa keskustellaan myös paljon sote-yritysten voitoista.

– Ruotsissa kansalaiset arvostavat valinnanvapautta korkealle, mutta toisaalta ruotsalaiset kritisoivat laajasti sitä, että terveyspalveluiden tuottajien voitot valuvat veroparatiiseihin.

Suomessakin on tullut julkisuuteen tietoja Mehiläisen johtajien huomattavia osakeomistuksia Luxemburgissa.

– Meilläkin voi olla odotettavissa vastaavia ongelmia, jotka liittyvät veronkiertoon ja veroparatiiseihin, Vesivalo arvioi.