Mielipiteet
29.8.2019 08:54 ・ Päivitetty: 29.8.2019 09:11
EK on Ei käy-liike, joka vastustaa naisten oikeuksien parantamista
Kesäkuussa täytti 100 vuotta YK:n vanhin ihmisoikeuksia käsittelevä osa, kansainvälinen työjärjestö ILO. ILO:n keskeisimpiin yleissopimuksiin kuuluvat mm. työntekijöiden syrjinnän kielto, neuvottelu- ja järjestäytymisvapaus, pakkotyön eli orjatyön poisto, sekä lapsityövoiman kielto. ILO on samalla YK:n ainoa kolmikantainen elin, jossa maailmanlaajuisista työelämään liittyvistä asioista sopivat yhdessä valtiot, työnantajajärjestöt sekä työntekijäjärjestöt.
Vuonna 2012 järjestöllä oli ongelmia, kun työantajia edustavat tahot kielsivät järjestäytymisvapauden sisältyvän ILO:n perussopimuksiin. Seurasi monta vuotta, joiden aikana ei saatu aikaan yhtäkään uutta sopimusta aikaiseksi. Vuoden 2019 kokouksessa saatiin kuitenkin aikaiseksi uusi yleissopimus häirinnän ja väkivallan poistamiseksi työelämästä. Sopimus tuo erityisesti sen ratifioivien maiden naisille ja tytöille parempaa suojaa mm. seksuaalista häirintää vastaan. Suomessa jo nyt tasa-arvolaki suojelee muun muassa seksuaaliselta häirinnältä työelämässä paremmin kuin rikoslaki työelämän ulkopuolella. Siksi tämän sopimuksen ratifioiminen Suomessa ei olisi lainsäätäjälle kovinkaan iso vaiva, eikä työnantajille mikään iso ”kustannuserä”. Tämän vuoksi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vastahankaisuus sopimusta kohtaan hämmästyttää.
Kun ILO:ssa tehdään sopimus, niin sen soveltamiseksi tehdään samalla erillinen suositus. Suomalaiset työntekijöiden edustajat kannattivat itse sopimusta ja suositusta, mutta suomalaisia työnantajia edustava EK:n edustaja kannatti kyllä pitkin hampain itse sopimusta, mutta vastusti suositusta sopimuksen soveltamiseksi. Kun Suomessa tehdään lakeja, edeltää niitä itse lakia pidempi hallituksen esitys, jossa avataan tarkemmin mitä itse lailla on alun perin haluttu. Tätä tuomarit sitten suomalaisissa tuomioistuimissa lukevat, jos lain pykäliä pitää epäselvissä tapauksissa tulkita suuntaan jos toiseen. On käsittämätöntä, että EK:n edustaja kannattaa sopimusta eli ”lakia”, mutta vastustaa ”suositusta” eli sen tulkintaa!
Suomalaiset työnantajat näkevät sopimuksessa riskejä korvausvastuista. Edes sen vertaa he eivät halua antaa työntekijöille eli korvausta koetusta häirinnästä tai väkivallasta työelämässä. Todennäköisesti EK luottaa siihen, että sillä on jatkossakin kiky-kavereita maamme hallituksessa, jotka voisivat jatkossa vapaammin tulkita kansainvälisiä sopimuksia heidän edukseen, jos ILO:n suositus ei olisi mennyt yleiskokouksessa lävitse.
Kuulostaako raadolliselta tai kaksinaamaiselta järjestöltä, joka samaan aikaan käy työ ei syrji-kampanjaa? No sellaista suomalaisten työnantajaliittojen harrastama kiky-työmarkkinapolitiikka nyt vain sattuu olemaan. Syksyn liittokierros kertonee tätä samaa EK:n, eli Eikäy-liikkeen asenteesta, kun työelämää yritetään kehittää ihmiselle paremmaksi tai tasa-arvoisemmaksi.
Kirjoittaja on teollisuusliiton aktiivi ja pääluottamusmies Kokkolasta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.