Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

”EK kyttää muiden sopimuksia kuin Stasi” – liittopomolta kiteytys neuvottelukierroksen ydinongelmasta

LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Rautatiealan unioni RAUn puheenjohtaja Tero Palomäki pitää työnantajien kovaa koordinaatiota suurimpana syynä ylipäänsä tämän neuvottelukierroksen vaikeuksiin. Tämä päti myös veturimiesten työehtosopimusneuvotteluissa, joissa ratkaisu löytyi vasta lakon kautta.

Marja Luumi

Demokraatti

Rautatiealan unioni RAUn ja Palvelualojen työnantajat Paltan hallinnot hyväksyivät eilen neuvottelutuloksen uudesta veturinkuljettajien työehtosopimuksesta. Sitä edelsi neljän päivän lakko, joka pysäytti koko junaliikenteen Suomessa.

Lakossa olleiden noin 1 300 veturinkuljettajan paluu takaisin töihin on sujunut Palomäen kuuleman mukaan perjantaina ongelmitta.

– Harmittavaa, että jouduimme menemään lakkoon, mutta ei ollut paljon muita vaihtoehtoja, hän toteaa Demokraatin haastattelussa.

RAUn edustajakokous hyväksyi vasta neljännen valtakunnansovittelijalta tulleen sovintoehdotuksen. Edellisen se hylkäsi, vaikka liiton hallitus olisikin sen hyväksynyt. Palomäen mukaan mielipiteiden jakautuminen oli tiedossa, ja äänestystulos olikin tiukka. Hän pitää vain hyvänä, että jäsenistö näyttää edustajiston kautta valtansa.

– Otimme ison riskin, kun sopimusehdotus ei paljon poikennut kahdesta edellisestä. Ei varmaan kukaan liiton hallituksesta siitä kovin sydämistynyt, vaikka meidän kantamme jyrättiin, Palomäki arvioi.

Liiton hallitus halusi myös nähdä, kuinka tärkeänä työhyvinvoinnin parantaminen nähdään – haluaako porukka osoittaa sen lakon avulla.

– Ja se oli tärkeä asia. Halu työolojen parantamiseen on suuri.

RAU JA PALTA aloittivat neuvottelut tammikuun lopussa. Mikä teki näistä neuvotteluista niin vaikeat? Palomäeltä tulee ytimekäs vastaus: työnantajien koordinointi.

– Paltan neuvottelijat kierrättivät kaikki ehdotukset Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kautta.

Hän ottaa esimerkiksi sen, miten rautatiealan työntekijöiden perhevapaat pitäisi laskea. Esitykselle tuli tyrmäys EK:sta.

– Lukuja heiteltiin ilman perusteluja. Ideologisesti olimme hyvin kaukana toisistamme. Tämä teki siitä ihan älyttömän vaikeata.

Perhevapaita tutkitaan nyt Palomäen mukaan työryhmissä.

RAU perustettiin vuonna 2018 Veturimiesten liiton ja Rautatievirkamiesliiton yhdistyessä. Palomäki on toiminut RAUn puheenjohtajana sen syntymästä lähtien. Sitä ennen hän toimi Veturimiesten liiton johdossa ja VR:llä veturimiesten pääluottamusmiehenä.

Tero Palomäki jättää RAU:n puheenjohtajuuden tänä keväänä.

PALOMÄKI kertoo lopettavansa RAUn puheenjohtajana tänä keväänä. Lähdön hetkellä on syytä kysyä, miten tyytyväinen hän on nykyiseen työmarkkinajärjestelmään. Eipä kovin.

– Sopimisen ja yhdessä tekemisen kulttuuri on hävinnyt täysin. Palkkakoordinointi on kovaa ja työehtoja ei saada kehitetyksi enää toivotunlaisesti. Suuntaus on menossa siihen, että tes-neuvotteluissa sovitaan kohta enää vain palkoista ja työrauhasta.

Palomäki arvioi, että nykyinen työmarkkinajärjestelmä ei palvele sen enempää työntekijöitä kuin työnantajiakaan.

– Tämä palvelee ehkä EK:ta ja sen mukaista ideologista maailmaa. EK kyttää kuin Stasi muiden sopimuksia, kun se ei enää itse tee niitä, RAUn puheenjohtaja lataa.

Neuvottelukierrokset näyttävät menevän hänestä kerta kerralta vain hölmömmiksi. Sopimisen mallia pitäisi siis hänen mielestään pystyä kehittämään.

– Sopimisen vaikeus näkyy siinäkin, että kun riitoja pystyttiin aiemmin ratkomaan osapuolten kesken, niin nyt ne menevät pääsääntöisesti oikeuteen asti.

KULJETUSALALLA käy kova keskinäinen kilpailu. Tilanne on Palomäen mukaan nyt se, että työehtosopimus on minimi ja maksimi – ”yleiskorotus päätetään jossain ja sen jälkeen koko maailma pistää samat kengät jalkaan”, hän kuvailee.

– Eihän tämä ole työnantajallekaan eduksi, että alakohtainen kehittäminen jää kokonaan unohduksiin ja alan vääristymiä ei saada korjatuksi.

Palomäen mielestä yksi ratkaisu olisi aidot toimialakohtaiset tes-neuvottelut, jolloin päästäisiin helpommin kehittämään myös työoloja työehtosopimuksen kautta.

– Saman työehtosopimuksen noudattaminen olisi työnantajienkin etu – niiden ei tarvitsisi kilpailla sillä, kenellä on rahallisesti huonoimmat työehdot, hän heittää.

RAUN ja Paltan sopimus kaksivuotinen sopimus takaa veturinkuljettajille neljän prosentin yleiskorotuksen tämän vuoden toukokuussa ja kahden prosentin korotuksen ensi vuoden kesäkuussa. Eli korotukset noudattavat niin sanottua yleistä linjaa.

Palomäki pitää korotuksia ihan asiallisina, vaikka ”totta kai lähdimme hakemaan enemmän kuten kaikki muutkin”. Hänen mukaansa kentän mielipide jakaantui siitä, pitäisikö sopimuksessa olla kertaerä, osa halusi sen, osa ei. Kertaerää sopimuksessa ei ole.

Neuvottelujen loppusuoralla peistä taitettiin työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta, kuten viikkotyöajasta. Sopimus sisältää laajan hankkeen, jolla tuetaan työhyvinvointia, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista epäsäännöllisessä vuorotyössä ja haetaan mahdollisuuksia työvuorosuunnitteluun.

Työehtosopimuksen yhteydessä sovittiin viikkolevon pidentämisestä kaksi kertaa kolmen viikon jaksossa 58 tuntiin tai kerran 60 tuntiin.

MIKÄ SITTEN veturinkuljettajien työssä kuormittaa? Palomäen mukaan se johtuu liikennerakenteesta ja työn luonteesta – tavarajunia esimerkiksi ajetaan pääosin öisin. Epäsäännöllisessä vuorotyössä vuorosuunnittelu on taitolaji ja siinä on aina ollut rautatieliikenteessä enemmän tai vähemmän ongelmia.

– Nämä ongelmat näkyvät tutkimustenkin mukaan esimerkiksi väsymisenä, uniapneana ja vireystilan alenemisena.

Epäsäännöllisen työn kovuus on näkynyt myös enenevänä alan vaihtona. Kun aiemmin veturinkuljettajissa alaa vaihtoi pari vuodessa, nyt heitä on jo kymmenittäin.

– Jos on jo 40-vuotiaana puhki, mikä on tilanne 60-vuotiaana? Meidän väkemme haluaa ratkaisuja, jotka varmistavat, että näitä hommia jaksaa tehdä tulevaisuudessakin, Palomäki korostaa.

Hänen mukaansa kokoukset, joissa käydään läpi viikkovapaita ja lepoaikoja, alkavat jo ensi viikolla niillä 19 paikkakunnalla, joissa veturinkuljettajat työskentelevät. Tavoitteena on löytää mahdollisimman nopeasti keinoja, joilla kolmivuorotyön rytmitystä voitaisiin keventää ja jaksamista parantaa työvuorojärjestelyillä.

– Tämä on lähtenyt ihan hyvällä jalalla liikkeelle. Kyllä VR:llä, alan isoimmalla toimijalla, on nyt näytön paikka. Tuloksia on synnyttävä, muuten olemme kahden vuoden päästä taas samassa tilanteessa, ja silloin on turha aloittaa hankkeita tai perustaa työryhmiä pelastamaan tilannetta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE