EK varovaisen toiveikas: Yritysten odotukset paranevat vähitellen

Kuva: Thinkstock

Suomalaisyritysten suhdannenäkymät seuraavalle puolelle vuodelle ovat jonkin verran aiempaa valoisammat, arvioi Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Yleisen suhdannetilanteen arvioidaan vähitellen kohentuvan. Vastaajayritykset arvioivat tuotantonsa ja myyntinsä kasvavan jonkin verran. Henkilöstön ennustetaan pysyvän likimain ennallaan.

EK kysyi yrityksiltä tammikuussa arvioita suhdannekehitystä vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla.

Suhdannebarometrin mukaan viime vuoden alussa alkanut hidas käänne parempaan vauhdittui hieman vuoden 2016 loppua kohti. Tämänhetkistä tilannetta kuvataan rakentamisessa keskimääräiseksi. Teollisuudessa ja palveluissa suhdanteita arvioidaan elpymisestä huolimatta hieman keskimääräistä heikommiksi.

Koko elinkeinoelämän yleisiä suhdannenäkymiä mittaava saldoluku nousi tammikuussa jonkin verran positiiviseksi. Yleisen suhdannetilanteen arvioidaan elpyvän vähitellen vuoden alkupuoliskolla.

Suhdanneodotukset olivat vahvimmat rakentamisessa.

Tilauskanta on edelleen keskimääräistä matalammalla tasolla.

Teollisuuden saamien uusien tilausten määrä kasvoi vähän viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Lähikuukausina tilausten kasvun arvioidaan nopeutuvan. Tilauskanta on edelleen keskimääräistä matalammalla tasolla. Rakentamisessa tilausten määrän ennustetaan myös kasvavan vähän alkuvuonna.

Sekä teollisuudessa että rakentamisessa tuotannon määrä on kasvanut jonkin verran viime vuoden lopulla. Lähikuukausina kasvun ennustetaan jatkuvan teollisuudessa kohtalaisena, rakentamisessa jopa melko ripeänä. Palvelualoilla myynti on myös kasvanut jonkin verran. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla kasvun ennustetaan jatkuvan kohtalaisena.

Työvoiman määrä on kasvanut EK:n suhdannebarometrin mukaan vähän rakentamisessa ja palvelualoilla. Teollisuudessa työvoiman lasku pysähtyi loppuvuonna. Lähikuukausina henkilöstömäärä pysyisi teollisuudessa ja palveluissa vakaana, rakentamisessa se kohoaisi jonkin verran.

EK arvioi, että kysyntä on piristynyt vähän, mutta monilla yrityksillä markkinatilanne on vielä heikko. Koko elinkeinoelämässä noin kolmasosa yrityksistä kuvaa kysyntäänsä vaatimattomaksi. Rekrytointivaikeudet ovat säilyneet ennallaan – rakentamisessa ja eräillä palvelualoilla ne ovat merkittäviä, teollisuudessa selvästi vähäisempiä.

Tammikuussa 2017 tehtyyn tiedusteluun vastasi 1 324 yritystä, jotka työllistävät Suomessa lähes 310 000 henkilöä.

Seppälä hakee yrityssaneeraukseen – sulkee 14 myymälää vuokrasopimusten päättyessä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vaateliikeketju Seppälä hakee yrityssaneeraukseen. Yhtiön mukaan yrityssaneerauksen tavoitteena on Seppälän taloudellisen tilan tervehdyttäminen.

– Olemme yrittäneet saada rahoituksen järjestettyä, mutta maksuvalmiutemme on niin heikko, että tällä haetaan meidän toimintamme tasapainottamista, Seppälän omistaja ja toimitusjohtaja Eveliina Melentjeff sanoo.

Yhtiö myös sulkee yt-neuvotteluiden tuloksena 14 myymälää vuokrasopimusten päättyessä. Seppälälle jää 78 myymälää Suomessa sekä Viron toiminnot.

Melentjeffin mukaan osa suljettavista myymälöistä voi siirtyä samassa kaupungissa parempiin tiloihin, joiden vuokrasopimuksista Seppälä parhaillaan neuvottelee. Osa suljettavien myymälöiden työntekijöistä siirtyy muihin toimipisteisiin ja osa irtisanotaan.

Seppälä jätti keskiviikkona hakemukset yrityssaneeraukseen pääsemiseksi Helsingin käräjäoikeudelle. Melentjeffin mukaan syitä Seppälän alamäelle on useita.

– Kilpailu on kasvanut, mutta muotikauppa ei ole useaan vuoteen kasvanut. Meidän brändityö ei ehkä ole ollut ihan ajan tasalla, emme ole uudistuneet sitä vauhtia mitä olisi pitänyt.

Melentjeffin mukaan Seppälän hakeutuminen yrityssaneeraukseen ei näy asiakkaille.

Ennen yt-neuvotteluiden alkamista yrityksellä oli Suomessa yli 500 työntekijää. Tammikuun alkupuolella alkaneiden yt-neuvotteluiden piirissä oli 45 työntekijää.

Melentjeffin mukaan irtisanottavien työntekijöiden määrä ei ole vielä tiedossa.

”Hyvää kasvua” – Aktian ekonomisti arvioi, mikä on vielä ”puuttuva palikka”

Kuva: Thinkstock

Tuoreet talousluvut vahvistavat Aktian pääekonomistin Heidi Schaumanin mukaan käsitystä suhdanteiden kääntymisestä parempaan suuntaan.

– Viime vuoden 1,6 prosentin kasvu on erittäin hyvä kehitys verrattuna viime vuosiin. Ei voi sanoa, että yllättävän hyvää kasvua, mutta hyvää kasvua, Schauman sanoo.

Tilastokeskus julkaisi ennakkotiedot kansantalouden luvuista. Sen mukaan bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 1,6 prosenttia edellisvuodesta. Kansantaloutta kasvattivat kulutuksen ja investointien kasvu.

Toimialoista etenkin rakentaminen ja liike-elämän palvelut kasvoivat voimakkaasti.

Vuoden sisällä kasvussa oli heiluntaa. Suurinta bkt:n kasvu oli ensimmäisellä ja kolmannella vuosineljänneksellä. Loka-joulukuussa kasvu oli pysähdyksissä verrattuna edelliseen vuosineljännekseen.

– Tämä korostaa sitä, että vaikka on kasvua, siinä on edelleen haurautta. Viennin kehitys on lisäksi hyvin vaatimatonta edelleen. Se on se puuttuva palikka meidän kasvurakenteessamme, Schauman kuvailee.

Schauman arvioi, että tänä vuonna pysytään suunnilleen 1,6 prosentin kasvuvauhdissa.

– Ehkä vähän hidastumista on luvassa, hän ennakoi.

Tämä jo haukotuttaa: Bkt on jurottanut paikoillaan vuoden

Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, bruttokansantuote on junnannut paikoillaan jo vuoden,

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote pysyi viimeisellä neljänneksellä ennallaan verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Viennin volyymi kasvoi loka-joulukuussa 0,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Koko viime vuoden aikana kansantalous jatkoi kasvuaan. Kasvua oli 1,6 prosenttia edellisvuodesta. Bkt kasvoi kulutuksen ja investointien kasvun seurauksena. Toimialoista etenkin rakentamisen ja liike-elämän palveluiden toimialat kasvoivat voimakkaasti. Suurinta bkt:n kasvu oli ensimmäisellä ja kolmannella vuosineljänneksellä.

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote koko EU-alueella kasvoi vuoden neljännellä neljänneksellä 0,5 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.

Postin toimitusjohtaja: Vuoden loppupuolella näkyi jo valoa tunnelin päässä

Kuva: Lehtikuva

Posti Groupin oikaistu liiketulos heikkeni 22,7 miljoonaan euroon, kun se vuotta aikaisemmin oli 24 miljoonaa euroa. Liikevaihto oli loka-joulukuussa 456,5 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 5,4 prosentilla.

Toimitusjohtaja Heikki Malinen sanoo, että viime vuosi oli konsernille haastava, mutta erityisesti viimeisellä neljänneksellä nähtiin jo merkkejä paremmasta.
Malinen kuvailee, että Posti on käynyt viiden viime vuoden aikana läpi historiansa rajuinta murrosvaihetta, kun digitalisaatio on vähentänyt voimakkaasti perinteistä viestintää ja samaan aikaan Suomen talous ja sitä kautta koko logistiikka-ala ovat olleet taantumassa.

Osoitteellisten kirjeiden määrä laski loka-joulukuussa kuusi prosenttia. Kotimaan rahti kasvoi rahtikirjoissa mitattuna 10 prosenttia ilman yrityskauppoja. Pakettivolyymit kasvoivat Suomessa yhdeksän prosenttia ja Baltiassa 21 prosenttia.

AVAINSANAT

”Liiketoiminta kehittynyt positiivisesti”- Autotalo Laakkoselta saa lähteä 77

Laakkosen autoliiketoiminnan uudelleenorganisointiin liittyvät yt-neuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelujen tuloksena irtisanottavia on alustavaa arviota vähemmän. Yhteistoimintaneuvottelut koskivat kaikkiaan 487 henkilöä. Niiden piirissä eivät olleet automyyjät, mekaanikot, maalarit eivätkä korimekaanikot. Neuvottelujen henkilöstövaikutukset ovat kokonaisuudessaan 77 henkilöä.

Organisaatiouudistuksen taustalla ovat muutokset autoliiketoiminnan toimintaympäristössä. Laakkonen autokonsernin liiketoiminta on kehittynyt viime vuosina positiivisesti ja uudelleenorganisoinnin tarkoituksena on varmistaa tämä kehitys myös tulevaisuudessa. Tehokkuuteen pyritään organisaatiorakenteella, joka sopii paremmin ketjumaiseen toimintamalliin. Toinen keskeinen tavoite on yhtiön mukaan palveluliiketoiminnan kehittäminen.

Laakkosen autoliiketoiminnan uusi organisaatio astuu voimaan portaittain maaliskuun 2017 aikana.