Pääkirjoitukset
23.2.2017 14:31 ・ Päivitetty: 23.2.2017 14:31
EK vei osan hallituksen pelimerkeistä
Elinkeinoelämän keskusliitto heitti hallituksen syliin tikittävän aikapommin, kun se viime viikolla yllättäen irtisanoutui yli 20 keskusjärjestösopimuksesta. Toki EK:lla ja hallituksella on ollut yhteinen tavoite lisätä paikallista sopimista, mutta keskusjärjestösopimuksista luopuminen rysäyttää pohjan suomalaiselta sopimusjärjestelmältä. Ministerien ensikommenttien perusteella hallituksessa ei ole vähäistäkään ymmärrystä siitä, mitä tämä voi pahimmillaan merkitä.
Ilmeisesti EK:ssa osataan arvioida, kuinka paljon sopimuspäätös vaikeuttaa hallituksen toimintaa. EK on harrastanut raakaa matematiikka: se laskee tässä vaiheessa omien tavoitteidensa ajamisen olevan tärkeämpää kuin hallituksen tukeminen.
Uusi arki voi osoittautua karuksi myös monelle paikallisen sopimisen lisäämistä vaatineelle yrittäjälle. Kiireiselle yrittäjälle voi tulla yllätyksenä sopimisen vaikeus, jos vastapuolella ei ole ketään, kenen kanssa neuvotella. Tämä voi tapahtua keskusjärjestösopimuksia noudattaneilla aloilla, joilla työsopimuksessa ei ole mainintaa esimerkiksi luottamusmiehistä. Kuka enää uskaltaa lähteä työntekijöiden puhemieheksi, jos työehtosopimuksessa ei ole määritelty edes luottamusmiehen oikeuksia?
Työmarkkinoilla on nyt kasassa ainekset kunnon kriisiin. Ihmeellistä tilanteessa on hallituksen passiivisuus. Ideologisista intohimoista huolimatta hallituksen pitäisi olla nyt osaltaan oikeasti aktiivinen ja hakea sopua tilanteeseen, jossa työnantaja- ja työntekijärjestöjen tilanne on poikkeuksellisen jännittynyt.
Työmarkkinoillla lakkoherkkyys kasvaa, ellei keskusjärjestösopimuksia saada siirrettyä liittokohtaisiin työehtosopimuksiin.
Hallituksella on siinäkin mielessä paljon pelissä, että kuohunta työmarkkinoilla voi uhata sen säästötavoitteita ja toiveita maltillisista palkankorotuksista. Työmarkkinoillla lakkoherkkyys kasvaa, ellei keskusjärjestösopimuksia saada siirrettyä liittokohtaisiin työehtosopimuksiin. Tämä on monella liitolla myös edellytys neuvottelujen aloittamiselle uusista työehtosopimuksista.
Työmarkkinakentän myllerryksessä edunvalvonta vaatii uutta ajattelua ja aikaisempaa vahvempaa yhteistyötä. Tässä nurkkakuntainen politikointi ja pelaaminen pitäisi unohtaa. Se ei palvele jäsenistön etua.
Esimerkiksi vientialojen jättiliittohankkeen toteutuminen vahvistaisi merkittävästi mukana olevien liittojen palkansaajien neuvotteluvoimaa. Erikoista oli, että Paperiliitto päätti jäädä hankkeesta pois. Sen ratkaisi Paperiliitossa vähemmistössä olevien vasemmistoliittolaisten vastustus. Myös monet muut liittojen toimintaa uudistavat yhteishankkeet ovat viime aikoina hyytyneet vasemmistoliittolaisten ryhmien vastustukseen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.