Politiikka
29.7.2020 08:25 ・ Päivitetty: 29.7.2020 08:25
EKL lyö pöytään vaateensa eläkeläisten aseman parantamiseksi: “Suomeen on nyt lopultakin laadittava jo pitkään vaatimamme toimenpideohjelma”
– Haluamme kiinnitettävän huomiota siihen, että köyhien eläkeläisten määrä on kasvanut Tilastokeskuksen tuoreimman (12.3.2020) tiedon mukaan jo 217 000 henkeen ja että sosioekonomisista ryhmistä lukumääräisesti eniten pienituloisia on nimenomaan eläkkeensaajien ryhmässä. Luvut ovat vuoden 2018 lopusta, vuoden 2017 lopussa pienituloisten eläkeläisten lukumäärä oli 194 000 henkeä, joten vuoden aikana lukumäärä kasvoi hurjasti, puheenjohtaja Simo Paassilta toteaa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n tiedotteessa.
– Suomeen on nyt lopultakin laadittava jo pitkään vaatimamme toimenpideohjelma, jolla eläkeläisköyhyys kitketään. Tämä voidaan laatia osana hallitusohjelmaan kirjattua ikäohjelmaa ja keskeisenä osana on oltava viime vuoden vaihteessa toteutettujen kansaneläkkeiden tasokorotusten jatkaminen myös ensi vuonna, Paassilta jatkaa.
Tiedotteen mukaan EKL “edellyttää yhä, että ennen vaaleja annettu lupaus alle 1 400 euron eläkkeiden korotuksesta sadalla eurolla nettona toteutetaan”. Hallitusohjelmassa on kirjaus: ”Käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Osana tätä selvitystä selvitetään keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta.”
– Selvitystyö on nyt käynnistettävä, ja mukaan on otettava myös keskeisten eläkeläis- ja nuorisojärjestöjen edustus sukupolvien välisen solidaarisuuden hengessä, Paassilta vaatii.
Kotitalousvähennyksen maksimimäärää pitäisi EKL:n mukaan korottaa huomattavasti nykyisestä 2 250 eurosta ja vähennyksen määrä työn hinnasta on vähintäänkin palautettava entiselle 50 prosentin tasolle nykyisestä 40:stä prosentista.
Pienituloisimmilla eläkkeensaajilla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta kotitalousvähennykseen, koska vähennys tehdään maksetusta verosta, eikä heillä ole veroa maksussa. Heidän tueksi tulee EKL:n mukaan luoda järjestelmä, joka vastaa perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä.
EKL vaatii myös, että kaikissa verolinjauksissa huomioidaan erityisesti, että välillisten verojen korottaminen kohdistuu kaikkein kipeimmin pienituloisiin ja niiden korotuksista tulee pidättäytyä ainakin välttämättömyyshyödykkeiden osalta.
– Veronkevennyksiin ei mielestämme ole nyt missään nimessä tarvetta, koska palvelutkin on maassamme hoidettava. Korostamme kuitenkin, että palkansaajille mahdollisesti annettavat veronkevennykset on toteutettava myös eläkkeensaajien kohdalla. Verottoman eläketulorajan jälkeen eläkkeensaajien verotus ei saa olla palkkatulon verotusta ankarampaa, Paassilta korostaa.
Eläke- ja palkkatulon verotuksen vertailussa on EKL:n mukaan luovuttava tulkinnasta, että palkansaajan työeläkevakuutusmaksu (TyEL-maksu) olisi veroa.
Eläkkeensaajien Keskusliitto on SDP:tä lähellä oleva eläkeläisjärjestö.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.