EK:n Alahuhta Ylellä: ”Emme ole ajatelleet, että hallitus tekee meille töitä”

Lehtikuva
EK:n Matti Alahuhdan mukaan EK ei ole odottanut hallituksen ajavan järjestön asiaa.
Lehtikuva
EK:n Matti Alahuhdan mukaan EK ei ole odottanut hallituksen ajavan järjestön asiaa.
Lehtikuva
EK:n Matti Alahuhdan mukaan EK ei ole odottanut hallituksen ajavan järjestön asiaa.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta perusteli Ylen Ykkösaamussa EK:n muuttuvaista kantaa yhteiskuntasopimusneuvotteluihin ja vakuutti, ettei EK ole koskaan halunnut ulkoistaa tavoitteidensa ajamista hallitukselle.

– Emme ole missään vaiheessa ajatelleet, että hallitus tekee meille töitä, Alahuhta sanoi.

Viides yritys käynnistyi EK:n linjanmuutoksen jälkeen torstaina.

– Joulukuussa totesimme, että oli hyvä keskeyttää neuvottelut. Oli neuvoteltu hyvin pitkään ja saatu hyvin vähän konkreettista tulosta. Uskon, että oli ihan hyvä keskeyttää neuvottelut vähäksi aikaa ja lähteä nyt uudella energialla liikkeelle.

Paikallisen sopimisen uudistamisessa on Alahuhdan mielestä työmarkkinajärjestöjen välisen sopimisen sijaan priorisoitava lainsäädäntöä, koska silloin eri alojen yritykset saavat hyvän yhtenäisen pohjan sopimiselle.

Emme ole missään vaiheessa ajatelleet, että hallitus tekee meille töitä.

Huutia koulutusleikkauksille

Alahuhta sanoo toivoneensa, että koulutukseen tehtävät leikkaukset olisivat vaikeista ajoista huolimatta jääneet pienemmiksi.

– Kun on vaikea aika ymmärrän, että tehdään pikkuisen säätöä. En olisi nähnyt mielelläni näinkin merkittäviä leikkauksia, Alahuhta sanoi.

Alahuhta totesi koulutuksen olevan Suomen pääoma ja se vahvuus, jonka kehittämisestä on pidettävä huolta koko ajan.

Hänen mielestään on hyvä, että opetusministeriö on päättänyt määrätietoisesti kehittää yliopistoverkostoa.

– Toivottavasti päästään vielä seuraavalle askeleelle verkoston muuttamisessa. Otetaan selkeä tähtäyspiste 10–15 vuoden päähän ja hahmotellaan millainen yliopistokokonaisuus meillä pitäisi olla. Silloin vältyttäisiin juustohöyläleikkauksilta vielä paremmin.

14 korkeakoulua on Alahuhdan mielestä tosi paljon Suomen kaltaiseen pieneen maahan.

– Vielä tärkeämpi kysymys on minkälaisia yliopistoja pitäisi olla. Ovatko meillä kaikki yliopistot tulevaisuudessa koulutukseen ja tutkimukseen keskittyviä, Alahuhta pohti.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat