EK:n Alahuhta Ylellä: ”Emme ole ajatelleet, että hallitus tekee meille töitä”

Kuva: Lehtikuva
EK:n Matti Alahuhdan mukaan EK ei ole odottanut hallituksen ajavan järjestön asiaa.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta perusteli Ylen Ykkösaamussa EK:n muuttuvaista kantaa yhteiskuntasopimusneuvotteluihin ja vakuutti, ettei EK ole koskaan halunnut ulkoistaa tavoitteidensa ajamista hallitukselle.

– Emme ole missään vaiheessa ajatelleet, että hallitus tekee meille töitä, Alahuhta sanoi.

Viides yritys käynnistyi EK:n linjanmuutoksen jälkeen torstaina.

– Joulukuussa totesimme, että oli hyvä keskeyttää neuvottelut. Oli neuvoteltu hyvin pitkään ja saatu hyvin vähän konkreettista tulosta. Uskon, että oli ihan hyvä keskeyttää neuvottelut vähäksi aikaa ja lähteä nyt uudella energialla liikkeelle.

Paikallisen sopimisen uudistamisessa on Alahuhdan mielestä työmarkkinajärjestöjen välisen sopimisen sijaan priorisoitava lainsäädäntöä, koska silloin eri alojen yritykset saavat hyvän yhtenäisen pohjan sopimiselle.

Emme ole missään vaiheessa ajatelleet, että hallitus tekee meille töitä.

Huutia koulutusleikkauksille

Alahuhta sanoo toivoneensa, että koulutukseen tehtävät leikkaukset olisivat vaikeista ajoista huolimatta jääneet pienemmiksi.

– Kun on vaikea aika ymmärrän, että tehdään pikkuisen säätöä. En olisi nähnyt mielelläni näinkin merkittäviä leikkauksia, Alahuhta sanoi.

Alahuhta totesi koulutuksen olevan Suomen pääoma ja se vahvuus, jonka kehittämisestä on pidettävä huolta koko ajan.

Hänen mielestään on hyvä, että opetusministeriö on päättänyt määrätietoisesti kehittää yliopistoverkostoa.

– Toivottavasti päästään vielä seuraavalle askeleelle verkoston muuttamisessa. Otetaan selkeä tähtäyspiste 10–15 vuoden päähän ja hahmotellaan millainen yliopistokokonaisuus meillä pitäisi olla. Silloin vältyttäisiin juustohöyläleikkauksilta vielä paremmin.

14 korkeakoulua on Alahuhdan mielestä tosi paljon Suomen kaltaiseen pieneen maahan.

– Vielä tärkeämpi kysymys on minkälaisia yliopistoja pitäisi olla. Ovatko meillä kaikki yliopistot tulevaisuudessa koulutukseen ja tutkimukseen keskittyviä, Alahuhta pohti.

Suomalaiset hakivat ahkerasti Mauno Koivistoa vuonna 2017 mutta googlatuin henkilö oli Sauli Niinistö

Kuva: Kari Hulkko

Suomalaiset hakivat tänä vuonna tietoa muun muassa Suomi 100 -teemasta, länsimetrosta ja Katalonian itsenäisyyspyrkimyksistä, selviää hakukonejätti Googlen julkaisemasta listauksesta.

Suhteellisesti eniten henkilöistä tehdyt hakukonehaut lisääntyivät toukokuussa edesmenneen presidentti Mauno Koiviston ja muusikko Alman kohdalla. Suomen googlatuin ihminen tänä vuonna on kuitenkin presidentti Sauli Niinistö.

Kaupallisista tuotteista haetuimmaksi nousivat fidget spinnerit eli sormihyrrät, jotka kasvattivat suosiotaan etenkin nuorison keskuudessa tänä vuonna. Viihdesarjan haetuimmaksi ylsi Tuntematon sotilas.

Googlen mukaan hakukoneelta kysyminen on lisääntynyt. Suomalaiset kysyivät Googlelta muun muassa elämän tarkoituksesta ja länsimetron valmistumisesta. ”Miten tehdä limaa” oli suosituin miten-kysymys.

Lasse Aapio poliisipäälliköksi Tallinnaan – pesti kestää yhden päivän

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Helsinki ja Tallinna kokeilevat poliisipäällikköjen vaihtoa, kertoo Helsingin poliisi. Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio lähtee tänään iltapäivällä vuorokaudeksi tutustumaan Tallinnan poliisilaitokseen ja hänen kollegansa Kristian Jaani Viron pohjoisesta prefektuurista saapuu Helsinkiin.

Aapion mukaan vaihdon tarkoituksena on tutustua naapurimaan operatiiviseen poliisitoimintaan sekä pohtia yhteistyön tehostamista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Maanjäristys Alabamassa” – Trumpin tukema senaattoriehdokas kieltäytyi myöntämästä tappiotaan

Kuva: Lehtikuva-AFP
Republikaanien senaattoriehdokas Roy Moore saapumassa vaalivalvojaisiin Alabaman Montgomeryssa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump onnittelee Twitterissä demokraattien Doug Jonesia, joka on nousemassa Alabaman osavaltion senaattoriksi. Trumpin mukaan iso tekijä voitossa olivat äänet, joita ei osoitettu Jonesille tai republikaanien Roy Moorelle.

Osavaltion senaattorin täytevaaleissa ehdolla ollut republikaanien Roy Moore kieltäytyi myöntämästä tappiotaan kannattajilleen, kertoo muun muassa Washington Post.

Hän sanoi kannattajilleen, että äänet saatetaan laskea uudestaan. Osavaltion laki edellyttää uudelleenlaskentaa, jos ero ehdokkaiden välillä on 0,5 prosenttiyksikön sisällä.

Alabaman senaattorin paikasta käytiin tiukka kisa demokraattien Jonesin ja republikaanien Mooren välillä. Kun äänistä oli laskettu 99 prosenttia, Jones oli saamassa 49,9 prosenttia äänistä ja Moore 48,4 prosenttia äänistä.
Kun äänestys on näin tiukka, se ei Mooren mukaan ole vielä ohi.

Senaattorin paikka vapautui, kun Jeff Sessions nimitettiin oikeusministeriksi.

Presidentti Trump on tukenut Mooren valintaa.

Valkoista taloa lähellä oleva lähde sanoo CNN:lle, että äänestystulos on presidentille murskaava. Lähde kuvailee tulosta ”maanjäristykseksi”.

Alabamasta ei ole valittu demokraattia senaattoriksi 25 vuoteen.

Ennen äänestystä Moore rämpi kohuissa, sillä lehtitietojen mukaan hän lähenteli alaikäisiä tyttöjä 1970-luvulla. Äärivanhoillinen entinen tuomari on kiistänyt syytökset ja kieltäytyi luopumasta ehdokkuudestaan.

Vaikka Trump on tukenut Mooren valintaa, monet johtavat republikaanipoliitikot ovat pelänneet, että Mooresta tulisi puolueelle rasite ja hyvä ase demokraattien käsiin. Entinen presidentti Barack Obama kannusti alabamalaisia äänestämään Jonesia.

Pohjalainen: Perussuomalaisten konkari näkee tulevaisuutensa sinisenä – Vistbacka jättänyt jäsenhakemuksen

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Raimo Vistbacka.

Perussuomalaisten perustajajäseniin kuuluva Raimo Vistbacka on jättänyt jäsenhakemuksen, jolla hän tavoittelee Sinisen tulevaisuuden jäsenyyttä, kertoi sanomalehti Pohjalainen.

Vistbacka sanoo lehden haastattelussa toivovansa, että jäsenyys hyväksytään ennen puoluekokousta.

Sininen tulevaisuus pitää puoluekokouksensa viikonloppuna Tampereella.
Puoluekokous valitsee puolueelle johdon, puoluehallituksen ja hyväksyy puolueen säännöt.

Vistbacka oli kansanedustajana vuosina 1987–2011 ja edusti alun perin SMP:tä. Vistbacka toimi perussuomalaisten ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1995–97 ja oli vuoden vaaleihin 2003 asti puolueen ainoa kansanedustaja.

Marraskuussa sanomalehti Ilkka kertoi Vistbackan jättävän perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtajuuden.

Presidenttiehdokkaiden suorat tv-tentit alkavat tänä iltana

Kuva: Jari Soini
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Presidenttiehdokkaat kohtaavat illalla ensimmäisessä suorassa televisiotentissä MTV:llä.

Mukana on myös kansanliikkeen ehdokas Paavo Väyrynen, joka ilmoitti viime viikolla saaneensa tarvittavat kannattajakortit täyteen. Kortteja ei ole vielä käyty läpi, joten Väyrysen ehdokkuus on toistaiseksi vahvistamatta. Ehdokkaita on kahdeksan.
MTV:n tentti alkaa kello 20.

Tätä ennen muut presidenttiehdokkaat ovat kohdanneet jo useammassakin vaalikeskustelussa, joita ovat järjestäneet muun muassa mediat ja järjestöt.

Seuraava tv-keskustelu on jo huomenna, jolloin he kohtaavat Ylen vaalitentissä.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään sunnuntaina 28. tammikuuta. Jos toinen kierros tarvitaan, se järjestetään sunnuntaina 11. helmikuuta.