x

Eläkeasiantuntijan raju väite: ”Sipilän tv-puheessa miljardien virhe”

Kuva: Lehtikuva
Eläkeasiantuntija Veikko Simpasen mukaan Sipilän puheet velkaantumisesta miljoonan tuntivauhtia ovat puppua. Simpanen ihmettelee myös miksi asia salataan.

– Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) TV-puheessa ja ministereiden tiedoissa on miljardien virhe.

Näin painavasti sanoo ex-eläkeasiantuntija, sosiaalineuvos Veikko Simpanen (sd.) Espoosta Demokraatille torstaina lähettämässään viestissä.

– Onko kysymys pääministeri Sipilän tietämättömyydestä vai harhauttiko hän tahallaan kansaa puhuessaan taas Suomen kovasta velkaantumisvauhdista? Samaa väärää tietoa toistavat muutkin ministerit, Simpanen kirjoittaa.

Hän toimi aikoinaan keskusjärjestö STTK:ssa sosiaalisihteerinä ja istui useammankin eläkeyhtiön hallituksissa ja asiantuntijana eri työryhmissä.

Simpasen mukaan kansainvälisissä eri maiden talousvertailussa katsotaan Suomen julkisen talouden varallisuudeksi myös Suomen lakisääteisten työeläkkeiden maksamiseksi rahastoidut varat.

Sipilän väite siitä, että Suomi velkaantuu joka tunti ei pidä paikkaansa, sillä Suomen valtion varallisuudeksi katsottavat lakisääteisten eläkerahastojen sijoitustuotot ovat tänäkin vuonna suuremmat kuin valtion velan oton kasvu.

– Lakisääteisten eläkkeiden eläkerahastojen varat olivat 182,9 miljardia euroa 30.6.2015. Lakisääteisten eläkerahastojen reaaliset sijoitustuotot vuoden 2015 kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana olivat 5,7 %. Samaa suuruusluokkaa ovat eläkerahastojen sijoitusten vuosituotot olleet keskimäärin koko tämän vuosikymmenen ajan, Simpanen muistuttaa.

– Sipilän väite siitä, että Suomi velkaantuu joka tunti ei pidä paikkaansa, sillä Suomen valtion varallisuudeksi katsottavat lakisääteisten eläkerahastojen sijoitustuotot ovat tänäkin vuonna suuremmat kuin valtion velanoton kasvu ja näin on ollut myös koko tämän vuosikymmenen kaikkina vuosina ja myös aiempina vuosina ja vuosikymmeninä, Simpanen sanoo.

Eläkerahastot ovat hänen mukaansa kasvaneet kasvaneet jatkuvasti. Olemme säästäneet tuleville sukupolville vuodesta 1962 lähtien jo yhteensä eläkerahastoihin noin 183 miljardia euroa ja säästämme koko ajan lisää. Tänäkin vuonna noin 10 miljardia euroa.

– Jätämme siis varallisuutta lapsillemme ja lapsenlapsillemme joka päivä kasvavan määrän emmekä suinkaan vähenevää määrää.

Asuntolainojen lisäsääntely nostaisi asuntolainan marginaalia – mutta hidastaako se työvoiman liikkumista?

Asuntolainojen korot uhkaavat nousta.

Finanssivalvonta arvioi, että suunniteltu riskipainoalarajan korottaminen nostaisi asuntolainojen marginaaleja noin 0,1 prosenttiyksiköllä. Finanssivalvonta kertoi tänään valmistelevansa 15 prosentin riskipainoalarajan asettamista pankkien asuntolainasalkuille. Riskipainolla kerrotaan, paljonko pankilla on oltava omaa pääomaa, jotta se voi antaa lainaa.

Finanssivalvonnan tavoitteena on, että uusi raja tulisi voimaan ensi vuoden alusta. Päätös korvaa viime vuonna tehdyn päätöksen 10 prosentin alarajan valmistelusta.

Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn sanoo, että riskipainojen korotus vahvistaa rahoitusjärjestelmän kykyä kestää asuntolainoihin liittyviä riskejä.

– Olennaista on puuttua järjestelmäriskeihin ja haavoittuvuuksiin riittävän aikaisin, jotta talouden epätasapainot eivät ehdi liiaksi kasautumaan, Rehn sanoo.

Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti marraskuussa Suomea kotitalouksien velkaantumisesta. Myös Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat viime vuosina toistuvasti kiinnittäneet huomiota kotitalouksien velkaantumiseen ja sen kasvuun.

 

– On parempi ennaltaehkäistä ylivelkaantumista ja ylikuumenemista, joilla on ikävät seuraukset koko kansantalouden ja työllisyyden kannalta kuin seisoa tumput suorina, johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehn (kesk.) perusteli valmisteilla olevaa päätöstä.

Liikepankki ei usko ylivelkaantumiseen

Muutosta on valmisteltu viranomaistyönä ja se tulikin yllätyksenä pankeille. Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Tom Miller on asiasta Yle Uutisten mukaan vähän hämillään.

– Ajoitus on mielenkiintoinen, Miller toteaa lyhyest Ylelle.

Hän muistuttaa, että suomalaisten velkataakka ei ole millään lailla poikkeuksellisen suuri muihin maihin verrattuna. Lisäksi taakse on jäämässä kymmenen vuotta matalasuhdannetta ja nousu on juuri alkamassa.

– Rajan nosto voi vähentää myönnettävien lainojen määrää ja nostaa marginaaleja. Siten se voi heijastua työn perässä muuttamiseen, mutta kaikkia vaikutuksia on vaikea arvioida näin äkkiseltään, Miller kertoo.

 

 

”Sangen erikoinen lähestyminen pormestariehdokkaalta” – Vapaavuori kyseenalaisti sunnuntailisät, PAM tyrmistyi

Kuva: Lehtikuva
Kokoomuksen pormestariehdokas Helsingissä on Jan Vapaavuori. Hän on toiminut viimeiset kaksi vuotta Euroopan investointipankin varapääjohtajana. Vapaavuori jäi virkavapaalle tehtävästä vaalikampanjansa ajaksi.

Helsingin pormestaripelin myötä parrasvaloihin palannut kokoomuksen Jan Vapaavuori pitää työntekijöille kuuluvia sunnuntailisiä ”ongelmallisena” Helsingin elinvoimaisuuden kannalta.

Kaupunki on melkein kiinni joka seitsemäs päivä, Vapaavuori harmitteli Alma Median pormestaritentissä maanantaina. Useampien kahviloiden ja ravintoloiden avoinna olo toisi elämää pääkaupungin hiljaisiin sunnuntaihin.

Nykyistä tilanetta on monien turistien, varsinkin aasialaisten, Vapaavuoren mukaan vaikea ymmärtää. Baarit, kahvilat, ravintolat ja turistinähtävyydet ovat heidän kotimaissaan joka päivä auki, hän muistutti.

Iltalehdelle Vapaavuori tarkensi, että pitäisi ainakin selvittää, kuinka isosta asiasta on kysymys.

Avaus ei yllätä sitä tarkkailijaa, joka muistaa, että oikeistolaisen ajattelun kivijalkaan on taottu työn hinnan halpuuttaminen. Myös SOS-hallituksen strategia on leikata työvoimakustannuksia – käytännössä työntekijöiden palkkaa.

Palvelualoilla työskentelevillä on keskimäärin vaatimaton palkkataso. Sunnuntailisät ja ylityökorvaukset ovat alalla oleellinen osa kokonaispalkkaa.

Lisät ovat se oljenkorsi, jonka avulla käteen tuleva ansio, edes vaivoin, kipuaa tasolle, jolla henkilö selviää laskuista seuraavaan kuukauteen. Jos sunnuntaikorvaukset viedään tai esimerkiksi puolitetaan, se murentaisi pohjan monen arjelta ja tulevaisuudelta.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo kommentoi Vapaavuoren lausuntoa Demokraatille. Se yllätti hänet.

– Jos sunnuntailisät ovat Helsingin vetovoiman suurin este, niin kyllä ihmettelen suunnattomasti, hän sanoo.

Helsingillä riittää vetovoimatekijöitä, hän tähdentää. Sillä on kaikki mahdollisuudet nousta Pohjolan pääkaupunkien ykköseksi.

Helsinki on sopivan kokoinen. Sillä on tarjota sekä urbaani kokonaisuus että luonto löytyy suoraan vierestä ja sisältä.

Myös majoitus- ja hotellikapasiteettia on hyvin.

– Uskoa Helsinkiin on paljon. Seudun sisällä on vireillä 20 isoa hotellihanketta. On ravintoloita laidasta laitaan, katuruokaa löytyy, on kahviloita, Ylitalo luettelee.

”Jos sunnuntailisät ovat Helsingin vetovoiman suurin este, niin ihmettelen suunnattomasti.”

Kysymys on Ylitalon mielestä siitä, miten näitä tekijöitä hyödynnetään Helsingissä. Siitä että asioita laitetaan yhteen ja tehdään yhteistyötä. Se toisi lisää matkailijoita.

Hän ei allekirjoita sitä, että sunnuntailisät rahakysymyksenä estäisivät kahviloiden ja ravintoloiden auki pitämistä.

– Yritykset laskevat kokonaisvuosikustannuksen. Ei siellä eritellä erikseen, onko se just high season -aikaan siellä auki sunnuntaina vai ei.

– En sano suoraan, onko tuo lähes tulkoon lapsellinen lähestyminen, mutta oikeasti halutaan yhteen pieneen kokonaisuuteen kiinnittää huomiota ja unohtaa kaikki muu, mitä täällä pitäisi tehdä ja hyödyntää.

Ylitalo määrittelee Vapaavuoren lausunnon sangen erikoiseksi lähestymiseksi pormestariehdokkaalta.

– En olisi voinut kuvitellakaan, että hän tuollaisen nostaa sieltä esiin.

– Hänhän ottaa sen poliitikkona ja hän näköjään sitten on joidenkin kanssa samassa rintamassa, eli isossa kuvassa työnantajien kanssa.

”Hänhän ottaa sen poliitikkona ja on näköjään joidenkin kanssa samassa rintamassa, eli isossa kuvassa työnantajien kanssa.”

Ylitalo muistuttaa, että Helsingissä on työvoimapulaa hotelli- ja ravintolapuolella.

Peruspalkat sektorilla ovat pieniä. Helsingissä PAMilaisen keskipalkka on noin 2 200 euroa kuukaudessa. Siinä on lisät mukana.

–  Miten kuvitellaan, että työvoimaa saataisiin tänne, jos vielä sunnuntailisistä lähdettäisiin leikkaamaan, hän kysyy.

Helsingin seudulla useat yrittäjät ovat Ylitalon mukaan päinvastoin todenneet, että täällä pitäisi nostaa palkkoja, jotta saadaan kaivattua työvoimaa.

– Tämä on pormestarikandidaatilta ihan vastakkainen reaktio siihen, mitä yrittäjät puhuvat täällä, hän oudoksuu.

Sunnuntaityön korvauksen ja muiden lisien (ilta ja lauantai) osuus pamilaisen palkassa on merkittävä, se liikkuu 10-30 prosentin välillä.

Oikeuden pitkä käsi: Pelätylle terroristille elinkautinen

Kuva: Lehtikuva

Ranskassa terroristi Carlos on tuomittu elinkautiseen vankeuteen pariisilaiseen kauppaan tehdystä iskusta syyskuussa 1974. Iskussa kuoli 2 ja haavoittui yli 30 ihmistä.

Carlos- ja Shakaali-nimillä tunnettu venezuelalaissyntyinen Ilich Ramirez Sanchez, 67, oli 1970- ja 1980-lukujen kuuluisimpia ja etsityimpiä terroristeja.

Hänet saatiin lopulta kiinni Sudanin pääkaupungissa Khartumissa 1994.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Ministeri Mattila Sailaksen sote-jyrähdyksestä: ”Se on hänen ajatus” – hallituksella ei selvää käsitystä pykälien valmistumisajasta

Kuva: Roope Permanto

Soten valinnanvapautta koskevan lakiluonnoksen lausuntokierros päättyy tänään. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi tänään Yle uutisille, että pykälien pitää olla ensi viikolla valmiita.

Lakia siis runnotaan kasaan valtavalla kiireellä. Lausuntoihin perehtymiseen ei näyttäisi juuri aikaan jäävän.

Sotea valmistelevan hallituksen reformiministerityöryhmän jäsen, sisäministeri Paula Risikko (kok.) ei vaikuta aivan yhtä toiveikkaalta aikataulun suhteen.

– En osaa vielä sanoa, on liian aikaista sanoa, tavoite on tietysti. Se on niin monta kertaa jo ”valmistunut” tämä sote, että parempi kun ei sano mitään aikataulua, Risikko sanoo.

Iso kysymys on nyt myös, suostuuko kokoomus niin kutsutun valinnanvapauden porrastamiseen tai pikemminkin porrastuksen aikataulujen siirtämiseen. Sipilä on pohdiskellut, että siihen saattaa olla tulossa muutoksia, missä vaiheessa valinnanvapauden osat otetaan käyttöön.

”Riippuu aivan siitä, kuinka sitä porrastetaan.”

Ministeri Paula Risikko pyörittelee kysymystä aikatauluista ja porrastuksesta suuntaan ja toiseen.

– Se riippuu aivan siitä, kuinka sitä porrastetaan. Ei ole vielä siitä keskusteltu, mutta riippuu aivan siitä, että kuinka porrastetaan. Jos meidän pitää odottaa joitain asioita, että ei pääse kenttä käyntiin, totta kai otetaan se huomioon.

– Siinähän on alun perinkin ollut 2 vuoden siirtymä, miten valinnanvapaus lisääntyy sen aikana. Me olemme alun perinkin tienneet sen, että esimerkiksi sote-keskusten palveluarsenaali, siis se mitä sieltä tarjotaan, tulee hiljaksensa kehkeytymään, hän jatkaa.

Voidaanko siirtymäaikoja rukata, vai ovatko ne kiveen hakatut?

– Ei ole vielä puhuttu siitä mitään, ei ole vielä arvioitu sitä, että voiko. Miksi niitä sitten siirrettäisiin, jos ei ole tarvetta, mutta pitää katsoa.

”Siitä lähdetään, mitä pääministeri on todennut.”

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo toteaa Sipilän linjaamasta aikataulusta, että siitä lähdetään, mitä pääministeri on todennut.

– Meillä oli hyvä palaveri hallituspuolueiden kesken ja todettiin yhdessä, että työ jatkuu. Tavoitteet on siinä, että valinnanvapauslaki, joka on vielä luonnosvaiheessa, saataisiin lausuntokierroksen jälkeen nopeasti maaliin.

Orpo muotoilee, että hänelle ja kokoomukselle on tärkeää se, että valinnanvapaus toteutuu.

– Se, että miten se sitten toteutuu, se ei ole ollenkaan niin tärkeää kuin se, että valinnanvapaus toteutuu. Tässä nyt reformiministeriryhmällä on avaimet käsissään, että he hakevat siihen toimivan mallin ja pitävät huolta myöskin veronmaksajien varoista, hän jatkaa.

Tarkentavaan kysymykseen siitä, voidaanko valinnanvapauslain jälkeisiä siirtymäaikoja rukata Orpo ei kuitenkaan ota kantaa.

– Totean vaan, että tavoite siitä, että valinnanvapaus tulee pääsäännöksi perustasolla, on oleellista toteutua. Muuten minä jätän tämän reformiryhmän harkittavaksi. Minusta lopputulos on tärkein, keinot eivät ole niin oleellista kuin lopputulema, hän toistaa.

Oppositiossa on kerrottu, että siellä olisi valmiutta rukata tulevalla hallituskaudella sotea, jos se ei edisty opposition hyvänä pitämällä tavalla.

– Jos tavoitteeksi otettaisiin kuitenkin, että tehdään niin hyvä malli, että sitä ei tarvitse minkäänvärisen hallituksen muutella, Orpo sanoo.

”Palaute pitää ottaa vastaan sellaisena kuin se tulee.”

Valinnanvapauslainsäädänän luonnoksen lausuntokierros on tarjonnut tukun kriittisiä palautteita.

– Palaute pitää ottaa vastaan sellaisena kuin se tulee, se on ihan päivänselvä asia, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) sanoo.

Valtiovarainministeriön entinen valtiosihteeri Raimo Sailas jyrähti Demokraatille, että sotea pitäisi lykätä 1–2 vuotta.

– Se on hänen ajatus ja tietysti se myös pitää ottaa huomioon, oikeastaan enemmän kuitenkin se, mitä sidosryhmät lausuvat. Totta kai julkinen keskustelu täytyy kuunnella, täytyyhän asioilla olla myös laaja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys, Mattila sanoo.

Keskustelua aiheesta

Kritiikki leviää: ”Sote-uudistus uhkaa pahentaa eriarvoisuutta” 

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Tuula Haatainen.

Tänään julkisuuteen tulleessa Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestön SOSTEn tekemän Sosiaalibarometrin kyselyssä sosiaali- ja terveysjohtajat eivät usko sote-uudistuksen vähentävän ihmisten eriarvoisuutta.

– Kyselyn tulokset vahvistavat asiantuntijoiden sanomaa siitä, että hallituksen esityksellä ei voida saavuttaa uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita, toteaa SDP:n kansanedustaja, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen.

– Uudistuksen tavoitteina olivat terveyserojen kaventaminen, hoitoon pääsyn parantaminen ja palveluiden integraation vahvistaminen. Hallituksen mallissa palvelutuotanto kuitenkin hajoaa yksityisiin yhtiöihin, ja samalla uudistukselle asetetut tavoitteet valuvat hukkaan. Sosten kyselyn mukaan lähes puolet (47 %) kuntien sote-johtajista katsoo, että eriarvoisuus sosiaali- ja terveydenhuollossa ei vähene. Viesti on vakava ja se tulisikin nyt hallituksessa ottaa tosissaan.

– Sosiaalipuoli on esityksessä jätetty paitsioon. Suurin riski uudistuksessa onkin, että eniten palveluita tarvitsevat jäävät eniten tarvitsemistaan palveluista ulkopuolelle. Näihin ongelmiin tulee hallituksen vastata ennen esityksen tuomista eduskuntaan, Haatainen korostaa.

– Hallituksen esittämä lainsäädäntö ei myöskään anna vastauksia siihen, miten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset turvataan.  Nykyisellään järjestöt ovat merkittävä osa järjestelmää. Esimerkiksi potilas-, lastensuojelu- ja vanhuspalvelujärjestöt ovat toimineet hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa ja tarjonneet esimerkiksi vertaistukea tarjoten vapaaehtoistyöllään merkittävän lisän julkisiin palveluihin. Järjestöjen tulisi saada nyt varmuus siitä, mitä hallitus niiden asemaan suunnittelee.