Eläkeasiantuntijan raju väite: ”Sipilän tv-puheessa miljardien virhe”

Kuva: Lehtikuva
Eläkeasiantuntija Veikko Simpasen mukaan Sipilän puheet velkaantumisesta miljoonan tuntivauhtia ovat puppua. Simpanen ihmettelee myös miksi asia salataan.

– Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) TV-puheessa ja ministereiden tiedoissa on miljardien virhe.

Näin painavasti sanoo ex-eläkeasiantuntija, sosiaalineuvos Veikko Simpanen (sd.) Espoosta Demokraatille torstaina lähettämässään viestissä.

– Onko kysymys pääministeri Sipilän tietämättömyydestä vai harhauttiko hän tahallaan kansaa puhuessaan taas Suomen kovasta velkaantumisvauhdista? Samaa väärää tietoa toistavat muutkin ministerit, Simpanen kirjoittaa.

Hän toimi aikoinaan keskusjärjestö STTK:ssa sosiaalisihteerinä ja istui useammankin eläkeyhtiön hallituksissa ja asiantuntijana eri työryhmissä.

Simpasen mukaan kansainvälisissä eri maiden talousvertailussa katsotaan Suomen julkisen talouden varallisuudeksi myös Suomen lakisääteisten työeläkkeiden maksamiseksi rahastoidut varat.

Sipilän väite siitä, että Suomi velkaantuu joka tunti ei pidä paikkaansa, sillä Suomen valtion varallisuudeksi katsottavat lakisääteisten eläkerahastojen sijoitustuotot ovat tänäkin vuonna suuremmat kuin valtion velan oton kasvu.

– Lakisääteisten eläkkeiden eläkerahastojen varat olivat 182,9 miljardia euroa 30.6.2015. Lakisääteisten eläkerahastojen reaaliset sijoitustuotot vuoden 2015 kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana olivat 5,7 %. Samaa suuruusluokkaa ovat eläkerahastojen sijoitusten vuosituotot olleet keskimäärin koko tämän vuosikymmenen ajan, Simpanen muistuttaa.

– Sipilän väite siitä, että Suomi velkaantuu joka tunti ei pidä paikkaansa, sillä Suomen valtion varallisuudeksi katsottavat lakisääteisten eläkerahastojen sijoitustuotot ovat tänäkin vuonna suuremmat kuin valtion velanoton kasvu ja näin on ollut myös koko tämän vuosikymmenen kaikkina vuosina ja myös aiempina vuosina ja vuosikymmeninä, Simpanen sanoo.

Eläkerahastot ovat hänen mukaansa kasvaneet kasvaneet jatkuvasti. Olemme säästäneet tuleville sukupolville vuodesta 1962 lähtien jo yhteensä eläkerahastoihin noin 183 miljardia euroa ja säästämme koko ajan lisää. Tänäkin vuonna noin 10 miljardia euroa.

– Jätämme siis varallisuutta lapsillemme ja lapsenlapsillemme joka päivä kasvavan määrän emmekä suinkaan vähenevää määrää.

Tieliikennelain uudistus etenee eduskuntaan – luvassa enemmän vastuuta tienkäyttäjille

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Tieliikennelain uudistus etenee eduskuntaan. Hallitus antoi tänään asiasta esityksensä. Lakiuudistus pyrkii yhdenmukaistamaan ja selkeyttämään liikenteen sääntelyä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan laissa on pyritty huomioimaan erityisesti jalankulkijat ja pyöräilijät.

Uudistus on antamassa aiempaa enemmän vastuuta tienkäyttäjille, ja sillä myös valmistaudutaan liikenteen automaation etenemiseen, kuten robottiautoihin.

Keskustelua aiheesta

Päivi Nerg valtiovarainministeriön alivaltiosihteeriksi

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Päivi Nerg.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg on nimitetty valtiovarainministeriön alivaltiosihteeriksi johtamaan sote-uudistusta. Nimityksestä päätettiin tänään valtioneuvoston istunnossa.

Nerg seuraa tehtävässä Tuomas Pöystiä, joka siirtyy oikeuskansleriksi ensi vuoden alussa.

Nerg aloittaa viisivuotiskautensa alivaltiosihteerinä ensi vuoden alussa.

Virkaa haki kymmenen ihmistä. Nerg on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Hänet valittiin sisäministeriön kansliapäälliköksi seitsenvuotiskaudelle vuonna 2012.

Löntagaren upphör som papperstidning – ”risk att svenskan marginaliseras inom facket”

Kuva: Foto: Johan Kvarnström
– Det svåraste blir att nå ut till folk. Det gäller att göra det bästa av situationen, säger Löntagarens chefredaktör Jonny Smeds.

I nästan 46 år har Löntagaren gett viktig information och på alla sätt givande läsning på svenska om facket i Finland. Framöver består tidningen av en webbsida och ett digitalt nyhetsbrev.

Lue lisää

Diskussion

Demarijournalistien 110-vuotisjuhlassa esillä Mauno Koiviston mediasuhteet

Mauno Koivisto pelasi mielellään lentopalloa.

Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL ry täyttää 110 vuotta. SSSL juhlii tasavuosiaan perjantaina 24. marraskuuta Helsingissä Kirjan talon juhlasalissa (Kirjatyöntekijänkatu 10 B).

Tapahtuma alkaa Manu ja media -juhlafoorumilla, jossa käsitellään presidentti Mauno Koiviston ja median suhteita. Näkökulmansa aiheeseen kertovat emerituspäätoimittajat Risto Uimonen, Seppo Heikki Salonen, Jyrki Vesikansa, toimittaja Unto Hämäläinen sekä Antero Kekkonen, joka ehti nähdä Koiviston niin toimittajan kuin poliitikon näkökulmasta.

Foorumin juontavat Jukka Halonen ja Maarit Hirvensalo. Se myös striimataan suorana osoitteessa www.unionimedia.fi/live.

Manu ja media -foorumi

Syntyikö Manu-ilmiö sattumalta (Risto Uimonen)

Ensimmäinen työväen presidentti (Seppo Heikki Salonen)

Koivisto hovikelpoiseksi myös porvareille (Jyrki Vesikansa)

Koivisto ja sopulit (Unto Hämäläinen)

Manu toimittajan ja puoluejohtajan silmin (Antero Kekkonen)

Yhteistyöllä lapsille ja nuorille hyvinvointia

Yli tuhat sosiaalityöntekijää ja sosiaalityön opiskelijaa ovat viime viikolla allekirjoittaneet adressin nostaakseen esiin lastensuojelun asiakkaana olevien tuhansien suomalaislasten oikeuden suojeluun. Sosiaalityöntekijöiden laatiman adressin taustana on vakava huoli lasten ja nuorten heitteillejätöstä, jota lastensuojelutyön krooninen aliresursointi saa valitettavasti aikaan useassa kunnassa.

Vaikka Vaasa on pärjännyt tilastojen valossa viime vuosina kohtalaisen hyvin, käy Vaasan kaupungin perusopetuksessa toteutetusta lasten ja nuorten hyvinvointiselvityksestä ilmi, että myös Vaasassa on lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Tästä syystä nyt onkin oikea aika tehdä tarvittavia korjausliikkeitä, jottei tilanne etenisi tästä enää huonompaan suuntaan.

Vaasan kaupungin tuoreesta lasten ja nuorten hyvinvointiselvityksestä ilmenee, että sosiaalitoimen ja myös lastenpsykiatrian mielestä heille ohjautuu ”vääriä” lapsia ja nuoria, koska varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on liian vähän tarjolla psykologi-, kuraattori- ja erityisopettajapalveluita ja koska opetusryhmät ovat liian isoja eikä pienryhmiä ole riittävästi.

Vaasan demareiden valtuustoryhmä asetti heti tämän valtuustokauden alussa yhdeksi kärkiteemakseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisen. Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret nostettiinkin esille jo heti kaupungin strategiatyöskentelyssä ja tätä teemaa on pidetty esillä koko talousarviovalmistelun ajan.

Erityisvarhaiskasvatuksen resursseja saatiinkin kaupungin talousarviossa parannettua hienosti, kun kaupunginjohtajan esityksestä ensivuoden talousarvioon hyväksyttiin yksimielisesti lisäyksenä neljän lastentarhanopettajan sekä yhden suomi 2-kielenä lastentarhanopettajan vakanssit. Tämän lisäksi pitkän valmistelutyön tuloksena saimme ryhmien kesken yksimielisesti lisättyä myös perusopetuksen tuntikehyksen korottamisen ensivuonna 1,93 vuosiviikkotuntiin (vvh), jota on tarkoitus nostaa tulevina vuosina asteittain tästä vielä lisää. Näillä lisäyksillä helpotetaan jatkossa sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen haasteita ja vaikutetaan ennaltaehkäisevästi lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Tiedossamme oli lisäksi, että sosiaalitoimessa viime vuosina hurjasti kasvanut palveluntarve (2015-2017 palvelutarpeen arvioinnit + 64,5%), on johtamassa tilanteeseen, että vain kaikkein vaikeimmat tapaukset voidaan hoitaa ja kaupungin sosiaalipuolen peruspalveluiden resurssipulan takia palveluita tarvitsevia ihmisiä ajautuu valitettavasti Vaasan keskussairaalan lapsi- ja nuorisopsykiatrian osastoille.

Valitettavasti emme saaneet tiedusteluista huolimatta sosiaalitoimen osalta konkreettisia esityksiä valmiiksi kuin vasta valtuuston talousarviokokousta edeltävänä viikkona. Saamamme palautteen mukaan tämä oli ainakin yhtenä syynä siihen, ettei esityksemme sosiaalitoimen resurssien turvaamiseksi saanut valitettavasti enemmistöryhmien tukea taakseen kaupunginvaltuustossa. Valitettavaa oli, että esimerkiksi poikkihallinnollinen Vaasan kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointiselvityksen ensimmäinen osa valmistui vasta budjettikokousta edeltävällä viikolla, vaikka toiveena oli sen saaminen kaupunginhallituksen talousarviotyön pohjamateriaaliksi jo alkusyksystä.

Toivon että Vaasassa jatketaan valtuustoryhmien välistä hyvin alkanutta yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi myös jatkossa ja että tämän yhteistyön hedelmänä saamme ohjattua varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tavoin jatkossa myös sosiaalitoimeen tarvittavat resurssit lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta