Elämänmeno on raikas kuvaus sodan jälkeisestä Suomesta

Kuva: Kari Junnikkala
Lempi (Hanna Liinoja, vasemmalla) on Marjan (Anne-Mari Alaspää) tuki ja turva vaikeina aikoina Jyväskylän kaupunginteatterin näyttämösovituksessa Pirkko Saision Elämänmeno-romaanista.

Kantaesitys Pirkko Saision ”Elämänmenosta” on voimallinen avaus Jyväskylän kaupunginteatterissa. Kaisa Korhosen ohjaama draama on tervetullut ajankuva jälleenrakentamisen ajasta sodan jälkeisessä Suomessa. Turvapaikanhakijatilanne tekee siitä myös ajankohtaisen.

Paitsi Saision romaanina Elämänmeno tunnetaan myös Åke Lindmanin ohjaamana tv-elokuvana vuodelta 1978. Heini Junkkaalan Jyväskylän kaupunginteatterille dramatisoimassa näytelmässä sodan loppuminen on vahvasti läsnä heti alussa. On pula-aika, ja rahan kanssa pitää olla tarkkana.

Marjan (Anne-Mari Alaspää) elämä äitinsä Eila (Anneli Karppinen) Niemisen hampaissa ei ole auvoista Helsingin Kalliossa. Äidistä oman avioliiton ulkopuolella syntynyt tytär tuntuu vieraalta. Marjan ja äidin erilaisuus kirpaisee katsomoon asti. Marja on eloisa ja herkkä taiteilijasielu, jonka ytimen Anne-Mari Alaspää on löytänyt. Anneli Karppisen roolityössä yhdistyvät Eila-äidin kylmyys ja lämpö.

TEATTERI:
Jyväskylän kaupunginteatteri
Pirkko Saisio-Heini Junkkaala: Elämänmeno
Dramaturgi Elina Snicker – Ohjaus Kaisa Korhonen – Apulaisohjaus Elina Lajunen – Lavastus Kari Junnikkala – Pukusuunnittelu Merja Levo – Koreografia Ari Numminen – Valot Japo Granlund – Ääni Mika Filpus – Rooleissa Anne-Mari Alaspää, Anneli Karppinen, Hannu Lintukoski, Saara Jokiaho, Jukka-Pekka Mikkonen, Jouni Innilä, Hanna Liinoja, Taina Reponen, Hannu Hiltunen, Jorma Böök, Miikka Tuominen, Joni Leponiemi, Piia Mannisenmäki, Jouni Salo, Maritta Viitamäki, Maija Andersson ja Roosa Karhunen; muusikko Matti Ekman
Näytelmän aikuiset eivät pidä lapsen ymmärryskykyä kovin korkeana, eikä hänelle muutenkaan tarvitse selittää tai kertoa asioita. Lasta saa kurittaa, eikä syy remmillä rankaisuun ole usein kummoinen. Marja oireilee unettomuudella, mutta sekään ei pysäytä äitiä.

Lapselle aikuisten alkoholinhuuruinen maailma on täynnä ristiriitaisia viestejä. Pitää olla riittävän kova, että pärjää yhteiskunnassa. Marjakin päätyy konepiirtäjäksi Valmetille, vaikka haluaisi olla taiteilija biologisen isänsä tavoin.

Ajan arvot ja asenteet ovat läsnä. Marjan on vaikea tulla hyväksytyksi sellaisena kuin hän on. Koulukiusaaminen on säälimätöntä. Marja haluaa, että muut kutsuisivat häntä Markuksi. Sukupuolinormit ovat vielä tiukat, eikä niitä saa sohaista.

Myönteisellä palautteella voi olla iso vaikutus nuoren ihmisen elämässä. Marja saa Lempi-kummitädiltään (Hanna Liinoja) rohkaisua. Lempi on Marjalle aikuinen ystävä, jonka turviin hän pakenee silloin, kun äidiltä ei heru ymmärrystä.

Myös muiden ystävien merkitys korostuu. Itsensä etsiminen on Marjalle kirpaiseva ja hämmentävä matka, jossa unelmat ja pettymykset seuraavat toinen toistaan.

Sivurooleissa varsinkin Joni Leponiemi, Maritta Viitamäki ja Jorma Böök ovat ilahduttavia valopilkkuja persoonallisuudellaan.

Elämänmeno on myös työläisperheiden kuvaus. Yhteisöllisyys ja yhdessä kasvaminen ovat esityksessä riemuineen ja nurjine puolineen mieluista seurattavaa.

Esityksen laulut, kuten esimerkiksi ”Karjalan kunnailla”, ”Suvivirsi”, Satumaa”, ”Lasten liikennelaulu” ja ”Kulkurin iltatähti” tukevat tunnelmavaihteluita ja ajan henkeä. Matti Ekman haitareineen vain vahvistaa kokonaisuutta.

Kari Junnikkalan lavastus on runsas. Jokainen esine on ajan henkeen istuva poljettavasta Singeristä vedettävään laverisohvaan. Ylä- ja alatasanteen käyttö tukee lavan muunneltavuutta ja vaihtelua. Varsinkin näyttämön nopea vaihtuminen tehtaaksi on elämys. Merja Levon pukusuunnittelu täydentää lavastusta hienosti.

Tanssit ovat koreografisesti oivaltavia, tunnelmallisia ja näyttäviä. Kuitenkin näyttämöllä yhtä aikaa tapahtuvien asioiden yksinkertaistaminen olisi ollut paikoin kohdallaan.

Saision tekstin ironinen ja ronski, mutta lämmin huumori on yksi esityksen kantavista voimista. Yli sata teosta ohjanneen Korhosen kokemus taas näkyy erityisesti tunnelmien ja ajankuvan välittymisessä. Väkivaltakohtaukset kertovat taitavasti enemmän kuin näyttävät.

Näytelmä ei tunnu raskaalta, vaikka se nostattaakin syviä tunteita pintaan. Elämän todellisuus voi iskeä vasten kasvoja, unelmat jäädä toteutumatta. Se ei silti tarkoita, etteikö elämä olisi elämisen arvoista, ja etteikö siinä tapahtuisi hienoja asioita. Syntymä, kuolema ja eri siirtymävaiheet ovat luonnollinen osa elämää. Ihminen haluaa elää viimeiseen asti, vaikka välillä menettäisikin elämänuskonsa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

2 000:lle 560 euroa kuukaudessa verottomana – perustulokokeilu alkaa

PAPERS, MONEY, CALCULATOR AND PENCIL

laskea laskuri euro seteli harmaa talous *** Local Caption *** 234 ti 10.12.2013 dem s 5 pääkkäri
Perustulokokeilu alkaa 2 000 kokeilijan voimin.

Hallituksen ohjelmaan sisältyvä perustulokokeilun valmistelu etenee. Kokeilulla on tarkoitus tutkia muun muassa, voisiko perustulolla vähentää sosiaaliturvan kannustinloukkuja.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan perustulokokeilu on yksi niistä toimenpiteistä, joiden tavoitteena on uudistaa sosiaaliturvaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia. Ajatuksena on muuttaa sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. Myös byrokratian vähentäminen ja etuuksien yksinkertaistaminen ovat asialistalla.

Mukaan kokeiluun otettaisiin Kelan työttömyysturvaa saavia koehenkilöitä. Kohdejoukosta poimittaisiin satunnaisotannalla 2 000 hengen kokeiluryhmä.

Osallistuminen olisi pakollista, jotta kokeilusta saatavat tulokset eivät olisi vääristyneitä.
Koeryhmälle maksettavaksi summaksi esitetään 560 euroa kuukaudessa.

Koska kokeilu olisi pakollinen, alimman kokeiltavan perustulon taso tulisi asettaa työmarkkinatuen ja peruspäivärahan tasoa vastaavaksi.

Perustulo olisi saajalleen verovapaata tuloa, ja se maksettaisiin Kelan kukkarosta.

Perustuloa saavia ihmisiä verrattaisiin kokeilun ajan kohdejoukkoon kuuluvaan verrokkiryhmään, jolle ei maksettaisi perustuloa. Mukana kokeilussa eivät olisi sellaiset ryhmät, joiden työllisyystilanteen parantamista perustulolla ei tavoitella. Kokeilu ei koskisi siis esimerkiksi vanhuseläkkeellä olevia tai opiskelijoita.

Ministeriön perustulokokeilua koskeva lakiehdotus lähti torstaina lausuntokierrokselle.

Perustulokokeilu olisi tarkoitus toteuttaa vuosina 2017 ja 2018.

Tommi Forsman

 

AVAINSANAT

Kommentti: Kelpaisiko työkokeilu 960 euron kuukausiliksalla – sen päälle duuniin tai kouluun?

Late constructing # 5 
työ työkuva työmies rakennusteollisuus talon rakentaminen työmaa työturvallisuus asuntorakentaminen rakentaminen

Rakennusala teki jotain sellaista, joka sai heti vetelät housuihin ainakin Eteläranta kympin herrojen konttorissa. Saattaa olla, että Hakaniemessäkin nosteltiin kulmakarvoja.

Kenties ja äkkiä arvioiden uusinta uutta ja kuuminta hottia rakennusalan uudessa työehtosopimuksessa on hirvittävän paljon turhanaikaista parranpärinää aiheuttanut työkokeilu.

Yhtäkkiä se onkin kuin taikaiskusta sovittu. Raksaduunia pelkäämätön voi kokeilla alan hommia noin 960 euron kuukausiliksalla. Ehdoista sovitaan aina luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Palkka on kuusi euroa tunnilta eli 960 euroa kuukaudessa. Jos lisiä tarvitaan, ne maksetaan. Kokeilu kestää puoli vuotta, jonka jälkeen kisälli voi siirtyä joko opiskelemaan tai suoraan duuniin.  Eikä kokeilu katso ikää.

Nyt alaa tunteva mahdollinen lukijani ei usko silmiään. Eikö tähän tarvitakaan palkkatukia? Eikä työvoimahallinnon byrokratiaa?

Ei tarvita. Riittää, että sinulla on pyrkyä ja intoa alalle. Ja kaksi kättä. Haalarit ja “black and deckerin” tarjoaa työnantaja. Ja vielä kypärän nupin suojaksi.

Sopimus kokonaisuudessaan on voimassa vuoden 2018 helmikuun loppuun.

Jaa, että miksi nyt tällaista? Siksi, että alalla vallitsee korkeasuhdanne ja työvoimapula. Virolaiset työmaakopitkin ovat jo tyhjenneet Suomen lautoille.

Raju vastalyönti Rakennusliitosta tyrmäykselle: Ihan sama, mitä EK ajattelee

tyomaakyparaflander
Rakennusala on kulkenut omia työehtosopimuspolkujaan.

SAK:laisen Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas sanoo, ettei ihan odottanut EK:ltä noin tyrmäävää  reaktiota kuin pikaisesti tänään tuli.

Hän kuuli EK:n johtajan Ilkka Oksalan tyrmäävän kannanoton tänään illalla Demokraatilta.

Mutta yhtä tyrmäävä oli Suokkaan vastauskin EK:lle.

– Ihan sama minulle, mitä EK ajattelee. Meillä on sopimus, jonka molempien osapuolten hallitukset ovat hyväksyneet ja sillä siisti, tykkäsi EK siitä tai ei, Suokas sanoo.

– Pidimme tuossa työnantajan kanssa viime viikon lopulla seminaaria ja totesimme, ettemme mene meille helmikuuksi muiden asettamaan miinaan. Miksemme voisi solmia oman sopimuksemme jo aiemmin, Suokas selventää. Alan sopimukset olisivat päättyneet helmikuussa

– Nyt se on tässä. Me teemme omaa työmarkkinapolitiikkaamme ja ihan sama, mitä muut ajattelevat, Suokas kuittaa omana mielipiteenään.

Hän ilmoittaa myös, ettei usko lainkaan mihinkään satojen miljoonien veronalennuksiin.

– Palkansaajat ne kumminkin joutuvat maksamaan muina veroina, hän katsoo.

Suokas pitää nyt saavutettua työehtosopimusta osin vallankumouksellisenakin. Esimerkiksi työharjoittelu on hänen mukaansa niin joustava, ettei sellaista ole missään.

Riita rakennusalan sopimuksesta leimahti heti – EK:n mukaan ei huolita mukaan kikyyn

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
verkkoon-oksala
EK:n johtaja Ilkka Oksala tyrmää rakennusalan sopimuksen: ei kuulu kikyyn.

Elinkeinoelämän Keskusliitto nosti heti taistelulipun rakennusalan neuvottelutulosta vastaan. Sen mukaan sopimus ei ole kiky-sopimuksen mukainen.

-Sitä ei lasketa, kun arvioidaan 90 prosentin kattavuutta, EK jyrähtää STT:n  pikauutissähkeen mukaan.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajan Ilkka Oksala vahvistaa STT:lle, että  rakennusalan neuvottelutulos ei ole kiky-sopimuksen mukainen. Sitä ei lasketa, kun arvioidaan 90 prosentin kattavuuden saavuttamista, Oksala kommentoi STT:lle tekstiviestillä.

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät tänään neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät tänään neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.
Tiedotteen mukaan alan yleissitovien työehtosopimusten piirissä on lähes 100 000 työntekijää.

– Sopimuksemme noudattaa vahvasti kilpailukykysopimuksen henkeä, vaikka se ei työajan pidennyksen osalta ole kirjaimellisesti kikyn mukainen. Neuvottelemamme paketti ajaa rakennusalalla paremmin niitä asioita, joihin kilpailukykysopimus tähtää, sanoo Rakennusteollisuuden työmarkkinajohtaja Tapio Kari tiedotteessa.

Osapuolten mukaan alakohtaiset sopimusneuvottelut rakennusalan kahdeksan työehtosopimuksen solmimiseksi käydään mahdollisimman nopeasti. Toimihenkilösopimuksista neuvotellaan erikseen.
RT:n toimitusjohtajan Tarmo Pipatin mukaan toiveissa on, että rakennusalan neuvottelutulos otetaan osaksi kilpailukykysopimusta.

– Uskon, että se tullaan laskemaan mukaan 90 prosentin kattavuuteen, Pipatti kommentoi STT:lle.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan neuvottelutulos on alan kannalta parempi vaihtoehto, otetaan se sitten mukaan kiky-sopimukseen tai ei.

 

100 miljoonan raja meni rikki, että heilahti – rakennusala mukaan kilpailukykysopimukseen

Kuva: Kari Hulkko
rakentaminen-hulkko-9784
Rakennusala on mukana kikyssä - jos huolitaan.

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät tänään hallituksissaan neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.

Sopimukseen sisältyy useita paikallisen sopimisen elementtejä, joilla tehostetaan työajan käyttöä. Mikäli sopimus hyväksytään osaksi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimusta, se varmistaa 100 miljoonan euron lisäveronkevennykset palkansaajille.

-Sopimuksemme noudattaa vahvasti kilpailukykysopimuksen henkeä vaikka se ei työajan pidennyksen osalta ole kirjaimellisesti kikyn mukainen. Neuvottelemamme paketti ajaa rakennusalalla paremmin niitä asioita, joihin kilpailukykysopimus tähtää, sanoo Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari.

Sopimuksen myötä rakennusalalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sopia palkkauksesta, jossa otetaan huomioon esimerkiksi työn tavoiteaikataulu, työaikajärjestelyt ja lopputuloksen laatu.

-Merkittävin uudistus sopimuksessa on työkokeilu ensimmäistä kertaa rakennusalalle tuleville. Kokeilu sopii yhtä hyvin nuorille kuin vanhoille, Suomessa asuville ja maahanmuuttajille. Työkokeilu tapahtuu ilman valtion rahoitusta ja siihen ei liity palkkatuen hakemisen byrokratiaa”, toteaa varapuheenjohtaja Kyösti Suokas Rakennusliitosta.

Työkokeilun käyttöön otosta sovitaan yrityksessä luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Samalla sovitaan, miten yrityksen kokeneet ammattityöntekijät huolehtivat ohjauksesta. Työkokeilusopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa kuin koeaikainen työsopimus. Palkka on vähintään 6 euroa tunnissa ja sen päälle tulevat normaalit työehtosopimuksen palkan perusteella laskettavat lisät.

Työkokeilu mahdollistaa vailla alan koulutusta olevien tutustumisen rakennusalaan, joka tarjoaa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa runsaasti työpaikkoja. Puolen vuoden jälkeen kokeilussa olleen on mahdollista hakeutua alan koulutukseen tai jatkaa työskentelyä normaalissa työsuhteessa ja kouluttautua edelleen työn kautta.

Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Tero Kiviniemi sekä Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi korostavat neuvotteluiden sujuneen ratkaisuhakuisesti ja yhteistuumin.

-Paikallinen sopiminen etenee rakennusalalla nyt aimo harppauksen. Sovitut uudet käytännöt edistävät tuottavuutta ja työllisyyttä sekä palkkauksen kannustavuutta, Tero Kiviniemi iloitsee.

Alakohtaiset sopimusneuvottelut rakennusalan kahdeksan työehtosopimuksen solmimiseksi käydään mahdollisimman nopeasti. Toimihenkilösopimuksia koskevat neuvottelut käydään erikseen. Rakennusalan yleissitovien työehtosopimusten piirissä on lähes 100 000 palkansaajaa.