Tyovaen Musiikkitapahtuma Valkeakoskella 28.-31.7.2016

Elämänmeno on raikas kuvaus sodan jälkeisestä Suomesta

Kuva: Kari Junnikkala
Lempi (Hanna Liinoja, vasemmalla) on Marjan (Anne-Mari Alaspää) tuki ja turva vaikeina aikoina Jyväskylän kaupunginteatterin näyttämösovituksessa Pirkko Saision Elämänmeno-romaanista.

Kantaesitys Pirkko Saision ”Elämänmenosta” on voimallinen avaus Jyväskylän kaupunginteatterissa. Kaisa Korhosen ohjaama draama on tervetullut ajankuva jälleenrakentamisen ajasta sodan jälkeisessä Suomessa. Turvapaikanhakijatilanne tekee siitä myös ajankohtaisen.

Paitsi Saision romaanina Elämänmeno tunnetaan myös Åke Lindmanin ohjaamana tv-elokuvana vuodelta 1978. Heini Junkkaalan Jyväskylän kaupunginteatterille dramatisoimassa näytelmässä sodan loppuminen on vahvasti läsnä heti alussa. On pula-aika, ja rahan kanssa pitää olla tarkkana.

Marjan (Anne-Mari Alaspää) elämä äitinsä Eila (Anneli Karppinen) Niemisen hampaissa ei ole auvoista Helsingin Kalliossa. Äidistä oman avioliiton ulkopuolella syntynyt tytär tuntuu vieraalta. Marjan ja äidin erilaisuus kirpaisee katsomoon asti. Marja on eloisa ja herkkä taiteilijasielu, jonka ytimen Anne-Mari Alaspää on löytänyt. Anneli Karppisen roolityössä yhdistyvät Eila-äidin kylmyys ja lämpö.

TEATTERI:
Jyväskylän kaupunginteatteri
Pirkko Saisio-Heini Junkkaala: Elämänmeno
Dramaturgi Elina Snicker – Ohjaus Kaisa Korhonen – Apulaisohjaus Elina Lajunen – Lavastus Kari Junnikkala – Pukusuunnittelu Merja Levo – Koreografia Ari Numminen – Valot Japo Granlund – Ääni Mika Filpus – Rooleissa Anne-Mari Alaspää, Anneli Karppinen, Hannu Lintukoski, Saara Jokiaho, Jukka-Pekka Mikkonen, Jouni Innilä, Hanna Liinoja, Taina Reponen, Hannu Hiltunen, Jorma Böök, Miikka Tuominen, Joni Leponiemi, Piia Mannisenmäki, Jouni Salo, Maritta Viitamäki, Maija Andersson ja Roosa Karhunen; muusikko Matti Ekman
Näytelmän aikuiset eivät pidä lapsen ymmärryskykyä kovin korkeana, eikä hänelle muutenkaan tarvitse selittää tai kertoa asioita. Lasta saa kurittaa, eikä syy remmillä rankaisuun ole usein kummoinen. Marja oireilee unettomuudella, mutta sekään ei pysäytä äitiä.

Lapselle aikuisten alkoholinhuuruinen maailma on täynnä ristiriitaisia viestejä. Pitää olla riittävän kova, että pärjää yhteiskunnassa. Marjakin päätyy konepiirtäjäksi Valmetille, vaikka haluaisi olla taiteilija biologisen isänsä tavoin.

Ajan arvot ja asenteet ovat läsnä. Marjan on vaikea tulla hyväksytyksi sellaisena kuin hän on. Koulukiusaaminen on säälimätöntä. Marja haluaa, että muut kutsuisivat häntä Markuksi. Sukupuolinormit ovat vielä tiukat, eikä niitä saa sohaista.

Myönteisellä palautteella voi olla iso vaikutus nuoren ihmisen elämässä. Marja saa Lempi-kummitädiltään (Hanna Liinoja) rohkaisua. Lempi on Marjalle aikuinen ystävä, jonka turviin hän pakenee silloin, kun äidiltä ei heru ymmärrystä.

Myös muiden ystävien merkitys korostuu. Itsensä etsiminen on Marjalle kirpaiseva ja hämmentävä matka, jossa unelmat ja pettymykset seuraavat toinen toistaan.

Sivurooleissa varsinkin Joni Leponiemi, Maritta Viitamäki ja Jorma Böök ovat ilahduttavia valopilkkuja persoonallisuudellaan.

Elämänmeno on myös työläisperheiden kuvaus. Yhteisöllisyys ja yhdessä kasvaminen ovat esityksessä riemuineen ja nurjine puolineen mieluista seurattavaa.

Esityksen laulut, kuten esimerkiksi ”Karjalan kunnailla”, ”Suvivirsi”, Satumaa”, ”Lasten liikennelaulu” ja ”Kulkurin iltatähti” tukevat tunnelmavaihteluita ja ajan henkeä. Matti Ekman haitareineen vain vahvistaa kokonaisuutta.

Kari Junnikkalan lavastus on runsas. Jokainen esine on ajan henkeen istuva poljettavasta Singeristä vedettävään laverisohvaan. Ylä- ja alatasanteen käyttö tukee lavan muunneltavuutta ja vaihtelua. Varsinkin näyttämön nopea vaihtuminen tehtaaksi on elämys. Merja Levon pukusuunnittelu täydentää lavastusta hienosti.

Tanssit ovat koreografisesti oivaltavia, tunnelmallisia ja näyttäviä. Kuitenkin näyttämöllä yhtä aikaa tapahtuvien asioiden yksinkertaistaminen olisi ollut paikoin kohdallaan.

Saision tekstin ironinen ja ronski, mutta lämmin huumori on yksi esityksen kantavista voimista. Yli sata teosta ohjanneen Korhosen kokemus taas näkyy erityisesti tunnelmien ja ajankuvan välittymisessä. Väkivaltakohtaukset kertovat taitavasti enemmän kuin näyttävät.

Näytelmä ei tunnu raskaalta, vaikka se nostattaakin syviä tunteita pintaan. Elämän todellisuus voi iskeä vasten kasvoja, unelmat jäädä toteutumatta. Se ei silti tarkoita, etteikö elämä olisi elämisen arvoista, ja etteikö siinä tapahtuisi hienoja asioita. Syntymä, kuolema ja eri siirtymävaiheet ovat luonnollinen osa elämää. Ihminen haluaa elää viimeiseen asti, vaikka välillä menettäisikin elämänuskonsa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Keskustan Kaikkonen: ”Parempi olisi, jos rasistisia aivopieruja ei ilmoille pääsisi”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
LKS 20160726 // LKS 20160701 Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen eduskunnan täysistunnossa 1. heinäkuuta 2016. Eduskunta kokoontui kesken loman täysistuntoon kuuntelemaan pääministerin ilmoitusta ja keskustelemaan Britannian EU-eron vaikutuksista. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA
– Parempi olisi, jos rasistisia aivopieruja ei ilmoille pääsisi, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo STT:n haastattelussa. Kaikkonen toivoo perussuomalaisten käyvän vähintään sisäisen keskustelun siitä, mikä on sopivaa.

Perussuomalaisten riveistä kuuluneet muslimivastaiset kommentit nousevat esiin, kun hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat tapaavat elokuussa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoo nostavansa asian tuolloin esiin.

Kaikkonen toivoo, että perussuomalaiset kävisivät vähintään sisäisen keskustelun siitä, mikä on sopivaa.

Islamin vastaisilla kommenteillaan on hätkähdyttänyt varsinkin perussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on kirjoittanut haluavansa ”muslimit pois maasta”.

Hallituskumppaneiden kantoja perussuomalaisten kommentteihin ehdittiin jo odottaa.

Jään rikkoi eilen kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.). Kokenut kokoomusedustaja arvosteli Tynkkystä Facebook-kirjoituksesta, jossa hän vaati vailla Suomen kansalaisuutta olevien muslimimaahanmuuttajien karkottamista.

– Jos keskustelu alennetaan tälle tasolle, minä voin yhtä hyvin vaatia, että Tynkkynen palautetaan BB-taloon, Zyskowicz vertasi tiedotteessaan.

SDP:n puolusihteeri Reijo Paananen tervehti Zyskowicin kannanottoa Facebookissa näin:

– Hallituspuolueessa herättiin vihdoin – pinnat siitä! Koskahan keskustassa joku rohkenee sanoa sanansa? Paananen kysyi.

Tänään vihdoin kuului keskustastakin – kiitos Antti Kaikkosen, joka sanoo nostavansa asian esiin, elokuussa.

Jo aiemmin perussuomalaisten toimintaan kiinnitti huomiota SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen, joka kysyi, onko rasisistisesta toiminnasta tullut jo hallituspuolueen toimintatapa.

– Mikäli taas kyse on maailmankatsomuksesta, on Suomessa syytä perusteelliseen itsetutkiskeluun. Rasismi ei ole enää yhteiskunnallinen reunailmiö, kummajainen, vaan hallituspuolueen piirissä tehtävää politiikkaa.

– Puolue otti Tynkkysen puheet sosiaalisessa mediassa omikseen, Tuppurainen totesi kannanotossaan viime viikolla.

SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen on muistuttanut, että perussuomalaiset on sitoutunut rasismin vastaiseen toimintaan, kuten kaikki muutkin eduskuntapuolueet.

Anttilan konkurssi paljasti lainsäädännön sudenkuopat — ”Nykyinen järjestelmä haittaa verkkokaupan kehittämistä”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen vaatii hallitusta ryhtymään toimiin konkurssilainsäädännön uudistamiseksi, jotta lainsäädäntö vastaisi paremmin kuluttajansuojan ja verkkokaupan muuttuneita vaatimuksia.

Tuppurainen sanoo aikovansa jättää asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle jo tänään.

Kysymys konkurssilainsäädännön suhteesta kuluttajansuojaan nousi ajankohtaiseksi kesällä Anttila Oy:n ajauduttua konkurssiin.

Kuluttajansuoja riippuu nyt kohtuuttomasti siitä maksutavasta, jolla kuluttaja ostoksensa suorittaa.

Tuppirainen muistuttaa, että konkurssilakia on uudistettu edellisen kerran vuonna 2004.

— Paljon on kuitenkin ehtinyt tapahtua uudistuksen jälkeen erityisesti kuluttajien kaupankäyntitavoissa. Merkittävin muutos on verkkokaupan kasvu: kuluttajat hankkivat tavaroita ja palveluita verkkokauppapaikoista, joille maksu suoritetaan hyvin eri tavoin. Kuluttajansuoja mahdollisessa konkurssitilanteessa riippuu siitä, millaista maksutapaa kuluttaja on kaupassa käyttänyt, Tuppurainen kertoo.

Tuppurainen muistuttaa, että verkkomaksupalveluilla ja luottokorttiyhtiöillä kuluttajansuoja on turvattu hyvin: mikäli tavaran tai palveluntuottaja ajautuu konkurssiin, kuluttaja ei pääsääntöisesti joudu maksamaan ellei saa ostamaansa hyödykettä. Vastaavasti verkkopankkimaksu siirtyy konkurssipesän varoihin ja kuluttajan tavara- tai palvelusaaminen jää muiden velkojien kanssa samaan asemaan.

− Nykyinen järjestelmä haittaa verkkokaupan kehittämistä. Kuluttajansuoja riippuu nyt kohtuuttomasti siitä maksutavasta, jolla kuluttaja ostoksensa suorittaa. Lisäksi kuluttajansuoja saattaa vaihdella eri hyödykkeiden kesken suurestikin. Järjestelmää tulisi uudistaa niin, että kaikki kuluttajat asetettaisiin samaan yhdenvertaiseen asemaan, jossa näillä on oikeus saada maksamansa hyödykkeet ennen konkurssipesän velkojien saamisten suorittamista, Tuppurainen esittää.

Länsimetro ja Jorvin uusi sairaala: Harakka nostaa pöydälle Espoon miljoonaskandaalien todellisen vaaranpaikan

Kirjoittaja on kansanedustaja ja sd-ryhmän verovastaava.
– Esimakua sotesta, valitettavasti, SDP:n Timo Harakka varoittaa.

– Jorvin sairaalan myöhästymiseen ja kustannusten ylitykset osoittavat soten vaaranpaikan. Veronmaksajat eivät voi valvoa yhtiöitettyä tuotantoa, jota julkisuuslaki ei koske, varoittaa Uudenmaan kansanedustaja Timo Harakka (sd).

Ylen uutisten (25.7.) mukaan Jorvin uuden sairaalan käyttöönotto on myöhästymässä ainakin vuodella. Hinta on ylittymässä kymmenillä miljoonilla euroilla. Kaupunki ja rakennuttaja ovat riidoissa kustannuksista.

Yhtälö kalskahtaa tutulta viime kuukausien Länsimetro-uutisointia seuranneen espoolaisen korvissa. Länsimetron viivästymisen maksumiehet ja vastuulliset ovat yhä auki.

– Kuten Länsimetron tapauksessa, laskun maksajat eli kaupunkilaiset eivät voi valvoa, kuinka huolellisesti heidän edustajansa ovat toimineet. Jorvin kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja kieltäytyy luovuttamasta hallituksen pöytäkirjoja, koska julkisuuslaki ei koske osakeyhtiöitä. Yhtiöittäminen heikentää demokratiaa ja tulee kalliiksi. Esimakua sotesta, valitettavasti, Harakka varoittaa.

Hän muistuttaa, että sosialidemokraatit torjuvat hallituksen aikeet yhtiöittää kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotanto – myös julkisen vallan ja järjestöjen nykyiset palvelut.

Malli ei Harakan mukaan ota huomioon varsinkin sosiaalityössä arvokasta vapaaehtoistyön panosta.

– Vielä suurempi ongelma on, että yhtiöittäminen piilottaa miljardipäätökset julkisuudelta ja veronmaksajien valvonnalta.

– Hallituksen lupaama kolmen miljardin säästö kääntyy vähintään saman luokan lisäkuluksi. Kun päättäjät eivät joudu kantamaan todellista vastuuta, kustannukset karkaavat. Hallituksen sote on rahareikä.

Yhtiöittäminen hävittää vastuun ja heikentää avoimuutta.

– Hallitus ei saa luvattuja säästöjä muuten kuin heikentämällä palveluita, eli konsulttikielellä ”palvelulupausta tarkistamalla”, Harakka sanoo.

– Perustuslaki kuitenkin säätää kansalaisen oikeudet peruspalveluihin. Siitä sosialidemokraatit eivät anna periksi.

Lähes 30 vuoden kokemus yrityshallinnosta kertoo Harakalle, että osakeyhtiölaki ja julkisuuslaki ovat selkeässä ristiriidassa.

– Osakeyhtiön hallituksen jäsen on vastuussa osakkeenomistajille, ei kansalaisille. Huomattava henkilökohtainen korvausvastuu estää häntä tuomasta esiin epäkohtia, jotka ovat ahtaasti tulkiten yhtiön edun vastaisia. Kun yhtiövaltaa järjestelmällisesti kasvatetaan, ihmisten kannalta tärkeimmät päätökset salataan, eikä niistä käydä avointa kansalaiskeskustelua.

Harakan mukaan yhtiövallassa äänestäjille vastuullisten päättäjien yläpuolelle nousee hallitusammattilaisten ja konsulttien kovapalkkainen rälssi, joka toimii salaisuuden suojissa veronmaksajien ja palveluiden käyttäjien edusta piittaamatta.

– Julkisen vastuun siirtäminen yhtiövaltaan on kautta maailman oikeiston ideologinen hanke – jota Sipilän hallituskin toteuttaa niin liikenteessä, sotessa kuin koulutuksessa.

Sosialidemokraattien vaihtoehto on Harakan sanoin fiksu julkinen valta, joka huolehtii tasa-arvoisista palveluista tehokkaasti, yhteistyössä innovatiivisten yritysten kanssa.

– Kansalaisten osallistumista vahvistetaan, ei heikennetä, hän linjaa.

Ex-työministeri: ”Monen mielestä kyse on elinkautisesta”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov haluaa helpottaa työttömän omaehtoiseen koulutukseen pääsyn kriteereitä.

Entisen työministerin Filatovin mukaan työelämän rakennemuutos vaatii lisätoimia, jotta pitkittyvä työttömyys saadaan nujerrettua. Uusissa työpaikoissa osaamisvaatimukset ovat erilaiset kuin aiemmin.

– Tähän haasteeseen ei vastata leikkaamalla työttömyysturvaa ja työvoimapoliittisen koulutuksen rahoja.

Työpaikkoja kuolee kiihtyvällä tahdilla.

– Onneksi uusia syntyy, mutta ei vielä tarpeeksi. Muutos haastaa elinikäiseen oppimiseen. Monen mielestä kyse on elinkautisesta.

– Uuden ammatin ja täydennyskoulutuksen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Se rakentaa sillan työstä työhön ja tukee työpaikan säilymistä.

Koulutuksen ja työttömyyden välillä on yhä voimakas kytkös, näkee Filatov.

– Vaikka korkeammin koulutettujen työttömyys on pahentunut, silti se on selvästi alhaisempaa ja lyhytkestoisempaa kuin pelkän peruskoulun varassa olevien tai toisen asteen opintojen suorittaneiden työttömyys. Suurin osa pitkäaikaistyöttömistä on pelkän peruskoulun varassa tai toisen asteen koulutuksen varassa. Korkeasti koulutettuja pitkäaikaistyöttömiä on suhteellisen vähän.

Filatov sanoo, että työvoimapoliittisen koulutuksen volyymi on laskenut ja painopiste on siirtynyt omaehtoisen koulutukseen. Kaikki halukkaat eivät saa oikeutta omaehtoisen koulutukseen.

– Nykyisin työtön voi opiskella työttömyysturvalla, jos täyttää työvoimapoliittiset kriteerit. Kriteerit ovat moninaiset ja niiden tulkinta vaikeaa. Eri TE-toimistojen päätökset eroavat toisistaan.

– Työttömän tilannetta helpottaisi se, että kriteereistä luovuttaisiin edes väliaikaisesti. Samalla helpotettaisiin TE-toimistojen ruuhkaa ja työvoimaneuvojien panosta irtoaisi enemmän varsinaiseen työnvälitykseen.

Pitkäaikaistyöttömiä on 16 600 enemmän kuin vuosi sitten. Ministeriön pitkänajan ennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kasvavan, vaikka työttömyystilanne muutoin helpottaisi.

Keskustelua aiheesta

Päätoimittaja Mikko Salmi aamu-tv:ssä: Tässä SDP on Suomen paras puolue

Kuva: Kari Hulkko
SDP oli vahvasti mukana torjumassa Sipilän hallituksen pakkolakeja

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi kaipaa SDP:ltä selvää linjaa politiikan suurissa asiakysymyksissä. Salmi oli keskustelemassa Ylen aamu-tv:ssä Helsingin Sanomien ja Ylen politiikan toimittajien Piia Elosen ja Marja Sannikan kanssa, joiden mielestä puheenjohtaja Antti Rinteen asema on vaakalaudalla.

SDP kokoontuu puoluekokoukseensa ensi helmikuussa. Kukaan ei ole ilmoittanut julkisuuteen aikeistaan haastaa Rinne puheenjohtajana. Salmi paneekin Helsingin Sanomien ahkeran SDP-kirjoittelun osin kesän piikkiin.

Salmen mukaan Rinne onnistui tehtävässään erittäin hyvin viime syksynä, kun hallitus ajoi pakkolakejaan läpi aikeissaan onnistumatta.

— Tuhannen sopimuksen mies onnistui. Mutta sitten täytyy myöntää: siitä on jo aikaa, ja nyt tarvitaan näyttöjä. Ajattelen niin, että tämä syksy ratkaisee tosi paljon. Kun (kannatuksessa) mentiin kahdenkympin alle, tuli tyytymättömyyttä.

Salmen mukaan SDP on kyllä puhunut paljon, mutta tarpeen olisi yksinkertaistaa viestintää.

— Meillä on valtavan hienoja papereita, esimerkiksi 20 sivua kotouttamisesta, mutta kuka saa selvää, mikä on se juju.

Salmen mukaan SDP:n on kuitenkin paras kaikista puolueista ”ihmisluonnon suojelijana”.

— Humanismin paras airut, joka nostaa oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kysymykset parhaiten esiin. Olemme oikeasti ihmisten puolella, mietimme miten ihminen parhaiten voi henkisesti ja fyysisesti.

Viime viikolla julkistetun ”Eduskuntavaalitutkimus 2015”:n mukaan SDP:n kannatus kyntää pahimmin ikäryhmässä 25-44-vuotiaat. Samalla SDP:stä on kovaa vauhtia kasvamassa naisten ja eläkeläisten puolue. Salmi huomauttaakin, että puolueella on vajausta etenkin 30—50-vuotiaissa mieskansanedustajissa.

Vaikka Jungner on erittäin ajan tasalla oleva ihminen, tässä tapauksessa hän epäonnistui analyysissään.

Keskustelussa sivuttiin myös SDP:n entisen puoluesihteeriä ja kansanedustajaa Mikael Jungneria, joka kirjoitti Facebook-profiilissaan puolueensa tilanteesta. Jungnerin mukaan demareilla ei ole puheenjohtaja-ongelmaa vaan asenne-ongelma. Jungner kirjoitti, että ”jos joku kehtaa nousta ahdingosta menestykseen, muuttuu demareiden suhtautuminen häneen usein nihkeäksi.”

Päätoimittaja Salmi sanoo, että Jungnerin arvio päti ehkä ennen muttei enää.

— Vaikka Jungner on erittäin ajan tasalla oleva ihminen, tässä tapauksessa hän epäonnistui analyysissään. Tämän päivän SDP sietää paremmin menestymistä kuin aikaisemmin. Voi olla, että sellaista tasapäistämistä ja päiden katkomista, että joku nousee ylemmäs, oli varmaan aikaisemmin, muttei se pidä enää ihan paikkaansa. Jungner on ollut vähän sivussa kuvioista pari vuotta.

Salmi kuitenkin sanoo, että meritokratia, josta Jungner puhuu, menestyminen ansioiden mukaan, on sinänsä oikein ja erittäin tärkeä SDP:n tulevaisuudelle.

— Että miten suhtaudumme menestykseen. Ajattelen, että ihminen joka maksaa veronsa, on ”Supercell-sosialisti”, kuten Timo Harakka sanoo, kyllä sellaisille on tilaa SDP:ssä.

Keskustelua aiheesta