Elämänmeno on raikas kuvaus sodan jälkeisestä Suomesta

Kuva: Kari Junnikkala
Lempi (Hanna Liinoja, vasemmalla) on Marjan (Anne-Mari Alaspää) tuki ja turva vaikeina aikoina Jyväskylän kaupunginteatterin näyttämösovituksessa Pirkko Saision Elämänmeno-romaanista.

Kantaesitys Pirkko Saision ”Elämänmenosta” on voimallinen avaus Jyväskylän kaupunginteatterissa. Kaisa Korhosen ohjaama draama on tervetullut ajankuva jälleenrakentamisen ajasta sodan jälkeisessä Suomessa. Turvapaikanhakijatilanne tekee siitä myös ajankohtaisen.

Paitsi Saision romaanina Elämänmeno tunnetaan myös Åke Lindmanin ohjaamana tv-elokuvana vuodelta 1978. Heini Junkkaalan Jyväskylän kaupunginteatterille dramatisoimassa näytelmässä sodan loppuminen on vahvasti läsnä heti alussa. On pula-aika, ja rahan kanssa pitää olla tarkkana.

Marjan (Anne-Mari Alaspää) elämä äitinsä Eila (Anneli Karppinen) Niemisen hampaissa ei ole auvoista Helsingin Kalliossa. Äidistä oman avioliiton ulkopuolella syntynyt tytär tuntuu vieraalta. Marjan ja äidin erilaisuus kirpaisee katsomoon asti. Marja on eloisa ja herkkä taiteilijasielu, jonka ytimen Anne-Mari Alaspää on löytänyt. Anneli Karppisen roolityössä yhdistyvät Eila-äidin kylmyys ja lämpö.

TEATTERI:
Jyväskylän kaupunginteatteri
Pirkko Saisio-Heini Junkkaala: Elämänmeno
Dramaturgi Elina Snicker – Ohjaus Kaisa Korhonen – Apulaisohjaus Elina Lajunen – Lavastus Kari Junnikkala – Pukusuunnittelu Merja Levo – Koreografia Ari Numminen – Valot Japo Granlund – Ääni Mika Filpus – Rooleissa Anne-Mari Alaspää, Anneli Karppinen, Hannu Lintukoski, Saara Jokiaho, Jukka-Pekka Mikkonen, Jouni Innilä, Hanna Liinoja, Taina Reponen, Hannu Hiltunen, Jorma Böök, Miikka Tuominen, Joni Leponiemi, Piia Mannisenmäki, Jouni Salo, Maritta Viitamäki, Maija Andersson ja Roosa Karhunen; muusikko Matti Ekman
Näytelmän aikuiset eivät pidä lapsen ymmärryskykyä kovin korkeana, eikä hänelle muutenkaan tarvitse selittää tai kertoa asioita. Lasta saa kurittaa, eikä syy remmillä rankaisuun ole usein kummoinen. Marja oireilee unettomuudella, mutta sekään ei pysäytä äitiä.

Lapselle aikuisten alkoholinhuuruinen maailma on täynnä ristiriitaisia viestejä. Pitää olla riittävän kova, että pärjää yhteiskunnassa. Marjakin päätyy konepiirtäjäksi Valmetille, vaikka haluaisi olla taiteilija biologisen isänsä tavoin.

Ajan arvot ja asenteet ovat läsnä. Marjan on vaikea tulla hyväksytyksi sellaisena kuin hän on. Koulukiusaaminen on säälimätöntä. Marja haluaa, että muut kutsuisivat häntä Markuksi. Sukupuolinormit ovat vielä tiukat, eikä niitä saa sohaista.

Myönteisellä palautteella voi olla iso vaikutus nuoren ihmisen elämässä. Marja saa Lempi-kummitädiltään (Hanna Liinoja) rohkaisua. Lempi on Marjalle aikuinen ystävä, jonka turviin hän pakenee silloin, kun äidiltä ei heru ymmärrystä.

Myös muiden ystävien merkitys korostuu. Itsensä etsiminen on Marjalle kirpaiseva ja hämmentävä matka, jossa unelmat ja pettymykset seuraavat toinen toistaan.

Sivurooleissa varsinkin Joni Leponiemi, Maritta Viitamäki ja Jorma Böök ovat ilahduttavia valopilkkuja persoonallisuudellaan.

Elämänmeno on myös työläisperheiden kuvaus. Yhteisöllisyys ja yhdessä kasvaminen ovat esityksessä riemuineen ja nurjine puolineen mieluista seurattavaa.

Esityksen laulut, kuten esimerkiksi ”Karjalan kunnailla”, ”Suvivirsi”, Satumaa”, ”Lasten liikennelaulu” ja ”Kulkurin iltatähti” tukevat tunnelmavaihteluita ja ajan henkeä. Matti Ekman haitareineen vain vahvistaa kokonaisuutta.

Kari Junnikkalan lavastus on runsas. Jokainen esine on ajan henkeen istuva poljettavasta Singeristä vedettävään laverisohvaan. Ylä- ja alatasanteen käyttö tukee lavan muunneltavuutta ja vaihtelua. Varsinkin näyttämön nopea vaihtuminen tehtaaksi on elämys. Merja Levon pukusuunnittelu täydentää lavastusta hienosti.

Tanssit ovat koreografisesti oivaltavia, tunnelmallisia ja näyttäviä. Kuitenkin näyttämöllä yhtä aikaa tapahtuvien asioiden yksinkertaistaminen olisi ollut paikoin kohdallaan.

Saision tekstin ironinen ja ronski, mutta lämmin huumori on yksi esityksen kantavista voimista. Yli sata teosta ohjanneen Korhosen kokemus taas näkyy erityisesti tunnelmien ja ajankuvan välittymisessä. Väkivaltakohtaukset kertovat taitavasti enemmän kuin näyttävät.

Näytelmä ei tunnu raskaalta, vaikka se nostattaakin syviä tunteita pintaan. Elämän todellisuus voi iskeä vasten kasvoja, unelmat jäädä toteutumatta. Se ei silti tarkoita, etteikö elämä olisi elämisen arvoista, ja etteikö siinä tapahtuisi hienoja asioita. Syntymä, kuolema ja eri siirtymävaiheet ovat luonnollinen osa elämää. Ihminen haluaa elää viimeiseen asti, vaikka välillä menettäisikin elämänuskonsa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kyselyt: Eutanasia saa kannatusta niin kansalaisilta kuin hoitajilta

Kuva: Lehtikuva

Selvä enemmistö eli 64 prosenttia sairaanhoitajista laillistaisi potilaan oikeuden eutanasiaan, selviää Sairaanhoitajaliiton jäsenilleen tekemästä kyselystä.

Lähes seitsemän kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, että eutanasia on oikeutettu parantumattomasti sairaille aikuisille, jotka kykenevät itse tekemään päätöksen eutanasiasta. Miltei puolet vastanneista olisi myös itse valmis auttamaan lääkäriä eutanasian toteuttamisessa.

Kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, että saattohoitoa ei ole kehitetty Suomessa riittävästi. Myös saattohoidon ohjeistus omalla työpaikalla on kyselyn perusteella suurelle osalle sairaanhoitajista epäselvä.

Kysely toteutettiin huhtikuun alussa, ja siihen vastasi lähes 2 700 liiton jäsentä.

Selvä enemmistö myös kaikista suomalaisista näyttää kannattavan eutanasian sallimista parantumattomasti sairaille, käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä mielipidetutkimuksesta. Tutkimukseen vastanneista kolme neljästä sallisi kuolinavun. 14 prosenttia oli eutanasiaa vastaan ja 10 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Eutanasiaa kannattavat etenkin nuoret, kaupunkilaiset, opiskelijat ja toimihenkilöt. Miehistä kuolinavun kannalla on 81 prosenttia ja naisista 72 prosenttia.

Eniten vastustajia löytyy iäkkäimmistä, maalla asuvista ja vähiten koulutetuista. Silti näissäkin ryhmissä enemmistö kannattaa kuolinapua.

Kantar TNS tiedusteli asiaa noin tuhannelta suomalaiselta huhtikuussa HS:n toimeksiannosta. Haastatelluilta kysyttiin, pitäisikö parantumatonta, kuolemaan johtavaa tautia sairastavalla olla oikeus kuolinapuun.

Yle Teema ja Fem ovat nyt samalla kanavalla

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Tänään aloittava Yle Teema & Fem -televisiokanava yhdistää ruotsinkielisen Yle Femin ja kulttuurikanava Teeman ohjelmiston. Uusi kanava näkyy kanavapaikalla 5.

Ylen mukaan kanavien yhdistämistä on perusteltu muun muassa sillä, etteivät ne erillisinä kyenneet täysin täyttämään ohjelmakaaviota. Esimerkiksi Yle Fem lähetti myös Ruotsin SVT:n ohjelmia.

Alkuilta on kanavalla Yle Femin hallussa, ja Teeman ohjelmistoa tulee pääasiassa kello 20 alkaen. Poikkeuksina ovat sunnuntait ja maanantait, jolloin Teema ei lähetä ohjelmaa. Kino Klassikko siirtyy sunnuntaista torstaihin, musiikkidokumentit lauantai-iltaan ja Yle Live -konsertit sunnuntaista perjantaihin. Kino Suomen kotimaisia elokuvia nähdään tiistai-illoissa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Järjestöt parahtavat hallitukselle: ”Pelastakaa opiskelijaperheet”

Kuva: Thinkstock

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaativat, että hallitus turvaa puoliriihessään opiskelijalapsiperheiden toimeentulon. Järjestöt esittävät yhdessä Väestöliiton kanssa, että hallitus palauttaa opintorahaan huoltajakorotuksen.

Korkeakouluopiskelijoista joka kuudennella on lapsi tai lapsia. Perheen perustaminen ja lapsen saaminen opiskeluaikana aiheuttaa taloudellisia rasitteita, joista lapsiperheiden on hankala selvitä keskeyttämättä opintojaan.

– Pelkällä opintotuella opiskelijalapsiperheet eivät kata taloudellisia kulujaan. On järkyttävää, että jo nyt noin 60 % näistä perheistä joutuu elämään köyhyysrajan alapuolella. Yksinhuoltajaopiskelijoiden tilanne on kaikkein heikoin, SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme huomauttaa.

Opintotuen huoltajakorotus poistettiin opintotuesta vuonna 1992 ja se onkin ainut syyperusteinen etuus, jossa tuen määrään ei vaikuta lapsen huoltajuus tai lasten lukumäärä.

Muutokset ovat järkyttäviä.

– Suomi on viimeinen pohjoismaa, jossa opiskelijoiden perheellisyyttä ei ole huomioitu opintotuessa. Kun tämän yhdistää Suomen väestökehitykseen, niin perusteet tilanteen parantamiselle todella ovat olemassa, SAMOKin puheenjohtaja Anni Koivisto puuskahtaa.

Opiskelijat siirretään elokuussa yleisen asumistuen piiriin. Tähän asti yleiseen asumistukeen ovat olleet oikeutettuja vain opintotukea saavat perheelliset opiskelijat. Opintorahaa ei myöskään ole laskettu tuloksi määriteltäessä asumistukea, toisin kuin jatkossa.

Muutos leikkaa siis jo nyt yleistä asumistukea saavien opiskelevien lapsiperheiden tukea nykyisestä. Samassa yhteydessä myös opintorahaa leikataan huomattavasti, jolloin muutokset ovat järjestöjen mielestä järkyttäviä.

– Perheellisten opiskelijoiden etuudet voivat tukimuutosten seurauksena laskea vuositasolla yli 1 000 euroa! Huoltajakorotuksella hallitus turvaisi näiden opiskelijoiden opintojen jatkumisen opintotuella, liittojen puheenjohtajat muistuttavat.

”Kuuluuko EU-eroa propagoiva puolue hallitukseen?” – kokoomuskonkarilta tulee kova arvio

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) (kuvassa) vaatii pääministeri Juha Sipilää (kesk.) puuttumaan perussuomalaisten vaatimuksiin kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen EU-jäsenyydestä.

– Perussuomalaisten romahdus kunnallisvaaleissa on aloittanut Suomen ulkopolitiikkaa  ja ennen kaikkea turvallisuutta ja puolustusta vaarantavan keskustelun kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen EU-jäsenyydestä.

Salolainen varoittaa, että ”hanke murentaa ulkomailla huolella rakennettua kansainvälistä Suomi kuvaa itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna”.

– Perussuomalaiset on hallituspuolue, joka asettaa heidät erityisen vastuulliseen asemaan.

Pääministerin on nyt nopeasti vihellettävä hallituksessa tämä peli poikki.

Salolainen pitää jo pelkkää keskustelua hallituksen sisällä huolestuttavana.

– On myös huomattava että tasavallan presidentti on usein korostanut EU:n turvallisuuspoliittista merkitystä ja toivonut sen vahvistumista. Hyvällä syyllä voi kysyä, kuuluuko EU-eroa propagoiva puolue Suomen hallitukseen, Salolainen kysyy.

Salolaisen mielestä on selvää, että kansanäänestystä ei tule ja keskustelu siitä on tarkoitettu ”kotimaiseen kulutukseen ensi eduskuntavaaleja silmälläpitäen”. Hän korostaa, että kotimaisena se ei kuitenkaan pysy, sillä jo nyt brexit-Britannian lehdistö on uutisoinut mahdollisesta fixitistä”. Salolainen kuvailee, että ”maito on jo läikkynyt lattialle”.

Salolainen vaatii Sipilää toimimaan.

– Pääministerin on nyt nopeasti ja selkeästi vihellettävä hallituksessa tämä peli poikki, sillä EU:sta eroaminen tuhoaisi nykyisen Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikan. Menettäisimme muun muassa solidaarisuus- ja yhteisvastuulausekkeiden antaman turvan puhumattakaan siitä että joutuisimme laajan eurooppalaisen puolustusyhteistyön ulkopuolelle.

Hallituksen kyky muuttaa suuntaa testataan: puoliväliriihi alkaa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hallituksen kaksipäiväinen puoliväliriihi alkaa aamukymmeneltä Kesärannassa. Puoliväliriihessä hallitus arvioi, miten hallitusohjelma on tähän asti toteutunut ja määrittelee painopisteet loppuvaalikaudelle.

Puoliväliriihessä hallitus tekee suurimpia talous- ja linjapäätöksiään sitten hallitusohjelman.

Isona kysymyksenä neuvotteluissa on ainakin tavoitteesta laahaava työllisyys. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että työllisyysaste nousee 72 prosenttiin hallituskauden loppuun mennessä, mutta tavoitteen saavuttaminen on alkanut näyttää koko ajan epätodennäköisemmältä.

Työllisyyden kohentamiseksi hallitus yrittää löytää keinoja ainakin kannustinloukkujen purkuun. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi aikaisemmin, että pöydällä ovat asumistuet ja verotus, mutta myös erilaiset maksut, kuten päivähoitomaksujen alennus kannustinloukkujen purkamiseksi.

Isona kysymyksenä on tavoitteesta laahaava työllisyys.

Myös perhevapaajärjestelmän uudistaminen ja työvoiman kohtaanto-ongelmat saattavat olla hallituksen pöydällä. Jännitystä riiheen tuo myös mahdollinen ministereiden salkkujako. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on aikaisemmin ilmoittanut olevansa valmis lisäämään ministerien määrää työ- ja oikeusministerin työkuorman vuoksi.

Suomen lähialueilla tapahtuneet terrori-iskut näkyvät puoliväliriihen lopputuloksissa. Sipilä uskoo, että turvallisuusasioihin kiinnitetään huomiota puoliväliriihen varojenjaossa ja ”turvallisuuden kori” tulee saamaan jotakin.

Myös eduskunnan hallintovaliokunta vaatii turvallisuusviranomaisille lisäresursseja, koska nykytilanteessa vain kaikkein kriittisimmät tehtävät pystytään sen mukaan hoitamaan.

Riihestä odotetaan lisää rahaa myös innovaatioihin ja tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Rahoitusta niihin haetaan yritystukien karsimisesta, jota on yritetty jo monet kerrat aiemmin.

Myös apteekkijärjestelmän uudistamisessa voidaan päästä eteenpäin puoliväliriihessä.