Lukijaristeily2017

Elämänmeno on raikas kuvaus sodan jälkeisestä Suomesta

Kuva: Kari Junnikkala
Lempi (Hanna Liinoja, vasemmalla) on Marjan (Anne-Mari Alaspää) tuki ja turva vaikeina aikoina Jyväskylän kaupunginteatterin näyttämösovituksessa Pirkko Saision Elämänmeno-romaanista.

Kantaesitys Pirkko Saision ”Elämänmenosta” on voimallinen avaus Jyväskylän kaupunginteatterissa. Kaisa Korhosen ohjaama draama on tervetullut ajankuva jälleenrakentamisen ajasta sodan jälkeisessä Suomessa. Turvapaikanhakijatilanne tekee siitä myös ajankohtaisen.

Paitsi Saision romaanina Elämänmeno tunnetaan myös Åke Lindmanin ohjaamana tv-elokuvana vuodelta 1978. Heini Junkkaalan Jyväskylän kaupunginteatterille dramatisoimassa näytelmässä sodan loppuminen on vahvasti läsnä heti alussa. On pula-aika, ja rahan kanssa pitää olla tarkkana.

Marjan (Anne-Mari Alaspää) elämä äitinsä Eila (Anneli Karppinen) Niemisen hampaissa ei ole auvoista Helsingin Kalliossa. Äidistä oman avioliiton ulkopuolella syntynyt tytär tuntuu vieraalta. Marjan ja äidin erilaisuus kirpaisee katsomoon asti. Marja on eloisa ja herkkä taiteilijasielu, jonka ytimen Anne-Mari Alaspää on löytänyt. Anneli Karppisen roolityössä yhdistyvät Eila-äidin kylmyys ja lämpö.

TEATTERI:
Jyväskylän kaupunginteatteri
Pirkko Saisio-Heini Junkkaala: Elämänmeno
Dramaturgi Elina Snicker – Ohjaus Kaisa Korhonen – Apulaisohjaus Elina Lajunen – Lavastus Kari Junnikkala – Pukusuunnittelu Merja Levo – Koreografia Ari Numminen – Valot Japo Granlund – Ääni Mika Filpus – Rooleissa Anne-Mari Alaspää, Anneli Karppinen, Hannu Lintukoski, Saara Jokiaho, Jukka-Pekka Mikkonen, Jouni Innilä, Hanna Liinoja, Taina Reponen, Hannu Hiltunen, Jorma Böök, Miikka Tuominen, Joni Leponiemi, Piia Mannisenmäki, Jouni Salo, Maritta Viitamäki, Maija Andersson ja Roosa Karhunen; muusikko Matti Ekman
Näytelmän aikuiset eivät pidä lapsen ymmärryskykyä kovin korkeana, eikä hänelle muutenkaan tarvitse selittää tai kertoa asioita. Lasta saa kurittaa, eikä syy remmillä rankaisuun ole usein kummoinen. Marja oireilee unettomuudella, mutta sekään ei pysäytä äitiä.

Lapselle aikuisten alkoholinhuuruinen maailma on täynnä ristiriitaisia viestejä. Pitää olla riittävän kova, että pärjää yhteiskunnassa. Marjakin päätyy konepiirtäjäksi Valmetille, vaikka haluaisi olla taiteilija biologisen isänsä tavoin.

Ajan arvot ja asenteet ovat läsnä. Marjan on vaikea tulla hyväksytyksi sellaisena kuin hän on. Koulukiusaaminen on säälimätöntä. Marja haluaa, että muut kutsuisivat häntä Markuksi. Sukupuolinormit ovat vielä tiukat, eikä niitä saa sohaista.

Myönteisellä palautteella voi olla iso vaikutus nuoren ihmisen elämässä. Marja saa Lempi-kummitädiltään (Hanna Liinoja) rohkaisua. Lempi on Marjalle aikuinen ystävä, jonka turviin hän pakenee silloin, kun äidiltä ei heru ymmärrystä.

Myös muiden ystävien merkitys korostuu. Itsensä etsiminen on Marjalle kirpaiseva ja hämmentävä matka, jossa unelmat ja pettymykset seuraavat toinen toistaan.

Sivurooleissa varsinkin Joni Leponiemi, Maritta Viitamäki ja Jorma Böök ovat ilahduttavia valopilkkuja persoonallisuudellaan.

Elämänmeno on myös työläisperheiden kuvaus. Yhteisöllisyys ja yhdessä kasvaminen ovat esityksessä riemuineen ja nurjine puolineen mieluista seurattavaa.

Esityksen laulut, kuten esimerkiksi ”Karjalan kunnailla”, ”Suvivirsi”, Satumaa”, ”Lasten liikennelaulu” ja ”Kulkurin iltatähti” tukevat tunnelmavaihteluita ja ajan henkeä. Matti Ekman haitareineen vain vahvistaa kokonaisuutta.

Kari Junnikkalan lavastus on runsas. Jokainen esine on ajan henkeen istuva poljettavasta Singeristä vedettävään laverisohvaan. Ylä- ja alatasanteen käyttö tukee lavan muunneltavuutta ja vaihtelua. Varsinkin näyttämön nopea vaihtuminen tehtaaksi on elämys. Merja Levon pukusuunnittelu täydentää lavastusta hienosti.

Tanssit ovat koreografisesti oivaltavia, tunnelmallisia ja näyttäviä. Kuitenkin näyttämöllä yhtä aikaa tapahtuvien asioiden yksinkertaistaminen olisi ollut paikoin kohdallaan.

Saision tekstin ironinen ja ronski, mutta lämmin huumori on yksi esityksen kantavista voimista. Yli sata teosta ohjanneen Korhosen kokemus taas näkyy erityisesti tunnelmien ja ajankuvan välittymisessä. Väkivaltakohtaukset kertovat taitavasti enemmän kuin näyttävät.

Näytelmä ei tunnu raskaalta, vaikka se nostattaakin syviä tunteita pintaan. Elämän todellisuus voi iskeä vasten kasvoja, unelmat jäädä toteutumatta. Se ei silti tarkoita, etteikö elämä olisi elämisen arvoista, ja etteikö siinä tapahtuisi hienoja asioita. Syntymä, kuolema ja eri siirtymävaiheet ovat luonnollinen osa elämää. Ihminen haluaa elää viimeiseen asti, vaikka välillä menettäisikin elämänuskonsa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Alkoholiriitaan haetaan sopua – osa keskustasta haraa yhä limuviinoja vastaan

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Alkoholilain uudistamista koskevaa esitystä pohditaan tänään ja huomenna hallituspuolueiden kesken. Hallituspuolueiden neuvotteluryhmä on varautunut tapaamaan kahdesti, kertoo perussuomalaisia ryhmässä edustava Ritva Elomaa STT:lle. Tarkoituksena on hakea ratkaisua eripuraa aiheuttaneisiin kohtiin.

Hallituksen suunnitelmissa on nostaa ruokakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajoja, jolloin myyntiin voisi tulla nykyistä vahvempia oluita, lonkeroita ja siidereitä. Lisäksi kaupoista voisi ostaa niin sanottuja limuviinoja.

Osa keskustan ryhmästä vastustaa erityisesti limuviinojen myynnin sallimista ruokakaupoissa.

Ratkaisua on haettu eduskuntaryhmien puheenjohtajien kesken tuloksetta. Ratkaisuesitystä odotetaan kuun loppuun mennessä.

Tapaamisista tänään ja huomenna kertoi Helsingin Sanomat.

Työturvallisuudessa painaa myös asenne – ylikuormitus ja huonot työasennot rassaavat

Kuva: Thinkstock

Työturvallisuus näyttää parantuneen eniten sellaisilla työpaikoilla, joissa panostetaan merkittävästi asiaan. Tämä käy ilmi Teknologiateollisuuden, Teollisuusliiton (entinen Metalliliitto) ja ammattiliitto Pron yhteisestä selvityksestä.

– Kun toimintaa mitataan ja seurataan, tulosten arviointi perustuu tietoon, ei tunteisiin, järjestöt korostavat.

Kysely tehtiin nyt viidettä kertaa. Sen avulla kartoitetaan muun muassa työturvallisuuden kehitystä, tapaturmien määrää, ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä. Kyselystä selviää niin ikään, että työpaikkojen heikentyneeseen työturvallisuuteen vaikuttavat keskeisesti myös työsuojeluun liittyvät asenteet.

Työsuojelukäytäntöihin pitäisi kyselyn mukaan opastaa tarkasti jo työhön perehdyttämisvaiheessa. Tällä torjutaan osaltaan huonojen asenteiden ja välinpitämättömyyden leviämistä työpaikalla.

Liitoilta toivotaan muun muassa koulutuksen lisäämistä.

Kolmannes toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetuista arvioi, että jatkuva ylikuormitus on keskeinen työsuojeluongelma. Ylikuormitus nousee toimihenkilöiden vastauksissa enemmän esiin kuin työntekijöiden ja työnantajien edustajien vastauksissa.

Työntekijöillä keskeiset ongelmat ovat selkeämmin fyysisiä, kuten esimerkiksi huonot työasennot.

Työtapaturmat ja niissä menetetyt työtunnit ovat selvityksen mukaan laskeneet hieman edellisestä, vuonna 2015 toteutetusta kyselystä. Vastaajat toivoivat liitoilta muun muassa koulutuksen lisäämistä ja työpaikkakäyntejä työsuojelun edistämiseksi.

Tuhoisan iskun uhreja nyt ainakin 22 – joukossa lapsia, myös hyökkääjä kuoli

Kuva: Lehtikuva

Manchesterin poliisin mukaan tuhoisassa pommi-iskussa kuolleiden määrä on noussut 22:een. Uhrien joukossa on myös lapsia. Miespuolinen hyökkääjä kuoli myös räjäyttäessään pommia.

Manchester-areenan tapahtumia tutkitaan tällä hetkellä terroritekona, kertoo poliisi. Poliisin mukaan tähän mennessä22 ihmisen on vahvistettu kuolleen. Lisäksi 59 on loukkaantunut.

Poliisi hälytettiin mahdollisten räjähdysten takia areenalle paikallista aikaa puoli yhdentoista tienoilla eilen illalla. Ihmisiä on useaan otteeseen kehotettu välttämään aluetta.

– Työskentelemme tiiviisti terrorismin vastaisen poliisiverkoston sekä Britannian tiedustelukumppaneiden kanssa, sanoo Manchsterin poliisipäällikkö tiedotteessa.

Itsemurhapommittajaa pidetään todennäköisenä syynä Manchester-areenan räjähdykselle, uutisoi yhdysvaltalainen uutiskanava CNN lähdetietoihinsa vedoten. Paikalla ollut mies on CNN:n mukaan tunnistettu mahdolliseksi itsemurhapommittajaksi. CNN:n tietoja ei ole virallisesti vahvistettu.

Juttuun lisätty klo 9.37, että hyökkääjä oli mies ja loukkaantuneita on 59.

Vaalikampanjointi keskeytyi Britanniassa: hätäkokous koolla

Kuva: Lehtikuva

Britanniassa pääministeri Theresa May ja oppositiossa olevan työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn keskeyttävät vaalikampanjansa toistaiseksi Manchesterin epäillyn terrori-iskun takia. Britanniassa pidetään kesäkuussa parlamenttivaalit.

Corbyn sanoi että oli keskustellut asiasta Mayn kanssa, ja he olivat yhdessä sopineet kampanjoiden keskeyttämisestä.

Britannian pääministeri Theresa May tuomitsi aiemmin aamulla Manchesterin ”vastenmielisen terrori-iskun”. May sanoi tiedotteessa, että tapahtuneesta pyritään keräämään kattavat tiedot.

– Kaikki ajatuksemme ovat uhrien ja heidän läheistensä luona, May myös sanoi.

May johtaa Britannian hallituksen hätäkokousta, joka kokoontuu tänään aamulla Manchesterin tapahtumien takia.

Corbyn puolestaan puki ajatuksensa Twitterissä näin:

– Kauhea tapaus Manchesterissa. Ajatukseni on kaikkien niiden luona, joihin tämä on vaikuttanut sekä mahtavien pelastusviranomaistemme luona.

Mahdollistetaan tulevaisuuden taitajuus tulevaisuuden työssä

Mikäli uudet merkit pitävät paikkansa, emme vielä osaa ennustaa, millaista tulevaisuuden työ on. Sen voimme kuitenkin melkoisella varmuudella sanoa, että työ muuttuu ja muutoksen vauhti vain kiihtyy. Uusia töitä ja ammatteja syntyy, osa muuttaa muotoaan ja joitain katoaa kokonaan.

Suurin työtä muuttava tekijä on sama kuin aina aiemminkin, nimittäin tekninen kehitys. Se vain etenee niin huimaa vauhtia verrattuna ensimmäisten kivityökalujen ja tulen keksimisen aikaan, että haasteeksi tulee sopeutuminen. Ihmisaivot kun eivät muutu samaa tahtia ja luomamme hienot elämän ja yhteiskunnan hallintajärjestelmät kulkevat auttamatta usean askeleen jäljessä.

Niin kuin ei vielä aikana, jolloin tervanpolttajien, lampunsytyttäjien ja sentraalisantrojen ammatit olivat tuikitavallisia, osattu kuvitella isoa osaa nykyajan työtehtävistä, emme mekään voi olla varmoja huomisen työelämästä ja siellä tarvittavista taidoista.

Ennustaa kuitenkin aina voi ja parhaiten pärjäävätkin ne, jotka ennustusten perusteella osaavat tulevaan varautua. Arvioidaan mm., että maailma kompleksisoituu, tiedon määrä kasvaa jatkossa eksponentiaalisesti. Tekoäly muuttaa yhteiskuntia ja työelämää enemmän kuin internet ja tulemme elämään keskinäisriippuvuuksien maailmassa.

Tällaisessa maailmassa ja työelämässä ei pärjää enää tiedon pänttäämisellä eikä sykkyrälle käpertymisellä. Parhaiten pärjäävät ne, jotka osaavat ensinnäkin hankkia, tuottaa, suodattaa ja soveltaa tietoa vuorovaikuttaen sekä he, joilla on itsensä johtamisen kyky ja jotka onnistuvat säilyttämään joustavuuden ja innostuksen oppia läpi elämän. Puhutaan ns. datan kesyttäjistä ja empatiataitajista.

Tieto tulee olemaan valtaa jatkossakin. Kaikkien osallisuuden, demokratiakehityksen ja yhteiskunnan menestymisen kannalta tiedon demokratisoinnilla ja laajojen ict-taitojen takaamisella jokaiselle on ratkaiseva merkitys. Tämän vuoksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että jo tehdyt koulutusleikkaukset ja kaavaillut lukukausimaksut perutaan ensi tilassa. Leikkausten sijaan on satsattava maksuttomaan ja elämäntilanteesta tai lompakon paksuudesta riippumattomaan koulutukseen, oppimiseen ja tutkimiseen.

 

 

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta