Elämänmeno on raikas kuvaus sodan jälkeisestä Suomesta

Kuva: Kari Junnikkala
Lempi (Hanna Liinoja, vasemmalla) on Marjan (Anne-Mari Alaspää) tuki ja turva vaikeina aikoina Jyväskylän kaupunginteatterin näyttämösovituksessa Pirkko Saision Elämänmeno-romaanista.

Kantaesitys Pirkko Saision ”Elämänmenosta” on voimallinen avaus Jyväskylän kaupunginteatterissa. Kaisa Korhosen ohjaama draama on tervetullut ajankuva jälleenrakentamisen ajasta sodan jälkeisessä Suomessa. Turvapaikanhakijatilanne tekee siitä myös ajankohtaisen.

Paitsi Saision romaanina Elämänmeno tunnetaan myös Åke Lindmanin ohjaamana tv-elokuvana vuodelta 1978. Heini Junkkaalan Jyväskylän kaupunginteatterille dramatisoimassa näytelmässä sodan loppuminen on vahvasti läsnä heti alussa. On pula-aika, ja rahan kanssa pitää olla tarkkana.

Marjan (Anne-Mari Alaspää) elämä äitinsä Eila (Anneli Karppinen) Niemisen hampaissa ei ole auvoista Helsingin Kalliossa. Äidistä oman avioliiton ulkopuolella syntynyt tytär tuntuu vieraalta. Marjan ja äidin erilaisuus kirpaisee katsomoon asti. Marja on eloisa ja herkkä taiteilijasielu, jonka ytimen Anne-Mari Alaspää on löytänyt. Anneli Karppisen roolityössä yhdistyvät Eila-äidin kylmyys ja lämpö.

TEATTERI:
Jyväskylän kaupunginteatteri
Pirkko Saisio-Heini Junkkaala: Elämänmeno
Dramaturgi Elina Snicker – Ohjaus Kaisa Korhonen – Apulaisohjaus Elina Lajunen – Lavastus Kari Junnikkala – Pukusuunnittelu Merja Levo – Koreografia Ari Numminen – Valot Japo Granlund – Ääni Mika Filpus – Rooleissa Anne-Mari Alaspää, Anneli Karppinen, Hannu Lintukoski, Saara Jokiaho, Jukka-Pekka Mikkonen, Jouni Innilä, Hanna Liinoja, Taina Reponen, Hannu Hiltunen, Jorma Böök, Miikka Tuominen, Joni Leponiemi, Piia Mannisenmäki, Jouni Salo, Maritta Viitamäki, Maija Andersson ja Roosa Karhunen; muusikko Matti Ekman
Näytelmän aikuiset eivät pidä lapsen ymmärryskykyä kovin korkeana, eikä hänelle muutenkaan tarvitse selittää tai kertoa asioita. Lasta saa kurittaa, eikä syy remmillä rankaisuun ole usein kummoinen. Marja oireilee unettomuudella, mutta sekään ei pysäytä äitiä.

Lapselle aikuisten alkoholinhuuruinen maailma on täynnä ristiriitaisia viestejä. Pitää olla riittävän kova, että pärjää yhteiskunnassa. Marjakin päätyy konepiirtäjäksi Valmetille, vaikka haluaisi olla taiteilija biologisen isänsä tavoin.

Ajan arvot ja asenteet ovat läsnä. Marjan on vaikea tulla hyväksytyksi sellaisena kuin hän on. Koulukiusaaminen on säälimätöntä. Marja haluaa, että muut kutsuisivat häntä Markuksi. Sukupuolinormit ovat vielä tiukat, eikä niitä saa sohaista.

Myönteisellä palautteella voi olla iso vaikutus nuoren ihmisen elämässä. Marja saa Lempi-kummitädiltään (Hanna Liinoja) rohkaisua. Lempi on Marjalle aikuinen ystävä, jonka turviin hän pakenee silloin, kun äidiltä ei heru ymmärrystä.

Myös muiden ystävien merkitys korostuu. Itsensä etsiminen on Marjalle kirpaiseva ja hämmentävä matka, jossa unelmat ja pettymykset seuraavat toinen toistaan.

Sivurooleissa varsinkin Joni Leponiemi, Maritta Viitamäki ja Jorma Böök ovat ilahduttavia valopilkkuja persoonallisuudellaan.

Elämänmeno on myös työläisperheiden kuvaus. Yhteisöllisyys ja yhdessä kasvaminen ovat esityksessä riemuineen ja nurjine puolineen mieluista seurattavaa.

Esityksen laulut, kuten esimerkiksi ”Karjalan kunnailla”, ”Suvivirsi”, Satumaa”, ”Lasten liikennelaulu” ja ”Kulkurin iltatähti” tukevat tunnelmavaihteluita ja ajan henkeä. Matti Ekman haitareineen vain vahvistaa kokonaisuutta.

Kari Junnikkalan lavastus on runsas. Jokainen esine on ajan henkeen istuva poljettavasta Singeristä vedettävään laverisohvaan. Ylä- ja alatasanteen käyttö tukee lavan muunneltavuutta ja vaihtelua. Varsinkin näyttämön nopea vaihtuminen tehtaaksi on elämys. Merja Levon pukusuunnittelu täydentää lavastusta hienosti.

Tanssit ovat koreografisesti oivaltavia, tunnelmallisia ja näyttäviä. Kuitenkin näyttämöllä yhtä aikaa tapahtuvien asioiden yksinkertaistaminen olisi ollut paikoin kohdallaan.

Saision tekstin ironinen ja ronski, mutta lämmin huumori on yksi esityksen kantavista voimista. Yli sata teosta ohjanneen Korhosen kokemus taas näkyy erityisesti tunnelmien ja ajankuvan välittymisessä. Väkivaltakohtaukset kertovat taitavasti enemmän kuin näyttävät.

Näytelmä ei tunnu raskaalta, vaikka se nostattaakin syviä tunteita pintaan. Elämän todellisuus voi iskeä vasten kasvoja, unelmat jäädä toteutumatta. Se ei silti tarkoita, etteikö elämä olisi elämisen arvoista, ja etteikö siinä tapahtuisi hienoja asioita. Syntymä, kuolema ja eri siirtymävaiheet ovat luonnollinen osa elämää. Ihminen haluaa elää viimeiseen asti, vaikka välillä menettäisikin elämänuskonsa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Eero Heinäluoma Naton transatlanttiseen foorumiin Washingtoniin

Kuva: Kari Hulkko

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) osallistuu Suomen eduskunnan edustajana Naton transatlanttiseen foorumiin Washingtonissa 5.-6. joulukuuta.

Foorumissa pohditaan turvallisuustilannetta ja yhteistyömahdollisuuksia erityisesti Yhdysvaltain presidentinvaalien ja Varsovan NATO-huippukokouksen jälkeen. Esillä ovat mm EU:n ja NATOn suhde sekä Venäjän ja Lähi-idän tilanne.

Foorumiin osallistuu parlamentaarikkoja 28 NATOn jäsenmaasta sekä edustajat Suomen, Ruotsin ja Itävallan parlamenteista. Heinäluoma tapaa matkan aikana poliitikkojen ohella myös amerikkalaisia tutkijoita.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

IL-kysely: Jutta Urpilainen kamppailisi paikasta toisella kierroksella presidentinvaaleissa

Kuva: Kari Hulkko
Jutta Urpilainen.

SDP:n kansanedustaja, entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen on hyvissä asemissa päästäkseen presidentinvaalien toiselle kierrokselle, kertoo Iltalehden kysely.

Kyselyn mukaan vihreiden Ville Niinistö ja Urpilainen ovat Sauli Niinistön päähaastajat vuoden 2018 presidentinvaalissa.

Enemmistö kyselyyn vastanneista kuitenkin toivoo presidentti Niinistön asettuvan ehdolle.

Joka viides sanoo äänestävänsä Ville Niinistöä ennemmin kuin hänen Sauli Niinistöä, joka on Villen setä.

Iltalehden mukaan 15 prosenttia vastaajista sanoo puolestaan äänestävänsä Urpilaista kakkoskierrokselle. Tällä tuloksella Urpilainen sijoittuu tutkimuksen neljästä haastajasta kakkoseksi.

Muut haastajiksi valitut olivat keskustan Matti Vanhanen ja perussuomalaisten Jussi Niinistö.

Urpilainen kertoi Demokraatin haastattelussa kesällä harkitsevansa asettumista ehdolle SDP:n presidenttiehdokkaaksi.

 

Keskustelua aiheesta

HS: Tuomion saaneelle Kiemungille edelleen tukea ps-johdolta

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Perussuomalaisten puoluehallitus ei erottanut eduskunta-avustaja Terhi Kiemunkia, vaan odottaa hovioikeuden ratkaisua, kertoo Helsingin Sanomat.

– Koska prosessi on oikeuslaitoksessa kesken, me emme prosessin aikana tähän puutu. Hän on ilmoittanut valittavansa tuomiosta hovioikeuteen, ja siksi puoluehallitus ei voi asiaa käsitellä.

Lainvoimaista tuomiota ei ole, sanoo perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo Helsingin Sanomille.

Perussuomalaisten kansanedustajan Lea Mäkipään avustaja sai loppuviikolla sakkotuomion Pirkanmaan käräjäoikeudessa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

AVAINSANAT

Pääministeri Sipilä: Luotan siihen, että teon tausta saadaan yksityiskohtia myöten selville

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Juha Sipilä.
– Kyse on erittäin vakavasta rikoksesta, pääministeri Juha Sipilä kommentoi Imatran kolmoissurmaa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) välitti sunnuntaina iltapäivällä syvän osanottonsa Imatran uhrien läheisille:

– Viime yönä Imatralla tapahtuneet ampumatapaukset ovat järkyttäneet meitä kaikkia. Kolmen ihmisen elämä päättyi äkillisesti silmittömän väkivallan seurauksena. Tätä ei voi millään hyväksyä. Kyse on erittäin vakavasta rikoksesta. Syvä osanottoni omasta ja koko valtioneuvoston puolesta tämän raa’an väkivallanteon uhrien omaisille ja läheisille.

– Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista, mutta silti tällaiset teot ovat valitettavasti meilläkin mahdollisia. Viranomaiset työskentelevät päivittäin yhteiskunnan ja sen kansalaisten turvallisuuden eteen. Poliisi tutkii asiaa ja luotan siihen, että teon tausta saadaan yksityiskohtia myöten selville, pääministeri Sipilä toteaa.

”Nyt tarvitaan käsiä, joista pitää kiinni” – kolmen naisen traaginen surma järkyttää kautta Suomen

Kuva: Lehtikuva / Hannu Rissanen
Candles in front of the restaurant Vuoksenvahti where three women were killed in a shooting incident in Imatra, Eastern Finland on Sunday, 4th December, 2016. LEHTIKUVA / HANNU RISSANEN
Kynttilöitä tragedian tapahtumapaikalla, ravintola Vuoksenvahden edustalla Imatralla.

Järkytys ja epäusko vallitsevat nyt Imatralla ja laajemminkin Kaakkois-Suomessa.

Yksi Imatralla surmatuista naisista oli Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Wilén-Jäppinen (sd.). Kaksi muuta uhria olivat paikallisia toimittajia. Kaikki kolme uhria olivat naisia.

– Imatran Sosialidemokraatit muistaa tänään menehtyneitä ja olemme menossa Imatrankosken kirkkoon. Nyt tarvitaan käsiä, joista pitää kiinni.

Näin kirjoitti Twitter-tilillään Imatran Sosialidemokraattien puheenjohtaja Niina Malm sunnuntaina alkuillasta. Hän puki sanoiksi monien imatralaisten ajatukset, puoluekannasta riippumatta.

Kaakkois-Suomen Sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Sanna Koskenranta on yhtä järkyttynyt.

– Totta kai tämä on täällä ihan hirveä šokki, hän avaa tuntojaan Demokraatille.

– Lähdin itsekin tänne Imatralle. Käymme tuossa koskenpartaalla tovereiden kanssa laittamassa kynttilän ja lähdemme sitten kuudeksi tuonne kirkkoon. Ei, ei tällaista voi käsittää, hän sanoo hiljaa, äänen puhelimessa vaimentuessa suruun ja järkytykseen.

Kirkossa alkaa seurakunnan järjestämä tilaisuus kello 18.

– Uskon, että siellä on meikäläisiä varmasti paikalla enemmänkin, Koskenranta toteaa.

”Täällä on kaikin puolin järkyttynet tunnelmat.”

Tämä on tilanne, jossa on ymmärrettävästi vaikea löytää sanoja.

– Ainut asia, joka on mielessä on se, että mitä uutisissa ollut, on kyseessä sattumanvarainen juttu. Sydämestä toivoo, että tämä nimenomaan sitä on ollut.

Tällä hän viittaa pelkoon rikoksen muusta, mahdollisesti poliittisesta motiivista. Tutkinnan myötä selvinnee, löytyykö tälle perusteita.

Toiminnanjohtaja Koskenrannan mielestä se on niin kamala ajatus, että sillä ei uskalla edes spekuloida tällaisena murheen päivänä.

Lappeenrantalaisena, naapurikuntalaisena, Sanna Koskenranta tunsi Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtajan hyvin.

– Tiinalla on perhe ja kaksi lasta. Ei voi vaan käsittää, minkälainen suru siellä kotona on tällaisessa tilanteessa.

– Koko tapaus on järkyttävä. Kaikin puolin, hän päättää puhelun.

Sunnuntai-illan Imatralla pimentyessä on aika suunnata kohti koskenrantaa ja hiljentymään kirkossa pian alkavaan muistotilaisuuteen.