Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Elämänsä vaalit käynyt Feldt-Ranta: Emme voi keskittyä vain yhteen asiaan kuten vihreät

Vaikka puolueella olisi voinut kokonaisuudessaan luistaa paremminkin, SDP:n toinen varapuheenjohtaja, kansaedustaja Maarit Feldt-Ranta kutsuu juuri käytyjä kuntavaaleja henkilökohtaisessa mielessä elämänsä vaaleiksi.

Hän on ihmeissään äänimäärästään, joka nousi edellisistä kuntavaaleista peräti 650:llä.

Feldt-Ranta oli Raaseporin ääniharava 1 659 äänellä. Peräti 11,8 % kaupunkilaisista äänesti karjaalaista kansanedustajaa.

SDP:n kannatus Raaseporissa nousi 2,6 prosenttiyksikköä 29,5 prosenttiin.

– Olemme nyt Uudenmaan sosialidemokraattisin kunta.

Feldt-Ranta on ollut eri vaaleissa kestomenestyjä. Nyt hän ei osaa varmuudella edes sanoa, mistä huima äänisaldo johtuu.

– Minulla ei ollut näkyvää roolia paikallispolitiikassa, en ole ollut valtuuston johdossa enkä kaupunginhallituksessa. Alkukaudesta olin sairauslomallakin ja valtuustosta tuli poissaoloja. Nyt ei ollut yhtään lehtimainostakaan, Feldt-Ranta kertoo.

Lisää aiheesta

“On kyse myös koko alueen identiteetistä.”

Ajassa on paljon epävarmuutta. Sitä luo vaikkapa hallituksen ajama sote-uudistus. Feldt-Ranta pohtiikin, että raaseporilaiset ovat tukeneet häntä, koska hän on pitkän linjan poliitikko, johon on opittu luottamaan.

– On haluttu kokoavaa hahmoa. Olen myös aika näkyvästi taistellut meidän junayhteyksiemme puolesta.

Juuri eilen Feldt-Ranta kertoi, miten Raaseporiin on juuri onnistuttu neuvottelemaan pari junavuoroa lisää.

– Työ jatkuu ja yhteyksiä on saatava lisää.

Karjaalla yli 20 prosenttia työssäkäyvistä pendelöi. Myös opiskelijat käyttävät paljon junaa.

– Ilman rautatietä alue olisi henkitoreissaan.

Rautatiellä on karjaalaisille myös symbolinen merkitys.

– On kyse myös koko alueen identiteetistä. Karjaa on rautatiepaikkakunta.

Feldt-Ranta aloitti itse pendelöinnin jo vuonna 1989 ollessaan töissä Akavan keskustoimistossa Helsingin Pasilassa.

– 80-luvun lopulta liikenneyhteydet kehittyivät Suomessa tosin hyvin. Positiivinen tilanne jatkui viime vuoteen asti, kunnes tuli romahdus. Sipilän hallituksen liikennepolitiikka on ollut todella kovaa monelle paikkakunnalle.

“Lupasin, että panen itseni sata lasissa likoon.”

Kuntavaalikampanja aikana Feldt-Ranta kierti paljon ympäri Suomea. Tässä hän laittoi toteen Lahden puoluekokouksessa antamaansa lupausta.

– Lupasin, että panen itseni sata lasissa likoon, niin olen tehnyt. Haluan tehdä aidosti työtä tämän kansanliikkeen hyväksi ja aion tehdä niin kauan kuin virtaa riittää.

Karjaalla varapuheenjohtaja ehti vaalikampanjan aikana lähinnä piipahtaa. Somessa Feldt-Ranta oli kuitenkin erittäin aktiivinen. Siellä näkyivät myös raaseporilaisten asiat.

Hän järjesti some-kampanjan yhdessä neljä muun SDP:n raaseporilaisen ehdokkaan kanssa. Peräti kolme Feldt-Rannan tukemista henkilöistä meni läpi hienoilla äänimäärillä.

– Järjestin myös koulutustilaisuuden Raaseporissa uusille ehdokkaille.

Feldt-Ranta on tyytyväinen, että puheenjohtaja Antti Rinne on kannustanut kokeneita demarivaltuutettuja ottamaan uudet valtuustoihin läpimenneet demarit mentoroitavikseen.

Raaseporissa mentorointi alkoi jo vaalikampanjan aikana.

“SDP on koko Suomen puolue – ja koko maailman.”

SDP:n kannatuksen pudotus viime kuntavaaleihin nähden oli 0,2 prosenttiyksikköä. Eduskuntavaalien tulokseen verrattuna tulos parani kuitenkin selvästi.

Erityisesti isoissa kaupungeissa SDP:llä oli vaikeaa. Puolue onkin päättänyt terästää kaupunkipolitiikkaansa.

Feldt-Ranta muistaa myös sen, miten kaupunkipolitiikasta on puhuttu aiemminkin. Jo Feldt-Rannan ollessa puoluesihteerinä puoluejohto kävi puhumassa yliopistoissa. Hyvä tapa on kuitenkin väljähtänyt.

– SDP on koko Suomen puolue, koko Euroopan ja koko maailman. Sen takia olen aikanani liittynyt, että emme lopu Raaseporin tai Suomen rajalla. Kun kehitämme puoluetta, on hyvä muistaa, että olemme koko Suomen puolue. Meidän pitää olla vahvoja niin suurilla kuin pienillä paikkakunnilla, varapuheenjohtaja linjaa.

Hän muistuttaa myös, että SDP pärjäsi kuntavaaleissa hyvin keskisuurissa 50 000–100 000 asukkaan kaupungeissa.

“Ei kannata salaa olla ehdolla.”

Maarit Feldt-Ranta painottaa voimakkaasti sosiaalisen median merkitystä. Some on lyönyt voimakkaasti läpi viimeisen 10 vuoden aikana.

– Se on demokraattinen kanava, kaikille sama, se ei maksa mitään. Se on siinä mielessä sosialidemokraattinen media.
Feldt-Ranta toteaa, että siellä näkyminen on kiinni jokaisen omasta nokkeluudesta ja ahkeruudesta.

– Monet meistä tekevät hirveän paljon hyvää työtä, mutta ei kauhean paljon numeroa.

– Itse olen ekstorvertti, osaan pitää itseäni esillä. Nuoremmillekin yritän aina sanoa, että ei kannata salaa olla ehdolla. Pitää laittaa hyvää kiertämään. Miksi en esimerkiksi kertoisi, että olemme saaneet Raaseporiin lisää junavuoroja. Sehän inspiroi ihmisiä ja siksi politiikassa ollaan, että tehdään hyviä asioita. Niistä pitää tehdä numero. Sehän on oman toiminnan raportoimista.

– Tuhannet ja tuhannet ovat äänestäneet minua. Haluan kertoa heille mitä teen ja keskustella. Myös some tarjoaa siihen mahdollisuuden. Seuraan somessa myös muiden tekemisiä, pitää olla kiinnostunut muista, että saa dialogia aikaiseksi

“Miksi pitäisi puhua kuin tyypillinen poliitikko, jos se ei kiinnosta ketään.”

Feldt-Rannan mielestä some on valtavan alikäytetty päättäjillä ylipäätään. Tämä koskee myös kaikkia sosialidemokraatteja.

– Yksi helppo tapa tehdä työtä puolueen hyväksi on laittaa puoluetoverin tviitti eteenpäin, se ei kestä kuin nanosekunnin.

Feldt-Rannan sanoo, että somessa täytyy osata myös eri tyylilajit. Facebook on pehmeämpi kuin Twitter, joka on nopea, hektinen, näpsä ja visuaalinen.

– Sinun täytyy erottua, saada oma seuraajakunta.

Feldt-Ranta painottaa, ettei someen pidä mennä puhumaan kapulakieltä. Siellä ei pidä puhua kuin tyypillinen poliitikko.

– Miksi pitäisi puhua kuin tyypillinen poliitikko, jos se ei kiinnosta ketään. Pitää puhua niin, että sanoma menee eteenpäin.

Pienille puolueille sallitaan…

Vaalien jälkeen demaripiireissä on harmiteltu, miten vihreät kaahasivat vaalivoittoon demarien arvoilla ja asioilla.

Maarit Feldt-Ranta ei oikein syty ajatukselle. Hän toteaa, että joka puolueella on oma sielunsa ja ytimensä, omat vahvuusalueensa. Lisäksi on paljon asioita, joista ollaan eri puolueiden kanssa samaa mieltä.

Feldt-Ranta muistuttaa, että SDP on suuri puolue. Se tarkoittaa sitä, että puolueelta myös odotetaan kokonaisvaltaista näkemystä hyvin monista eri asioista.

– Jos keskittyisimme vain vaikkapa työllisyyteen, olisimme epäuskottavia. Ison puolueen on todistettava, että se pystyy uskottavasti johtamaan hallitusta tai valtakuntaa.

– Sen sijaan pienille puolueille, kuten vihreille tai RKP:lle sallitaan, että he voivat keskittyä muutamaan yksittäiseen asiaan.

Feldt-Ranta katsoo, että tästä on pienille puolueille vaaleissa etua, koska usein nimenomaan jokin yksittäinen asia nousee julkisuuden polttopisteeseen. Esimerkiksi nyt vihreät keskittyi voimakkaasti koulutukseen.

– Kuvitelma, että SDP voisi kuten vihreät puhua vain koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta lyö heti korville. Sen sijaan SDP:n sisällä on tärkeää, että yksittäiset poliitikot myös profiloituvat eri asioihin, jolloin jotkut puhuvat hyvin näkyvästi esimerkiksi koulutuspolitiikasta.

Feldt-Ranta tuki, myös rahalla, nousevia kykyjä.

Maarit Feldt-Ranta ei halua lähteä ennustelemaan, onnistuuko hallituksen maakunta- ja sote-uudistus tai kaatuuko hallitus siihen tai esimerkiksi Jussi Halla-ahon mahdolliseen perussuomalaisten puheenjohtajuuteen.

– Pitää varautua siihen, että maakuntavaalit tulee, mutta myös ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin pitää varautua.  Lähikuukaudet näyttävät, tuleeko maakuntavaaleja.

Feldt-Ranta toteaa, että SDP:ssä tarvitaan niin nuoria kuin vanhoja politiikan tekijöitä ja jäseniä. Nuoriin on kuitenkin satsattava erityisesti.

– Uusiutuminen on yksi kipupisteistämme. Se ei ole vain meidän. Se on monilla muilla puolueilla sama tilanne, mutta siitä puhutaan vähemmän.

Käydyissä kuntavaaleissa Feldt-Ranta tuki itse rahallisella panoksella viittä ei-raaseporilaista nousevaa kykyä. Hän on tukenut aloittelevia demaripoliitikoita useissa eri vaaleissa.

– Jos itse olisin aloitteleva kuntapolitiikko, se olisi minulle iso asia, jos joku olisi pannut vaalitilille vaikkapa 200 euroa rahaa. Pannaan hyvä kiertämään.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE