Elinkeinoelämän keskusliiton uusi puheenjohtaja tulee Elisasta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Veli-Matti Mattila aloittaa tehtävässä vuoden alussa.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n edustajisto on valinnut Elisan toimitusjohtajan Veli-Matti Mattilan uudeksi puheenjohtajaksi vaalivaliokunnan esityksen mukaisesti. Mattila aloittaa tehtävässä vuoden alussa.

Mattilan mukaan EK:n ensisijainen tehtävä on parantaa yritysten toimintaympäristöä. Tavoitteen toteutuminen vaatii hänen mielestään saumatonta yhteistyötä EK:n sisällä.

Vuodesta 2003 lähtien Elisan toimitusjohtajana toiminut Mattila on ensimmäinen palvelualojen edustaja EK:n ylimpänä vallankäyttäjänä.

EIP:ltä Suomeen viime vuonna ennätyssumma – Orpo: Missä EU, siellä ratkaisu

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Euroopan investointipankin EIP varapääjohtaja Jan Vapaavuori (vas.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa, jossa kerrottiin Euroopan investointipankin rahoituksesta.

Euroopan investointipankki EIP rahoitti viime vuonna suomalaisia hankkeita ennätyksellisesti 2,2 miljardin euron edestä. EIP:n vuosittaisessa tiedotustilaisuudessa Helsingissä puhuneen varapääjohtaja Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan Suomeen tarjottu lainoitus nousi jo toissa vuonna tavanomaisesta noin miljardista 1,6 miljardiin.

Rahoituksen kasvu kertoo kahdesta asiasta, joista ensimmäinen on Suomen kannalta synkempää kuultavaa. Taloudellamme ei mene hyvin.

EIP-rahan osuus suhteutettuna bruttokansantuotteeseen on Vapaavuoren mukaan EU:ssa keskimäärin 0,5 prosenttia, kun se oli meillä viime vuonna 1,1 prosenttia. Suomi sai siis investointipankilta rahaa merkittävästi yli EU:n keskiarvon.

”Tämä on EU:ta parhaimmillaan.”

Valtionvarainministeri Petteri Orpon (kok.) näki EIP:n lainoituksen kasvussa hyviä puolia.

– Suomi osaa hyödyntää investointipankin tuotteita, 2,2 miljadia on hieno saavutus. Tämä on EU:ta parhaimmillaan, Orpo sanoi.

Sekä Orpo että Vapaavuori nostivat esiin Suomessa tapahtuneen ilmapiirin muutokseen. Orpo mainitsi aistineensa kasvavaa uskoa investointeihin. Vapaavuori oli varovaisempi.

– Ideoita viriää ilahduttavaan tahtiin, jää nähtäväksi miten iso osa niistä toteutuu, Vapaavuori sanoi.

Rakennusinvestoinnit ovat Vapaavuoren mukaan lähteneet hyvin liikkeelle, tosin taustalla on hänen mukaansa investointivajetta, joka johtuu kaupungistumisen keskeneräisyydestä.

Vapaavuoren mukaan Talous on toipunut viimeisestä finanssikriisistä koko EU:ssa hitaasti ja investoinnit vielä hitaammin. Reaaliset investoinnit ovat EU:ssa 6 prosenttia jäljessä finanssikriisiä edeltävästä ajasta, kun luku on Suomessa 12 prosenttia. Vertailun vuoksi kehitys on Ruotsissa ollut päinvastainen ja investoinnit ovat kasvaneet 17 prosenttia.

– Tämän hetken taso on selvästi alle EU:n keskiarvon ja vielä selkeämmin alle Ruotsin, Tanska, Saksan ja Hollannin, mihin olemme tottuneet vertaamaan itseämme, Vapaavuori sanoi.

Orpon mukaan finanssipolitiikalla ei ole tilaa elvyttää sen enempää kuin mitä Suomessa nyt tehdään.

– Tarvitaan elementtejä, joilla voidaan luoda kestävää kasvua. Siinä erinomainen väline ovat EIP:n instrumentit.

EIP:n rahoista 49 prosenttia kanavoitiin julkiselle sektoreille kuten koulujen remontointiin ja 51 prosenttia yksityiselle sektorille välittäjäpankkien kautta.

Euroopan investointipankki on maailman suurin julkinen luotottaja. Sen osakkeenomistajia ovat kaikki EU:n jäsenvaltiot.

Keskustelua aiheesta

Irtisanomiskiista pitkien kynsien vuoksi – helpottunut työntekijä PAM-lehdessä: ”Ihmisarvo säilytettiin”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kiistan toisena osapuolena on valtionyhtiö Alko.

Palvelualojen ammattiliiton PAM-lehti uutisoi irtisanomiskiistasta, jossa ovat vastakkain Alko ja 15 vuotta yhtiön työntekijänä ollut Jaana Haikarainen.

Alko irtisanoi Haikaraisen tammikuussa 2015. Lehden mukaan syynä irtisanomiselle käytettiin sitä, että Haikaraisella oli liian pitkät kynnet.

Valtionyhtiö perusteli irtisanomista pitkien kynsien aiheuttamalla työturvallisuusriskillä ja työn hitaudella. Jutun mukaan työantajan taholta oli Haikaraiselle sanottu, että kynnet olisivat voineet enimmillään olla 2 cm pitkät.

Haikarainen oli eri mieltä: hän kokee, että pystyi tekemään työnsä ilman, että siitä aiheutuu haittaa laitteille tai asiakkaille.

Työntekijä kertoo, että pitkät kynnet ovat kuuluneet nuoruudesta lähtien hänen persoonaansa ja tyyliinsä. Kynnet ovat omat, eivät rakennekynnet.

Käräjäoikeuden tuomio riitautettuun irtisanomiseen tuli alkuviikosta. Haikarainen voitti, pitkät kynnet eivät riittäneet potkujen syyksi.

– Ihmisarvo säilytettiin, helpottunut Haikarainen kommentoi PAM-lehden verkkojutussa. Haikaraisen haastattelu julkaistaan kokonaan 27.1. ilmestyvässä PAM-lehdessä.

Käräjäoikeus tuomitsi Alkon korvaamaan Haikaraiselle 15 kuukauden palkkaa vastaavan summan ja ammattiliitolle oikeudenkäyntikulut.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Luonnonvarakeskuksessa jo kolmannet yt-neuvottelut – JHL: ”Virasto on ajautunut surkastumiskierteeseen”

Kuva: Kari Hulkko
JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch.

Luonnonvarakeskus Luke on ilmoittanut käynnistävänsä yhteistoimintaneuvottelut tutkimuksen tukitoimintojen uudelleenjärjestelyistä. Neuvottelujen piirissä on 127 henkilöä ja vähennystarpeeksi virasto arvioi 42 henkilöä.

Viraston henkilöstöä edustava Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on pettynyt Luken tilanteeseen ja huolissaan koko laitoksen tulevaisuudesta.

– Luke aloitti vuoden 2015 alussa ja odotukset uudelle organisaatiolle olivat kovat. Alusta asti virasto on kuitenkin ajautunut surkastumiskierteeseen.

– Olemme järkyttyneitä siitä, että laitos on toiminut vasta kaksi vuotta ja nyt käydään jo kolmannet yt-neuvottelut. Henkilöstöpoliittisesti tällainen toiminta on täysin kestämätöntä, JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch kritisoi.

Luonnonvarakeskuksen perustamisen jälkeen oli ymmärrettävää, että laitos tiivisti toimipaikkaverkostoaan ja hallintoaan.

– Kun toimipaikkaverkostoa koskeva muutos oli ohi, vannottiin ja vakuutettiin henkilöstölle, ettei muutoksia, joilla on henkilöstövaikutuksia, ole tulossa. Tässä kuitenkin taas ollaan, Karrasch purkaa henkilöstön pettyneitä tunnelmia.

JHL perää Luonnonvarakeskuksen henkilöstöpolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja parempaa henkilöstön osallistamista laitoksen kehittämiseen.

Liitto edellyttää myös, että nyt alkavissa neuvotteluissa käydään perusteellisesti läpi erilaiset vaihtoehdot, joilla virasto voi tilanteesta selvitä ja turvata toimintansa jatkossa kestävällä tavalla.

Sekä Kesko että S-ryhmä paransivat myyntiään

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Laajentuneet aukioloajat, hintojen alennukset ja vaatteiden valikoiman lisääminen kasvattivat S-ryhmän myyntiä viime vuonna, yhtiö kertoo tiedotteessa. S-ryhmän veroton vähittäismyynti kasvoi kaksi prosenttia verrattuna vuoteen 2015.

Sekä päivittäistavarakaupan että käyttötavarakaupan myynti kasvoi Suomessa vajaat neljä prosenttia. Viime vuosi piristi myös ruoan verkkokauppaa.

– Verkkokaupan myynti kasvoi noin 45 prosenttia edellisvuodesta. Vaikka myyntimäärä on vielä melko vähäinen, suunta on oikea ja strategiamme mukainen, sanoo SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä.

Kauppojen aukioloajan vapauttaminen viime vuoden alussa vei pienemmiltä kaupoilta niiden kilpailuedun. Muutos on vaikuttanut myös S-ryhmän pienmyymälöiden myyntimääriin, mutta niiden tilanne on Heikkilän mukaan kokonaisuutena yhä varsin hyvä.

Myös Kesko paransi myyntiään viime vuonna 1,5 prosenttia verrattuna toissa vuoteen.

Jos huomioon otetaan myös Suomen Lähikaupan vaikutus Keskon myyntiin, parannusta edellisvuoteen oli reilut 17 prosenttia.

Kesko osti Suomen Lähikaupan Siwat ja Valintatalot viime vuonna.

Päivittäistavarakaupan myynti hidastui 0,5 prosenttia toissa vuodesta ilman Suomen Lähikauppaa.

Jutun otsikko päivitetty ja juttuun lisätty tietoja Keskon myynnistä kello 10.57.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kesko paransi myyntiään viime vuonna

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Kesko paransi myyntiään viime vuonna 1,5 prosenttia verrattuna toissa vuoteen.

Jos huomioon otetaan myös Suomen Lähikaupan vaikutus Keskon myyntiin, parannusta edellisvuoteen oli reilut 17 prosenttia.

Kesko osti Suomen Lähikaupan Siwat ja Valintatalot viime vuonna.

Päivittäistavarakaupan myynti hidastui 0,5 prosenttia toissa vuodesta ilman Suomen Lähikauppaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta