3. lokakuuta Musk tviittasi lukijoidensa äänestettäväksi ehdotuksen siitä, että Ukrainan sota voitaisiin ratkaista järjestämällä Venäjän miehittämillä Ukrainan alueilla YK:n valvoma kansanäänestys siitä, kumpaan maahan alueet haluavat kuulua. Lisäksi Krimin pitäisi Muskin mukaan kuulua Venäjään, kuten se kuului ennen Neuvostoliiton johtajan Nikita Hrushtshovin “virhettä”. Hrushtshov liitti Krimin niemimaan Ukrainan neuvostotasavaltaan.

“Tämä on todennäköisesti lopputulos, on vain kyse siitä, kuinka moni kuolee sitä ennen, Musk kirjoitti ehdottamastaan mallista Ukrainan tulevaisuudeksi.”

Tähän vastasi ukrainalaisdiplomaatti Andriy Melnyk, joka tunnetaan myös epädiplomaattisesta kielenkäytöstään.

Vastavetona myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi teki Twitterissä äänestyksen, jossa kysyttiin sitä, pitävätkö ihmiset enemmän Muskin Ukrainaa vaiko Venäjää kannattavasta persoonallisuudesta.

UKRAINAN SODASSA vanhat ja uudet sodankäynnin tavat toimivat rinta rinnan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut Eurooppaan takaisin tankkisodankäynnin, juoksuhaudat ja aluevalloitukset, mutta samaan aikaan suuren roolin on saanut myös uusi tekniikka kuten lennokit.

Puolustussotaa käyvät ukrainalaiset ovat soveltaneet käyttöönsä muun muassa miljardööriyrittäjä Elon Muskin SpaceX-yhtiön Starlink-verkon laitteita.

Satelliittiverkoston kautta internetiä tarjoavat laitteet tuovat langattoman internetin minne tahansa, missä on sähköä, niissä maissa, joissa palvelu on saatavilla. Starlink on ollut mukana Ukrainan sodassa Venäjän laajemman hyökkäyksen alusta asti. Kaksi päivää Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainan varapääministeri ja digitaaliasioista vastaava ministeri Mykhailo Fedorov tviittasi suoraan Muskille pyytääkseen Starlink-yhteyksiä maahan.

Musk vastasi saman päivän sisällä ja kertoi avanneensa Starlink-yhteydet Ukrainassa, ja ensimmäinen lähetys päätelaitteita saapui jo 28. helmikuuta.

Ukrainan rintamalla yritteliäät ukrainalaissotilaat ovat onnistuneet saamaan Starlink-laitteisiin virtaa jopa autoista, kun verkkosähköä tai generaattoreita ei ole saatavilla.

YKSI MONISTA Starlink-laitteita rintamalle toimittavista välikäsistä on STT:n Kiovan esikaupunkialueella tapaama it-työntekijä Svyatoslav Potyeyenko, 40. Potyeyenko toimittaa Starlink-päätteitä noin kahdessa viikossa tilauksesta rintamalle tai muualle Ukrainaan vapaaehtoistyönä.

Toiminnan epävirallisen luonteen ja sotilaiden turvallisuuden vuoksi Potyeyenko vaikenee yhteistyökumppaneistaan länsimaissa ja siitä, paljonko hän toimittaa laitteita ympäri Ukrainaa. Ukrainalaistalon nurmikolla olevien postilähetysten alkuperät ja määränpäät pyydetään jättämään pois valokuvista STT:n vierailulla.

Potyeyenkon mukaan hän pyrkii tekemään laitteiden tilaamisesta ja käyttöön ottamisesta mahdollisimman helppoa ukrainalaissotilaille.

“Rintamalla olevilla ei ole juuri it-osaamista, eli nämä päätelaitteet ovat heille jotain uutta. Me autamme tekemällä asetukset ja järjestämällä ostot lähimaista”, Potyeyenko sanoo.

Ukrainan sota on tiettävästi ensimmäinen konflikti, jossa Starlink-järjestelmää on käytetty taistelukentillä. Ukrainan sotilaat käyttävät Starlink-yhteyksiä paitsi arkiseen netinkäyttöön, myös sotilaalliseen viestintään, kertoi Politico elokuussa.

SUURIN OSA Ukrainaan tuoduista Starlink-päätteistä kulkee Ukrainan valtion virallisten järjestelyjen kautta, mutta Potyeyenkon kaltaiset vapaaehtoiset tukevat tätä omalla epävirallisella tuontitoiminnallaan. Tyypillinen tilaaja on esimerkiksi 10 sotilaan porukka, joka kerää yhteiset varat päätelaitteen ostamiseen.

Ukrainassa yksittäisen laitteen hinta on 350-450 euron luokkaa, minkä lisäksi yhteydellä on kuukausimaksu.

Usein Starlink on sotilaille ainoa keino päästä internetiin kaapeliyhteyksien, mobiilidatan ja joskus jopa sähkön ollessa poikki. Eikö Venäjä sitten voi häiritä tai vakoilla ukrainalaisten käyttämiä Starlink-yhteyksiä?

“Ei onnistu. Joskus ajattelemme, että tämä teknologia on kuin toisesta galaksista, Potyeyenko kuvailee yhdysvaltalaislaitteiden teknologiaa.”

Starlink-pääte on osoittanut sopivuutensa taistelukentälle, sillä sen voi naamioida maastoon ilman, että signaali häiriintyy.

Lassi Lapintie – STT