Pääministeri Sanna Marin tunnusti kaipaavansa jo normaaleja lainsäädännön prosesseja. Aika on ollut poikkeuksellinen. Hän kiitti eduskuntaa joustavuudesta, työstä ja ripeydestä koronatoimissa.

Puhemies Vanhasen mukaan aika on osoittanut yhteiskunnalle, että maassamme ollaan toimintakykyisiä. Puhemies taasen antoi kiitosta oppositiolle siitä, että tilanteen vakavuus on otettu huomioon.

Marin avasi myös hallituksen käytännön järjestäytymistä koronan vuoksi. Monessa kokouksessa hallitus on koolla kolmessa eri porukassa ja  neuvotteluissa vähintään kahdessa eri porukassa. Ministerit ruokailevat eri tiloissa.

– Minulla ei ainakaan tule mieleen siitä yhteistoiminnasta, jota hallituksen kanssa on, että mikään asia olisi edes viivästynyt näissä uusissa olosuhteissa, eikä varmaan hallitukselta ole jäänyt mikään asia päättämättä eikä eduskunnalla säätämättä, Niinistö sanoi.

Alkavan viikon iso kysymys on se, että komissiolta odotetaan linjausta EU:n elpymis- tai jälleenrakennusrahastosta. Saksa ja Ranska ehdottavat  500 miljardin elvytyspakettia, jonka yksityiskohdat ovat auki. Se antaisi lainojen sijaan avustusta jäsenmaille. Tanska, Ruotsi, Itävalta ja Hollanti taasen ovat omalla tiukalla linjallaan ja ne ovat painottaneet, että kyseessä pitäisi olla laina.

Saksan suunnanmuutosta ja Ranskan kelkkaan lähtemistä on taasen kuvattu merkittävänä käänteenä saksalaisessa perinteisessä talousajattelussa.

Pääministeri Sanna Marin ei lähtenyt pohtimaan, mihin porukkaan Suomen pitäisi kuulua.

– Meidän ei pidä keskittyä siihen, olemmeko jossain seurassa, vaan meidän pitää pyrkiä keskittymään asioihin. Suomi pyrkii olemaan rakentava ja yhteistyökykyinen toimija Euroopan unionissa, Marin muun muassa painotti.

Jotta voidaan löytää yhteinen ratkaisu, kaikkien pitää Marinin mukaan kyetä tulemaan vastaan.

Matti Vanhanen pohti, että toisaalta meillä on tietyllä tapaa samanmielisiä valtioita, joiden kanssa on ehkä astetta enemmän keskusteluyhteyttä. Suomi on myös aina pitänut kiinni siitä, ettei synny blokkeja EU:n sisälle, Vanhanen korosti.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiinnitti huomiota siihen, että “kaverimme” ovat jakautuneet. Saksa on nyt toisaalla ja Hollanti ja Itävalta vähän toisaalla, Niinistö kuvaili ja muistutti, ettei aivan pysyviä suhteita Euroopan unionissa helposti synnykään.

– Kyllä Euroopalle tulee kova haaste muutaman vuoden päästä, jolloin on minusta palattava järjestyksen tielle, ehkä helpotettava ja puhdistettava pöytää ja pidettävä se siistinä, jo Kultaranta-keskusteluja alustaneessa mediatilaisuudessa perjantaina kunkin maan “talousryhtiä” korostanut Niinistö sanoi.

Marin sai pohdittavakseen myös yleisökysymyksen, millä kriteereillä Suomen on arvioitava mukaan lähtöään elpymisrahastoon.

Marin paionotti, että nyt odotetaan komission esitystä.

– Itse näen näin, että Saksan liikkuminen tässä kokonaisuudessa on ehkä merkki siitä, että katsotaan asiaa vähän laajemmalla perspektiivillä ja horisontista kuin vain kansallisesta näkökulmasta. Tässä ovat isot asiat kyseessä, Unionin tulevaisuus ja Euroopan yhtenäisyys, Marin sanoi.

Hänen mukaansa kyse on myös siitä, onko luottamusta sille, että Eurooppa löytää yhteisen tien tästäkin eteenpäin.

– Tällaisen kriisin keskellä meillä kaikilla pitää olla valmiutta katsoa asioita uudesta perspektiivistä…Itse kyllä peräänkuulutan sitä, että jokaisen Euroopan maan pitää tulla niistä vanhoista poteroista nyt toisiamme vastaan ja yrittää löytää niitä yhteisiä näkökantoja kuitenkin pitäen samalla kiinni myös niistä perusperiaatteista, joita meillä Suomessakin on – esimerkiksi juuri eduskunnan keskeinen asema päätöksenteossa.

Presidentti Niinistö painotti, että mitä yhtenäisempi EU on, sen vahvempi se kykenee olemaan ja päinvastoin. Tämä on Niinistön mukaan eräs kriteeri, joka näkynee elpymisrahasto-keskustelussa.

Matti Vanhasen mukaan on tehtävä viileä harkinta siitä, mitä tehdään EU:n tasolla ja mitä kansallisella tasolla.