Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

“Emme ole vaatimassa kohtuuttomia” – sunnuntaina on paljon pelissä, kun Teollisuusliitto istuu jälleen neuvottelupöytään

Teollisuusliiton neuvottelupöydässä istuva Arto Liikanen toivoo hartaasti, että sunnuntaina tulee valmista.

– Elämme mielenkiintoisia aikoja, ystäväiseni, palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta luonnehti avatessaan SAK:n edustajiston 2-päiväistä kokousta torstaina.

Marja Luumi

Demokraatti

Demokraatin haastattelemat edustajiston jäsenet eri liitoista ovat täsmälleen samaa mieltä Elorannan kanssa työmarkkinoiden ilmapiiristä.

Työmarkkinakierroksen tänä syksynä aloittanut SAK:lainen Teollisuusliitto istuu jälleen sunnuntaina neuvottelupöytään Teknologiateollisuuden kanssa. Harvialla Muuramessa pääluottamusmiehenä toimiva Arto Liikanen on mukana neuvotteluissa.

– Asiakysymyksissä on jo päästy aika pitkälle, mutta rahakysymyksissä eli palkoissa ei. Toivon todella, että sunnuntain jälkeen voimme ilmoittaa, että sopimus on saatu aikaan, hän toteaa.

Teollisuusliitto hakee hänen mukaansa palkankorotuksia, jotka nostavat selkeästi työntekijöiden ostovoimaa. Korotushaarukkaa Liikanen ei kerro, koska asia on keskeneräinen.

– Mielestäni emme ole vaatimassa kohtuuttomia.

Liikanen pitää sunnuntaita yhtenä tärkeänä rajapyykkinä. Osassa Teollisuusliiton työpaikkoja on jo ylityökielto päällä, ja se on pitänyt hänen mukaansa hyvin.

Lisää aiheesta

– Työtaisteluvalmiuksia on, ja niitä toimia varmaan joudutaan miettimään, jos ei sunnuntaina edetä neuvotteluissa. Toivon, ettei tarvitsisi lähteä sille tielle.

“Torppariaika on mennyt, eikä siihen saa enää palata.”

Ilmaiset 24 kiky-tuntiakin hiertävät vielä neuvottelupöydässä.

– Työnantajat ovat arvioineet niiden vaikutukseksi 1,4 prosenttia ja jos ne lähtevät, se pitäisi huomioida kokonaisuudessa pudottamalla mahdollista palkankorotusta saman verran.

Teollisuusliiton lähtökohta on Liikasen mukaan ollut koko ajan se, että sopimus lisätyötunneista oli kertaluonteinen pakkolakien uhan alla.

– Niiden on jäätävä historiaan. Ei voi olla niin, että Suomen kilpailukyky on kiinni ilmaisesta työstä. Torppariaika on mennyt, eikä siihen saa enää palata.

Työmarkkinailmapiiriä Liikanen kuvaa hieman oudoksi tällä hetkellä.

– Jotenkin on tullut välillä sellainen tunne, että työnantajat haluavatkin konfliktia. Sopimisen halu näyttäisi puuttuvan, mutta toivottavasti asenne muuttuu.

“Emme me kovin syyllisiä tähän tilanteeseen ole.”

Liikasta harmitti, että Teollisuusliittoa on käyty puhujapöntössä arvostelemassa Postin tes-kiistassa.

– Teollisuusliitto ei ole harrastanut mitään työehtoshoppailua. Minä näen liiton sijaiskärsijänä, kun – niin ikävää kuin se onkin – Posti on löytänyt huonomman sopimuksen, joka on Teollisuusliiton alla.

Hän huomauttaa, että sopimus on vanhoja peruja liittoja yhdisteltäessä.

– Eihän meistä suurin osa edes tiennyt sen olemassaolosta ennen kuin nyt. Siinä mielessä emme me kovin syyllisiä tähän tilanteeseen ole.

Lilli Kilpinen edustaa Palvelualojen ammattiliittoa PAMia.

Restel Oy:n pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu Lilli Kilpinen Tampereelta on huolissaan siitä, millaisia heikennysesityksiä työnantaja on tuonut neuvottelupöytiin tähän mennessä.

– Meillä on aikamoinen taisto päällä ja tulossa, Palvelualojen ammattiliittoa PAMia edustava Kilpinen uumoilee.

Hänestä on ollut kuitenkin hienoa huomata, kuinka ay-liike on ollut postilaisia tukemassa näiden tes-väännössä.

– Solidaarisuuden osoitus antaa suuntaa myös liittojen omille neuvotteluille: näytämme työnantajille, että olemme yhtenäinen porukka.

PAMin ensimmäiset isot sopimukset päättyvät kaupan alalla tammikuun lopussa. Majoitus- ja ravintola-alan sopimukset ovat voimassa maaliskuun loppuun saakka.

Palvelualoilla työskentelee paljon pienipalkkaisia naisia. Kilpinen toivoo, että PAMilaiset saavat aikanaan samanlaista tukea kuin nyt Posti- ja logistiikka-alan PAUn työntekijät.

– Olemme heikommassa saemassa kuin monet muut. Siksi näitä kahta alaa voi verrata toisiinsa.

Kilpistä on turhauttanut se, että vuosikausia on puhuttu mies- ja naisvaltaisten alojen palkkaerojen vähentämistä, mutta asia ei ole edennyt piiruakaan.

– Peiliin katsomisen paikka on kaikilla myös ay-liikkeessä.

Ikänsä kokoaikatyössä ollut Kilpinen nostaisi erityisesti alan osa-, ja määräaikaisten ja pätkätyöläisten asemaa. Siinä kirkastuisi myös ay-liikkeen ydinsanoma – olla heikoimpien puolella nostamassa koko alan arvostusta.

– Kunnon työtunnit pitäisi taata kaikille niin, että vastentahtoiset osa-aikatyönteon edellytykset tulisivat mahdottomaksi työantajille, Kilpinen evästää neuvottelijoita.

Jos PAMin pöydissä asiat menevät juntturaan, hänen mukaansa työtaisteluille kyllä löytyy.

– Ne kannattaa kohdistaa tarkkaan. Tavoitteena pitää aina olla neuvottelujen edistäminen, ja työnantajia kiinnostaa sopiminen silloin, jos isoilta firmoilta jää kauppaa tekemättä.

Timo Tuominen istuu Rakennusliiton hallituksessa.

– Mielenkiintoisia aikoja elämme, kun työnantajat vaativat työehtoisia suuria heikennyksiä, Rakennusliiton hallituksen jäsen, maskulainen laatoittaja, työpaikkansa Teppman Oy:n työsuojeluvaltuutettu Timo Tuominen huokaisee.

Hänen mukaansa meno oli rajua jo viime liittokierroksella, mutta ei näin raakaa peliä työnantajien puolelta.

Rakennusliitossa tes-sopimukset ovat katkolla vasta vapunaattona. Talonrakennuspuolella vääntöä helpottaa se, ettei kiky-tunteja otettu käyttöön. Tuominen huomauttaa, että liiton teollisuuspuoli tappeli ilmaisista tunneista lakkoillenkin.

Rakennusliitto vasta valmistelee kevään koitosta ja tarkemmat tavoitteet neuvotteluihin täsmentyvät ajan mittaan.

Päänavaajan, teknologiateollisuuden alan ratkaisua voi Tuomisen mukaan vain arvailla.

– Mutta ei niiden pöytien päätösten pitäisi ohjata lainkaan sitä, mitä esimerkiksi Rakennusliitto osaa pytää, jos kyseessä on aito liittokierros, hän huomauttaa.

Koska oman liiton neuvotteluihin on sen verran pitkä aika, Tuominen ei osaa arvioida, miten lakkoherkäksi tilanne voi mennä.

– Yleensä on yritetty ilman lakkoja tehdä sopimukset, ja aika hyvin on siinä onnistuttukin jo monta vuotta. Kannattaa tehdä hiljaisuudessa sopimukset ilman turhia huuteluja maailmalle, Timo Tuominen korostaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE