Emmi Jurkan elämä näyttämölle – KSR:n Hämeen rahasto tukee alueellista kulttuuri- ja sivistystyötä

Pianisti Eero Ojanen ja näyttelijä Erkki Saarela.
Pianisti Eero Ojanen ja näyttelijä Erkki Saarela.

Kansan sivistysrahaston Hämeen rahasto järjestää tulevana sunnuntaina Ilta Emmin kanssa -teatteriesityksen Hämeenlinnan teatterissa. Esityksen vetonaulana toimii näyttelijä Erkki Saarela, lisäksi esityksessä on mukana pianisti Eero Ojanen. Esitys kuvaa suomalaisen näyttämötaiteen legendan, näyttelijätär Emmi Jurkan elämää.

KSR:n Hämeen rahaston puheenjohtaja Aarne Kaurasen mukaan niin Hämeen rahasto kuin sen alarahasto, Kari Laitisen muistorahasto, ovat vakiinnuttaneet asemansa alueellisena kulttuuri- ja sivistystyön tukijana. Tapahtuman tuotot menevät täysimääräisenä rahastolle, ja tarkoituksena on vahvistaa rahastojen pääomia.

– Haluamme saada lisää pääomaa rahastoihin, jotta pystymme jakamaan enemmän apurahoja aktiivisille kulttuuri-ihmisille, järjestöille ja alan opiskelijoille. Tämän vuoden osalta apurahojen haku on loppunut, mutta ensi vuonna on taas uusi haku. Jatkossa on tarkoitus jakaa rahaa entistä enemmän ja entistä useammalle, Kauranen toteaa.

Hämeen rahaston tehtävänä on tukea yhteiskunnallisesti suuntautunutta kulttuuri- ja sivistystyötä Hämeessä jakamalla apurahoja rahaston pääomatuotoista. KSR:n Hämeen rahastolta voi hakea apurahaa esimerkiksi opiskeluun, musiikki-instrumentin hankintaan, opintomatkalle tai kurssille osallistumiseen.

Kansan sivistysrahaston Hämeen Rahaston Ilta Emmin kanssa-esitys Hämeenlinnan Teatterissa sunnuntaina 2.10. klo 15.00.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Forssasta ponnistaa pian biotalouden osaajia – HAMK aloittaa uuden koulutuksen

Kuva: Thinkstock
Forssan elinkeinostrategiassa  panostetaan järkivihreyteen.

Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) aloittaa biotalousinsinöörikoulutuksen Forssan kampuksella ensi syksynä. Koulutus käynnistetään 40 päiväopiskelijan ja 20 monimuoto-opiskelijan ryhmällä ja täydellä opiskelijamäärällä tämä tulee tarkoittamaan noin 200 uuden korkeakouluopiskelijan saamista Forssaan.

– HAMKin pidemmän tähtäyksen visioissa on saada koulutusohjelma ja siihen saumattomasti liittyvä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta kansainvälisestikin niin kiinnostavaksi, että koulutus alkaa kiinnostaa myös kansainvälisiä opiskelijoita, mainitsee SDP:n kaupunginvaltuutettu ja HAMKin hallituksen jäsen Jouni Mäkelä.

Mäkelän mukaan koulutus sopii erinomaisesti Forssan kampukselle, sillä sitä lähdetään rakentamaan yhdessä Jokioisillakin toimivan Luonnonvarakeskuksen ja paikallisen liike-elämän, kuten Forssassa jo tälläkin hetkellä voimallisesti toimivien ympäristöliiketoimintayritysten kanssa.

– Opiskelijat osallistuvat opinnoissaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mitä tehdään HAMKin Biotalouden tutkimusyksikön, alueen yritysten ja Luken yhteistyönä. Koulutusohjelman tarpeisiin tullaan rakentamaan myös laboratoriotilat, joissa Luke ja mahdollisesti alueen yrityksiäkin olisi mukana, visioi Mäkelä.

Mäkelä kertoo , että toteutuksessa on mukana myös Beyond Alliance for knowledge -liittouma, johon kuuluu HAMKin lisäksi Via University College Tanskasta ja Feevale University Brasiliasta.

– Kansainväliset kumppanimme tekevät jo tällä hetkellä kanssamme yhteistä tutkimustoimintaa eri tutkimusyksiköissä ja biotalousinsinöörikoulutus avaa huikeita mahdollisuuksia myös globaalien ympäristöongelmien ratkaisuun yhteisten projektien myötä VIA:n ja Feevalen kanssa, kertoo Mäkelä.

Innovaatioita etsimään

Koulutuksessa yhdistetään tekniikan ja luonnonvara-alan osaaminen. Mäkelän mukaan opiskelijat saavat valmiuksia kehittää erilaisia innovatiivisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan, materiaalien tehokkaaseen kierrätykseen, luonnonvarojen säästämiseen ja moniin muihin biotalouden ongelmiin.

– Tavoitteena on tuottaa uutta osaamista bio- ja kiertotalouden edistämiseen Suomessa ja maailmalla, Mäkelä summaa.

Mäkelän mukaan koulutus vahvistaa HAMKin asemaa Forssassa, ja alkava koulutusohjelma tukee myös Forssan seudun järkivihreää elinkeinostrategiaa.

– Strategialla pyritään toimintatapaan, joka ottaa huomioon ympäristöystävällisyyden ja kestävän kehityksen periaatteet yritysten ja yhteisöjen toiminnassa. Kestävään kehitykseen kuuluu ekologinen, taloudellinen sekä kulttuurinen ja sosiaalinen ulottuvuus, toteaa Mäkelä.

Keskustelua aiheesta

Hämeen puoluekokousedustajat valittiin — 39 hämäläistä edustaa Lahdessa

Kuva: Mikko Suomalainen
Hämeen puoluekokousedustajat valittiin äänestämällä kahdessa vaaliyhtymässä.
Hämeen puoluekokousedustajat valittiin äänestämällä kahdessa vaaliyhtymässä seitsemästä.

Hämeen sosialidemokraatit ry on valinnut edustajansa SDP:n Lahdessa 3.-5. helmikuuta järjestettävään puoluekokoukseen. Hämeestä puoluekokoukseen on lähtemässä 39 edustajaa ja valinnat tehtiin seitsemässä maantieteellisesti rajatussa vaaliyhtymässä. Valinnat toteutettiin neuvottelemalla vaaliyhtymissä I (Lahti), IV (Hausjärvi, Loppi, Riihimäki), V (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä), VI (Hattula, Janakkala) ja VII (Hartola, Heinola, Sysmä). Jäsenvaali puoluekokousedustajista järjestettiin vaaliyhtymissä II (Hämeenlinna) ja III (Asikkala, Hollola, Kärkölä, Orimattila, Padasjoki). Vaalit toteutettiin netti- ja uurnavaalin yhdistelmänä.

 

Puoluekokousedustajavalinnat vahvistetaan Hämeen sosialidemokraattien syyspiirikokouksessa Riihimäellä marraskuun viimeisenä viikonloppuna ja puoluekokousedustajaryhmän järjestäytymiskokous pidetään heti piirikokouksen jälkeen.

 

Puoluekokousedustajavalinnat alla.

 

Vaaliyhtymä I Lahti, 9 edustajaa

Edustajat

  1. Alettin Basboga
  2. Jari Hartman
  3. Sanna Mäkinen
  4. Tomi Sairomaa
  5. Maria Rytkönen
  6. Sirkku Hildén
  7. Heikki Moilanen
  8. Jarkko Nissinen
  9. Mirja Jerndahl

Varaedustajat

  1. Eija Sintonen
  2. Eila Lampio
  3. Roosa Rinne
  4. Anneli Viinikka
  5. Pekka Komu
  6. Raimo Hoikkala
  7. Kari Lempinen
  8. Harri Rummukainen
  9. Jetta Laakso

Vaaliyhtymä II Hämeenlinna, 9 edustajaa

  1. Johannes Koskinen
  2. Mika Einiö
  3. Prabhakaran Ranjith Kumar
  4. Iisakki Kiemunki
  5. Pasi Vesala
  6. Veera Oksanen
  7. Irja Appelroth
  8. Sari Myllykangas
  9. Pirjo Sandelius

Varaedustajat

  1. Kirsti Suoranta
  2. Aarne Kauranen
  3. Jani Tikkanen
  4. Mia Heinonen
  5. Soile Pasanen
  6. Emma Nurminen
  7. Veijo Virtanen
  8. Tapani Hellstén
  9. Mirja Piiroinen

Vaaliyhtymä III Asikkala, Hollola, Kärkölä, Orimattila, Padasjoki, 5 edustajaa

  1. Niina Saarinen
  2. Jarkko Niemi
  3. Kari Hyytiä
  4. Mari Kurisjärvi
  5. Kaisu Ahola

Varaedustajat

  1. Hannu Mäkinen
  2. Miikka Lönnqvist

Vaaliyhtymä IV Hausjärvi, Loppi, Riihimäki, 6 edustajaa

  1. Kaisu Kotirinta
  2. Miia Nahkuri
  3. Jarmo Levänen
  4. Lauri Jormanainen
  5. Jari Mäkinen
  6. Marko Saikkonen

Varaedustajat

  1. Tommi Räty
  2. Teija Mattila
  3. Maaret Ollila
  4. Joni Lähde
  5. Elias Perttula
  6. Ville Peurala

Vaaliyhtymä V Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä, 4 edustajaa

  1. Kaisa Lepola
  2. Vesa Niininen
  3. Minna Lax
  4. Sari Kaakinen

Varaedustajat

  1. Matti Uutela
  2. Riitta Nokkala
  3. Jouni Mäkelä
  4. Mirja Jokio

Vaaliyhtymä VI Hattula, Janakkala, 3 edustajaa

  1. Jarmo Forss
  2. Ville Myllymäki
  3. Raija Ranta-Porkka

Varaedustajat

  1. Eveliina Hostila
  2. Matti Hämäläinen
  3. Piia Nylund

Vaaliyhtymä VII Hartola, Heinola, Sysmä, 3 edustajaa

  1. Heimo Riutta
  2. Kirsi Lehtimäki
  3. Sami Salminen

Varaedustajat

  1. Jouko Rajajärvi
  2. Matti Tanskanen
  3. Veli-Pekka Koskinen

Keskustelua aiheesta

Työntekijöiden asema uhattuna? – Lahden demarit pitää kiinni hyvinvointikuntayhtymän liitossopimuksen suoja-ajasta

Kuva: Getty Images
Close up of a nurse touching hand of a patient
Hyvinvointikuntayhtymän työntekijöiden tulevaisuus herättää kysymyksiä.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän muutosjohtaja Jouko Isolauri oli Lahden SDP:n valtuustoryhmän kuultavana keskiviikkona. Isolauri kertoi vuodenvaihteessa aloittavan hyvinvointikuntayhtymän perustamisprosessista.

SDP:n valtuustoryhmää kiinnosti erityisesti Nastolan terveysaseman tulevaisuus ja Lahden ja Nastolan kuntien yhdistyessä työntekijöille luvattu suoja-aika. Isolaurin mukaan terveysaseman jatko parille seuraavalle vuodelle on turvattu Lahti-Nastola-yhdistysmissopimuksessa.

Työntekijöiden suoja-ajan osalta tilanne ei ole yhtä yksiselitteinen. Hyvinvointikuntayhtymästä päätettäessä Lahden valtuuston asiakirjojen mukaan työntekijöiden kuntaliitoksessa tullut suoja-aika siirtyy heidän mukanaan uuden työnantajan alaisuuteen.

Hyvinvointiyhtymän tulkinta suoja-ajan siirtymisestä ei ole sama. Jos suoja-aika ei siirry työntekijöiden mukana valtuuston linjaamalla tavalla, aikoo Lahden SDP:n valtuustoryhmä ryhtyä toimiin.

– Jos jotain sovitaan, sen mukaan pitää mennä, muuten katoaa pohja pois päätöksenteon uskottavuudelta, Lahden SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Jarkko Nissinen sanoo.

SDP:n Lahden valtuustoryhmän puheenjohtaja Jarkko Nissinen ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän muutosjohtaja Jouko Isolauri

SDP:n Lahden valtuustoryhmän puheenjohtaja Jarkko Nissinen ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän muutosjohtaja Jouko Isolauri

SDP:n valtuustoryhmää arvelutti myös muutoskustannusten suuruus ja tulevatko ne huomioitua ensi vuoden talousarviossa. Pelkona on, että kustannukset nousevat samalla, kun päätösvalta on annettu uudelle yhtymälle.

Iso huoli koski myös eri sosiaali- ja terveydenhuollon rajapintojen sijainnista jatkossa. Mihin koulukuraattorit, työllistyminen, velkaneuvonta tai terveysvalvonta jatkossa sijoittuu: kuntaan vai yhtymään ja jatkossa maakuntaan?

Valtuustoryhmä tutustui kokouksessa myös SDP:n sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviin linjauksiin. Aluekuntamalli jätättäisi palveluiden rahoituksen kunnille, eikä sisältäisi yhtiöittämispakkoa palveluille ja järjestötkin huomioitaisiin paremmin.

Kunnat antavat lausuntonsa sote-uudistuksesta ja maakuntahallinnosta marraskuun alkupuolella.

 

Keskustelua aiheesta

Pokémoneja ja politiikkaa – ”Tempauksissa täytyy olla aallon harjalla ja reagoida nopeasti”

Kuva: Sofia Nevalainen
42-saraetola_pa%cc%88a%cc%88kuva
Sara Etola rakastaa organisointia ja askartelua, joten tempausten suunnittelu on hänelle mieluista puuhaa.

Kesällä lahtelainen Sara Etola innostui monen muun tapaan metsästämään japanilaisia taskumonstereita – siis pelaamaan kännykällään Pokémon Go:ta. Hän huomasi nopeasti, että puhelimen akku ei kestänyt pitkää pelaamista. Siitä paikallisten Demarinuorten puheenjohtaja sai idean tempaukseen.

– Keksin, että voimme mennä Demarinuorten matkalatureiden kanssa pitämään latauspistettä paikkaan, jossa pyörii paljon pelaajia. Laitoimme luret [=pelissä käytettävä houkutin, joka tuo pyydystettäviä otuksia luokseen] päälle ja katsoimme, kun ihmiset vain tulivat luokse, Etola kuvailee.

Demarinuorten latauspisteelle löysivät tiensä niin nuoret kuin pienet lapset vanhempineen. Joidenkin kanssa puhuttiin pelistä, toisten kanssa politiikastakin. Sattuipa paikalle myös uteliaita eläkeläisiä, jotka halusivat nuorten näyttävän kännyköistään, mikä tämä lapset, nuoret ja aikuiset sisätiloista ulos houkutellut peli oikein on.

– Tällaisissa tempauksissa on täytyy olla aallon harjalla ja reagoida nopeasti. Jos olisin nyt syksyllä lähtenyt tekemään Pokémon-tempausta, se olisi ollut jo myöhäistä, Etola sanoo.

Tänä päivänä ei enää toimi se, että järjestetään toimistolla joku tilaisuus.

Koulutehtävä paljasti demariuden

Sara Etola syttyi sosialidemokratialle yläasteikäisenä. Yhdeksännellä luokalla yhteiskuntaopissa tehtävänä oli esitellä kaikki sen hetken eduskuntapuolueet. Hän piirsi A4-kokoiseen vihkoon puolueiden logot, kirjasi ylös puheenjohtajat, puoluesihteerit ja kaikenlaista muuta tietoa, mitä vain kustakin puolueesta keksi kertoa. Muista puolueista hän sai aikaan nipin napin sen yhden pakollisen sivun, mutta SDP:n kohdalla vihosta uhkasi loppua tila kesken.

– Demarit saivat jostain syystä kaikkia koristeita, ruusuja sun muita, kaikkein eniten. Olen tykännyt romantisoida tämän niin, että sillä hetkellä tiesin olevani sosialidemokraatti. Sieltä vain löytyi eniten niitä itseä koskettavia juttuja, Etola kertaa.

Puolueeseen Etola liittyi 17-vuotiaana. Hän ei heti aktivoitunut sen suuremmin – mitä nyt möi Tarja-arpoja presidentinvaaleissa. Ammattikorkeakoulussa Etola löysi tiensä opiskelijapolitiikkaan. Vuonna 2011 restonomiksi valmistumisen jälkeen iski armoton järjestökrapula, jota piti lääkitä.

– Olin päässyt opiskelijahommissa järjestömaailmaan kiinni ja ajattelin, että pitää keksiä jotain opiskelijapolitiikan korvaavaa. Päätin, että lähden katsomaan demarijuttuja, hän kertoo.

Intoa ideoinnista

Niitä demarijuttuja Etola löysi Demarinuorista. Häntä naurattaa, kun hän kertoo Lahden Demarinuorten aktiiveja olleen vielä vuoden 2012 alussa käytännössä hän ja Eero Vainio, vaikka jäseniä paljon olikin. Menneelle on helppo nauraa, kun aktiivisia on tätä nykyä parin sijaan parikymmentä. Etola kertoo, että tänä vuonna alkuvuodesta sähköposti lauloi ja puhelin soi tavallista tiheämmin.

– Parin kuukauden aikana tuli vajaa kymmenen uutta jäsentä. Kaikki heistä ottivat oma-aloitteisesti yhteyttä, eivätkä he olleet sellaisia, joita olisimme tunteneet entuudestaan. Olimme varmasti joka viikko kahvilla jonkun toiminnasta kiinnostuneen kanssa, Etola iloitsee.

Sara Etola on niitä tyyppejä, jotka innostuvat organisoinnista, ideoinnista ja askartelemisesta. Restonomiksi hän opiskeli, koska halusi ryhtyä hääsuunnittelijaksi. Toistaiseksi häitä on suunniteltu vasta yhdet – omat viime keväänä. Nyt hän työskentelee osuuskunta Tradekalla osa-aikaisena projektikoordinaattorina. Organisointi-intoaan hän pääsee purkamaan työn lisäksi SDP:n ja Demarinuorten toiminnassa.

– Lahden Demarinuorissa me emme harrasta kokoustamista kuin sen pakollisen yhden kerran vuodessa. Muutoin teemme tempauksia ja muita lyhyempiä kampanjoita, Etola kertoo.

Pokémon-tempaus laitettiin pystyyn nopeasti ja pienellä budjetilla.

Pokémon-tempaus laitettiin pystyyn nopeasti ja pienellä budjetilla.

Tempauksilla lähelle ihmisiä

Pokémon-tempaus on vain yksi esimerkki siitä, millä tavoin sosialidemokraatit voivat näkyä positiivisella tavalla arkisissa ympyröissä. Etola korostaa, että tärkeintä on mennä sinne, missä ihmiset ovat.

– Tänä päivänä ei enää toimi se, että järjestetään toimistolla joku tilaisuus. Sinne eivät tule kuin jäsenet, koska se on liian korkea kynnys astua, Etola sanoo.

Etola muistuttaa, että kaiken ei tarvitse olla viimeisen päälle hienoa. Pokémon-tempauksessakin askarreltiin vain edellisenä iltana pahvinen, hyvin yksinkertainen kyltti. Suurta budjettiakaan ei usein tarvita. Pari vuotta sitten Demarinuoret lakkasivat Lahdessa ihmisten kynsiä sateenkaaren värein. Tämän tempauksen budjetti oli viiden kynsilakkapullon hinta. Lisäksi käytettiin nuorten aktiivien nurkista löytyneitä jämäpulloja.

– Tänä syksynä lakkaamme kynsiä vaaleanpunaiseksi Roosa nauha -päivän kunniaksi. Demarinaiset ovat mukana jakamassa kahvia ja nuoret lakkaavat kynsiä. Kävijät saavat halutessaan lahjoittaa kukkaronsa ja omantuntonsa mukaan lippaaseen, johon kerätyt rahat menevät lyhentämättömänä Roosa nauha -keräykseen, Etola kertoo.

Etola toivoo, että yhä useampi nuori löytäisi tiensä SDP:n ja Demarinuorten luo. Liikkeessä pitempään olleita hän kannustaa ottamaan nuoret avosylin ja ennakkoluulottomasti vastaan, antamaan vastuuta sitä haluaville ja tilaa toteuttaa uudenlaisiakin juttuja.

Kaksi kysymystä

Minkä asian haluaisit muuttaa maailmassa?

Haluaisin lisää suvaitsevaisuutta – ihmisten erilaisuuden hyväksymistä ja ymmärtämistä.

Terveiset sd-kentälle?

Nyt vain vaalityötä ihan täysillä ja kaikki mukaan! Toivon ymmärrystä kentälle, että kaikilla ei ole aikaa osallistua samalla tavalla. Vaikka joku tekisi jotain ihan pientä – vaikka vain kahvipöytäkeskustelua työpaikalla – on siitäkin apua.

Juttu on osa Demokraatin Miten minusta tuli demari -juttusarjaa. 

Keskustelua aiheesta

”Pois työväentalolta” – vaalityö tehdään turuilla ja toreilla

Vaalikahvit Kahvi
SDP:n vaaliteltta Hakaniemessä
Eduskuntavaalit 2011 Vaalikampanja

Hämeen sosialidemokraattien vaalikoulutukset käynnistettiin Oitin Torpalla Hausjärvellä sunnuntaina. Käsittelyssä oli erityisesti kuntavaalityö järjestöllisestä näkökulmasta katsottuna. Tilaisuudessa SDP:n puoluevaltuuston jäsen Kari Kaistinen kertoi puoluetyön ja järjestökoneiston välisestä yhteydestä sekä antoi vinkkejä vaaleihin.

Kaistisen mukaan vaalityön osalta kulunut fraasi, ”pois työväentalolta”, on totta. Hän kannustaa puolueväkeä ihmisten keskuuteen ”turuille ja toreille”. Kaistinen suosittelee vaalityössä järjestämään kevyempiä, teemallisia keskustelutapahtumia. Myös nettimaailma on hänestä tärkeä hallita. Siitä on hyötyä järjestötyössä vaalien jälkeenkin, sillä sen kautta voi tiedottaa helposti muun muassa valtuustossa tapahtuneita asioita.

Tuleville kuntapäättäjille Kaistinen vinkkaa, että kuntalaki ja omaa lautakuntaa koskeva lainsäädäntö olisi hyvä lukea ainakin kertaalleen läpi vaikkapa iltalukemisena.

–Uusille tulisi kertoa, että lukekaa kuntalaki läpi, kun pääsette päättäjiksi. Niin valtuutettujen ja lautakuntien jäsenten olisi hyvä vahvistaa omaa tekemistään lukemalla laki läpi, Kaistinen neuvoo.

kaistinen

Kari Kaistinen.

Järjestöllistä näkökulmaa

Kaistinen toimii parhaillaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallituksen varapuheenjohtajana. Aiemmin hän on luotsannut Riihimäen sosialidemokraattista kunnallisjärjestöä puheenjohtajana noin kymmenen vuotta. Kaistisen sanojen mukaan tuona aikana ei tapahtunut suurempia vahinkoja, mutta erilaisia tilanteita on tullut eteen.

– On ollut (luottamus)paikkojen saamattomuudesta saatuja nokkaantumisia, on myös autettu ihmisiä eteenpäin. 2000-luvun loppupuolella oli kovia taisteluita, mitkä veivät ääniä ja aiheuttivat järjestöllisiä tappiota, mainitsi Kaistinen.

Aiemmin ongelmana Kaistisen mukaan oli, että lähdettiin ehdolle Riihimäen sosialidemokraattien ehdokkaana, mutta vaalien jälkeen ilmoitettiin, että ollaan kuntalaisten luottamustehtäviin nostamia, eikä sitouduttu yhteisiin päätöksiin. Nykyisin ei ole enää vastaavia sisäisiä taisteluita, mutta sen sijaan ajoittaista päänvaivaa aiheuttavat Kaistisen mukaan virkamiehiin ja kaupunkiin kohdistuvat yksittäiset lehtikirjoittelut.

Nuorissa tulevaisuus

Riihimäellä tehtiin järjestöfuusio jo aiemmin, mistä ei kuitenkaan ole Kaistisen mukaan hirveästi satanut uutta puolueen laariin. Moni lakkautetuissa yhdistyksissä toiminut on jättäytynyt toiminnasta pois. Myös järjestötyötä tekevien määrä on supistunut aiemmista vuosista. Tästä huolimatta Kaistinen on optimistinen tulevaisuuden suhteen.

– SDP on ollut kymmenisen vuotta Riihimäellä puolue, jolla on ollut yksi tai kaksi nuorinta valtuutettua. Nuorille tulee antaa vastuuta, kyllä he tehtäviinsä kasvavat ja oppivat. Ei kannata myöskään kieltää sitoutumattomia ehdokkaita tulemasta ehdolle, heidät kun voi rekrytoida puolueen jäseniksi vaalien jälkeen, Kaistinen kiteyttää.

oitti

Järjestöväkeä Oitin Torpalla.

Keskustelua aiheesta