”En näe kovin paljon järkeä” – Touko Aallon soolo ihmetyttää oppositiopuolueissa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää koulutus-teemaa tärkeänä, mutta ihmettelee muun muassa vihreiden aikataulutusta asian edistämisessä.

Muissa oppositiopuolueissa ei ole katsottu hyvällä vihreiden tapaa sooloilla: vihreät ilmoitti launtaina toiset oppositiopuolueet yllättäen jättävänsä välikysymyksen koulutuksen eriarvoistumisesta.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kuulutti asian vihreiden puoluevaltuustossa.

Aikataulu on yllättävä sen vuoksi, että juuri tällä viikolla eduskunnassa keskustellaan SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden jättämästä yhteisestä välikysymyksestä.

Sen aiheena on hallituksen aiheuttama eriarvoistumiskehitys. Tässäin välikysymyksessä kannetaan huolta nimenomaan myös koulutuksen eriarvoistumisesta hallituksen toiminnan seurauksena.

Koulutuksesta on oppositiossa keskusteltu välikysymyksen aiheena, mutta nyt etenkin vihreiden yllättävä esiintulo ja välikysymyksen aikatauluttaminen aiheuttavat hämmennystä.

– Meillä on ollut tapana, kun jollekin tule idea välikysymyksen sisällöstä, että sitä muiden oppositiopuolueiden kanssa pohditaan. Sitten kun on päädytty siihen, että tiedetään välikysymyksen sisällöstä ja tulevatko kaikki mukaan ja ketkä eivät tule, sitten vasta on tultu ulos. Näin ei nyt tapahtunut, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa.

Rinne huolissaan tärkeän koulutusteeman hukkumisesta muihin aiheisiin.

Koulutuksesta keskustelemista vastaan Rinteellä ei luonnollisesti ole mitään.

– Minusta on tärkeätä, että koulutuksesta puhutaan, koska hallitus on leikannut niin järkyttävällä tavalla nuorten ja kansakunnan tulevaisuudesta vastoin koulutuslupausta, jonka kaikkien puolueiden puheenjohtajat antoivat 2015 eduskuntavaalien alla.

Rinne toteaakin olevansa tyytyväinen, että myös koulutuksen eriarvoistuminen on esillä kolmen oppositiopuolueen yhteisessä välikysymyksessä torstaina.

– Jään nyt kuuntelemaan, mitä hallitus vastaa siinä välikysymyksen yhteydessä myöskin koulutukseen liittyvän eriarvoisuuden torjuntaan ja onko hallitukselta jotakin toimenpiteitä tulossa. Sen perusteella pitää arvioida, onko tarvetta uudelle välikysymykselle, Rinne sanoo.

Hän muistuttaa, että pikapuoliin käydään myös SDP:n kansanedustajan Tuula Haataisen aloitteesta eduskuntakeskustelu seksuaalisesta häirinnästä. Myös budjettiäänestykset ovat käsillä.

– En näe kovin paljon järkeä, että näiden keskustelujen alla hukutetaan näin tärkeä teema kuin koulutus, kun varsinkin torstaina on välikysymys, jossa hallitus joutuu myös koulutuskysymyksiin vastaamaan, Antti Rinne summaa vihreiden toimintaa.

Andersson: ”En minä usko, että sitä oikein hyvällä katsotaan.”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoo hänkin yllättyneensä tavasta, jolla vihreät viestivät koulutusvälikysymyksestä.

– Ei minkäänlaisia keskusteluja oltu käyty sitten muiden oppositiopuolueiden kanssa etukäteen ajankohdasta, hän ihmettelee.

– En minä usko, että sitä oikein hyvällä katsotaan missään oppositioryhmässä. Meillä on ollut mielestäni aika sujuva yhteistyö koko kauden aikana ja yhteisesti sovittuja pelisääntöjä, joita ei sitten tässä tapauksessa oikein noudatettu, Andersson toteaa.

Tuleeko yhteistyöhön särö?

– Se jää nähtäväksi.

Li Andersson uskoo kuitenkin, että torstain eriarvoistumisvälikysymys ei juuri menisi päällekkäin vihreiden nyt kuuluttaman koulutuksen eriarvoistumiseen keskittyvän välikysymyksen kanssa.

– Ainakin meidän toiveena vasemmistoliitossa oli se, että tässä ensimmäisessä oltaisiin enemmän keskitytty taloudelliseen eriarvoisuuteen ja hallituksen talouspoliittisen linjan haastamiseen ja vaihtoehtojen esittämiseen siihen.

– Sinänsä ei ole minun mielestäni mikään ongelma, että myöskin koulutuksen eriarvoistumista käsitellään toisen välikysymyksen kautta. Enemmän meitä hiertää tämä toimintatapa ja menettely. Hallitus ei ole vielä vastannut tähän toiseen välikysymykseen. Totta kai varmaan näyttää ulospäin aika hassulta, Andersson kritisoi vihreiden toimintaa.

Meri: ”Saahan sitä tehdä mitä haluaa.”

Andersson ei osaa arvioida, meneekö vasemmistoliitto mukaan koulutus-välikysymykseen.

– Siihen minä en pysty vastaamaan vielä. Täytyy katsoa, minkälainen keskustelu käydään koko opposition toimesta yhdessä ja sitten tehdään aina ryhmässä päätöksiä.

Vihreiden toiminnan motiiveista Andersson arvelee, että kyseessä on halu profiloitua. Profiloitumisen tapa kuitenkin harmittaa.

– Tavallaan kyllähän jokainen puolue voi profiloitua, vaikka toimisikin sen mukaan, mitä on yhteisesti sovittu, Andersson näpäyttää.

Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri on yllättynyt Touko Aallon lauantaisesta ulostulosta.

– Kyllä se yllätti varsinkin, kun joulukin on tulossa ja tässä on tämä edellinenkin välikysymyskin vielä käsittelemättä. Tietysti se olisi korrektia minusta ensin kysyä tai ainakin tunnustella vähäsen, oletteko kiinnostuneita tulemaan mukaan eikä niin, että ensin ilmoitetaan, että meillä on välikysymys ja vasta sen jälkeen, että haluatteko te olla mukana.

– Saahan sitä tehdä mitä haluaa, mutta ei niillä kyllä riitä edustajat yksin siihen välikysymykseen, Meri muistuttaa.

Välikysymyksen voi tehdä vähintään 20 kansanedustajaa.

Keskustelua aiheesta

”On anteeksiantamatonta, että yhteiskuntamme tärkein uudistus on sössitty täydellisesti”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedustajat KD:n Peter Östman (vasemmalla), vasemmistoliiton Kari Uotila, SDP:n Krista Kiuru ja vihreiden Ozan Yanar valtiovarainvaliokunnan talousarviota koskevassa tiedotustilaisuudessa eduskunnassa Helsingissä.

Suomi tarvitsee rakenteellisia uudistuksia, vasemmistoliiton kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Kari Uotila painotti pitämässään vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa. Eduskunnassa käsitellään tänään vuoden 2018 budjettia.

– On surullista ja anteeksiantamatonta, että hyvinvointiyhteiskuntamme tärkein uudistus eli sote on sössitty täydellisesti pikkusieluisen poliittisen valtapelin ja ideologisen yksityistämisvimman vuoksi, hän kuitenkin huomauttaa.

Uotila perusteli toteamustaan nostamalla esiin Espoon, Suomen toiseksi suurimman kaupungin, kaupunginvaltuuston soten valinnanvapausluonnoksesta antaman lausunnon.

– Kysymyksiin, kaventaako esitys terveys- ja hyvinvointieroja, parantaako se yhdenvertaisuutta, paraneeko asiakkaan mahdollisuus saada yhteensovitettuja palveluita ja toteutuuko palveluiden integraatio, oli Espoon yksiselitteinen vastaus jokaiseen kysymykseen ”ei”.

– Kun kokoomuslaisen kaupungin vastaus on tällainen, voi vain kuvitella, millaista palautetta muista kaupungeista tulee.

Törkein ehdotus ensi vuoden budjettilaeista on aktiivimallin joulupaperiin kääritty työttömien rankaisumalli.

Uotila nosti puheessaan lisäksi esiin maanantaina täysistuntosalissa ensimmäisessä käsittelyssä olleen niin sanotun työttömien aktiivimallin.

– Törkein ehdotus ensi vuoden budjettilaeista on aktiivimallin joulupaperiin kääritty työttömien rankaisumalli, Uotila sanaili Arkadianmäellä.

– Te haluatte rankaista työtöntä työttömyysturvaa leikkaamalla, vaikka hän hakee joka päivä töitä, tekee kymmeniä hakemuksia ja pyrkii turhaan aktiivitoimien piiriin. Tämä ei voi olla oikein.

Uotila vetosikin valtiovarainministeri Petteri Orpoon (kok.). Uotila toivoi, että Orpo peruisi ”kohtuuttoman ja perustuslaillisestikin ongelmallisen” ehdotuksen vielä ennen ratkaisevaa toista käsittelyä.

Vihreiden Yanar: ”Hallitus on tehnyt poikkeuksellisen arvovalinnan”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kansanedustaja Ozan Yanar (kuva lokakuulta).

Vihreiden ryhmäpuheenvuoron eduskunnan paraikaa käynnissä olevassa budjetin palautekeskustelussa käytti kansanedustaja Ozan Yanar.

Hän kiinnitti huomiota hallituksen ristiriitaisiin päätöksiin.

Sisäisen turvallisuuden strategiassaan hallitus on sanonut syrjäytymisen olevan Suomen suurin turvallisuusuhka.

– Hallitus ei tee politiikkaa, jolla eriarvoisuus ja syrjäytyminen vähenisivät. Samalla hallitus on tehnyt poikkeuksellisen arvovalinnan, että se ei edes tavoittele tuloerojen kaventamista, Yanar ihmetteli.

Yanar varoitteli, että antamalla köyhyyden jatkua, hallitus on vaarassa luoda uutta vähäosaisten sukupolvea.

– Nyt elettyä köyhyyttä emme voi heille takaisin maksaa, Yanar sanoi.

Haluatko parempaa palkkaa? – Tekniikan akateemisille viesti: Vaihtakaa työpaikkaa

Kuva: Jari Soini

Diplomi-insinöörien mediaanipalkka on noussut tänä vuonna vain 0,2 prosenttia edellisvuodesta – kiitos kilpailukykysopimuksen.

Tekniikan akateemiset TEK:n jäsenten keskuudessa tehty työmarkkinatutkimus kertoo, että diplomi-insinöörin mediaanipalkka vakituisessa työssä oli vuoden 2017 lokakuussa 4 799 euroa ja keskipalkka 5 247 euroa kuukaudessa. Tämän vuoden aikana valmistuneiden diplomi-insinöörien vastaavat palkkaluvut olivat 3 379 ja 3 454 euroa.

Kokopäivätyössä olleista vastaajista 47 prosenttia arvioi, että palkka oli noussut edellisvuodesta. 44 prosentilla palkka oli pysynyt ennallaan ja 4 prosentilla palkka oli laskenut.

TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi huomauttaa, että yleiskorotus on viime vuosina ollut yleisin syy palkankorotukselle.

– Tämän vuoden luvuissa näkyy selvästi ammattiliittojen sopimien palkankorotusten merkitys – tai oikeammin niiden puuttuminen.

Työttömien osuus kaikista vastanneista oli 3,8 prosenttia.

Hänen mukaansa tälle vuodelle ei osunut kiky-sopimuksen takia lainkaan liittojen sopimia korotuksia. Yleinen palkkakehitys jäi siksi huonoksi orastavasta nousukaudesta huolimatta.

TEK on osana Ylemmät toimihenkilöt YTN:ää sopinut tänä syksynä yhteensä 3,2 % palkankorotuksista kahden vuoden aikana suurimmalle osalle jäsenkuntaansa.

Kauppi kannustaa tekniikan akateemisia lisäksi käyttämään noususuhdannetta hyväkseen etsimällä parempia työmahdollisuuksia.

– Pitkäaikainen kokemus osoittaa, että paras palkkakehitys on niillä, jotka vaihtavat työpaikkaa. Oma aktiivisuus yhdessä liittojen sopiman peruskehityksen kanssa takaa parhaan tuloksen, Kauppi perustelee.

Taloustilanteen koheneminen näkyi selvästi työmarkkinatutkimuksen työllisyysluvuissa. Työttömien osuus kaikista vastanneista oli 3,8 prosenttia, kun se on kolmena edellisenä vuonna ollut 6 prosenttia.

Työmarkkinatutkimukseen tuli vastauksia noin 9 200. Vastaajien yleisin suoritettu tutkinto oli diplomi-insinöörin tutkinto. Suurin osa työskenteli asiantuntijatehtävissä yksityisellä sektorilla.

Keskustelua aiheesta

”Hallitus jakaa omille etupiireilleen merkittäviä veroetuuksia” – Kiuru budjettikeskustelussa: ”Kyllä Sipilän hallitus kehtaa”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) valtiovarainvaliokunnan talousarviota koskevassa tiedotustilaisuudessa eduskunnassa tiistaina.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro vuoden 2018 talousarvion palautekeskustelussa piti tänään kansanedusaja Krista Kiuru.

– Suomella ei ole varaa lisätä eriarvoisuutta. Muutoin taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus kasvavat ja luottamus rapautuu. Seuraukset voivat olla yllättäviä ja vakavia, Kiuru varoitti puheessa.

Kiuru muistutti, että hallituskauden alussa pääministeri Sipilä vetosi yhteiskunnan heikoimpiin, sairaimpiin ja köyhimpiin ja vaati heitä antamaan vähistään, jotta Suomi saadaan kuntoon.

Suurituloisia kehotettiin lahjoittamaan hyväntekeväisyyteen, vaikka verotus olisi ollut keino saada kaikki oikeudenmukaisesti talkoisiin mukaan.

– Hallituksen ankaran, lähes 4 miljardin leikkauslinjan maksajiksi jäivät perheet, lapset, nuoret, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja perusturvan varassa olevat. Kovat leikkaukset jatkuvat joka vuosi syventäen ihmisten ahdinkoa. Ajatelkaa, jopa diabeteslääkkeistä on leikattu ja keliakiakorvaukset on lakkautettu.

– Arvovalinnoista tai niiden puutteesta kertovat hyvin niin lomarahojen leikkaukset kuin koulutuslupauksen pettäminenkin.

Harva uskoisi Kiurun mukaan, että kaiken tämän jälkeen hallitus kehtaa jakaa omille etupiireille merkittäviä veroetuuksia.

– Mutta kyllä Sipilän hallitus kehtaa, hän napautti.

– Hallituksen talouspolitiikasta puuttuu sydän. Vetoomuksista ja lupauksista huolimatta oikeudenmukaisuutta ei ole palautettu, vaikka Suomi saa maailmantaloudesta vetoapua ja maamme talous kasvaa vihdoin.

– Hallitus on perustellut leikkauslinjaansa julkisen talouden kuntoon laittamisella. Samaan aikaan hyvätuloisia suosiva veropolitiikka on heikentänyt hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.

Suomi ei tule Kiurun mukaan kuntoon, sillä budjettikirjan mukaankin julkisen talouden rakenteellinen alijäämä kasvaa vuodesta 2016 vuoteen 2019.

– Julkisen talouden rakenteellinen tila ei siis suinkaan parane, vaan heikkenee, toisin kuin moni suhdannepölyn sokaisema hallituspuolueen edustaja vielä täällä väittää, hän jatkoi.

Arvovalinnoista tai niiden puutteesta kertovat hyvin niin lomarahojen leikkaukset kuin koulutuslupauksen pettäminenkin.

Koska hallituksen politiikasta puuttuu myös uskottava visio tulevasta,  SDP esittää kolmea tavoitetta eriarvoistavan suunnan kääntämiseksi:

1.  Palautetaan oikeudenmukaisuus

2. Tehdään työllisyyttä nostavia fiksuja uudistuksia

3. Vahvistetaan osaamista ja tuottavuutta

– Ensiksi, oppivelvollisuus on tuotava rohkeasti nykyaikaan. Pelkkä perusasteen tutkinto ei tulevaisuudessa enää riitä työmarkkinoille kiinnittymiseen. Pidennetään oppivelvollisuutta ja tehdään toinen aste maksuttomaksi.

– Toiseksi, varhaiskasvatus on parhaita investointeja, joita yhteiskunta voi tehdä. Pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, palautetaan subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen ja poistetaan maksut pitkällä aikavälillä. Uudistukset maksavat itsensä monin verroin takaisin.

– Kolmanneksi, perhevapaauudistus on toteutettava heti. Perhevapaiden uudistaminen lasten ja perheiden ehdolla on tehokas keino lisätä tasa-arvoa työmarkkinoilla ja parantaa samalla työllisyyttä.

– Neljänneksi, koulutustaso on käännettävä jälleen kasvuun. Vielä vuosituhannen alussa Suomessa oli maailman koulutetuin väestö. Nyt monet maat ovat menneet ohi. Me haluamme kääntää tämän kehityksen.

– Viidenneksi, me varaamme riittävät resurssit työllisyyden hoitoon. Emme hyväksy sitä, että hallitus jälleen kerran leikkaa työttömiltä, nyt aktiivimallin nimissä. Syyttelyn sijasta työttömät tarvitsevat kunnon palveluja.

”Hyvinvointivaltion rapauttaminen ja markkinaistaminen ovat tämän hallituksen ideologisia valintoja.”

 SDP:n vaihtoehdon suurimmat panostukset tehdään koulutukseen ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

– Oppivelvollisuuden pidennyksen lisäksi panostaisimme kaikille koulutusasteille, Kiuru sanoi.

– Hyvinvointivaltion rapauttaminen ja markkinaistaminen ovat tämän hallituksen ideologisia valintoja. Hallitus valitsi linjansa jo vuonna 2015. Vaikka talous kasvaa, mikään ei ole muuttunut, Krista Kiuru totesi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ahkeroi huomiselle alkoholimietintöä – Haatainen: ”Tämä on iso paketti”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei keskiviikon ensimmäisessä istunnossaan saanut valmiiksi alkoholilakia koskevaa mietintöään. Valiokunnan puheenjohtajan Tuula Haataisen (sd.) mukaan mietintöluonnoksen parissa jatketaan kokoustamista myöhemmin tänään tai torstaina aamulla.

– Ei tullut vielä valmista. Jatkamme viimeistään huomenna aamulla, jollei tänään ole toista kokousta, Haatainen sanoi.

Mikäli kaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajasta halutaan perjantaina äänestää, valiokunnan mietinnön pitäisi olla huomenna salikeskustelussa. Haataisen mukaan tästä ei ole toistaiseksi varmuutta.

– En pysty vielä sanomaan. Tämä on iso paketti, ja se riippuu ihan siitä miten työskentely tuossa etenee.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajan Hannakaisa Heikkisen (kesk.) mukaan valiokuntaa on puhuttanut viimeksi lakiehdotukseen kirjatut etämyyntilinjaukset. Toiveena on myös Heikkisen mukaan, että perjantaille kaavaillun äänestyksen aikataulussa pysyttäisiin.

– Toivotaan, että mietintö on valmis ennen huomista kello kymmentä, jolloin täysistunto alkaa, Heikkinen sanoo.

Keskustelua aiheesta