Turva – Hymy

”En ole kuullut sitä ikinä ennen häneltä” – Retoriikan kouluttaja analysoi presidenttitentin

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Retoriikan kouluttaja Antti Mustakallio analysoi Demokraatille maanantai-illan ensimmäistä presidenttipaneelia. Mustakallion mukaan tilaisuudessa korostui keskustelua isännöineen EVAn aihevalinnan vuoksi ulko- ja turvallisuuspoliittinen asiantuntemus, mikä palveli ehdokkaita, joilla oli aiheeseen liittyvää osaamista.

Ensi kertaa kampajansa aikana vaalitenttiin suostunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö selviytyi Mustakallion mukaan mallikkaasti.

– Hän jatkoi koko tentin läpi hyvin itsevarmalla ja rennolla otteella. Hän esitti paljon välikommentteja ja nauratti yleisöä. Niinistöllä oli voimakas kehonkieli. Hän selitti asioita käsillään ja piti jopa piti jopa pienoisluentoja etusormi pystyssä. Kaikki tämä kertoo johtajuuden elkeistä.

Niinistö hallitsi Mustakallion mukaan myös sisällöt, kun aiheena oli ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

– Substanssipuolella pärjäsivät myös Haavisto ja Vanhanen. Heilä kaikilla näkyi vuosien ja vuosikymmenten kokemus. Muut jäivät selvästi heidän varjoonsa.

Niinistö pyrki puuttumaan häneen kohdistuvaan arvosteluun aika herkästi, kuinka kärkäs hän oli?

– Hän oli aika kärkäs. Se voi kertoa aktiivisuudesta osallistua vaalikeskusteluihin ja toisaalta siitä, ettei hän varmistele vaan aika rohkeasti pyrkii viemään keskustelua eteenpäin. Toisaalta Niinistöllä voi olla aiempien vaalitenttien ja politiikan historian tuntien alttiutta myös hermostua tällaisissa tenttitilanteissa.

– Kun nyt seurataan näitä vaalitenttejä eteenpäin, voi olla, että tämä on sellainen heikkous, johon vastustajat yrittävät puuttua ja vähän hermotuttaa häntä.

Erottuiko Niinistölle selkeää haastajaa?

– Samalla tasolla ulko- ja turvallisuuspoliittissa kysymyksissä painivat Haavisto ja Vanhanen. Vanhanen yllätti minut hyvin positiivisesti. Hän oli kovan substanssin tasolla hyvin vahva, mutta myös hänen esiintymisensä oli itsevarmaa. Hän nojautui eteenpäin, otti osaa keskusteluun aktiivisesti ja tuki omaa viestiään käsien eleillä ja kehon kielellä. Kaikessa näkyi sekä vahva osaaminen että itsevarmuus omaan osaamiseen. Nämä ovat kaikki hyviä viestejä mahdollisille äänestäjille.

Mustakallion mukaan tentissä pääsi esiin myös kaksi selkeästi omalla asiallaan erottunutta ehdokasta, perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari ja RKP:n europarlamentaarikko Nils Torvalds.

– Torvaldsilla on vahva Nato-kortti ja hän esiintyi vähän siihen tyyliin, että hän ehkä itsekin tietää, ettei hänellä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. Hän ei yrittänyt varmistella ja puhui vieraan valtion päämiehestä vähintäänkin epähienolla tavalla viitatessaan Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin enemmän lääketieteellisenä tapauksena. Matti Vanhanen huomautti hänelle, ettei tämä välttämättä ole kauhean valtiomiesmäistä käytöstä. Torvalds myös virnuili joillekin Huhtasaaren vastauksille.

Mustakallion mukaan Torvaldsilla on mahdollisuus sekoittaa pakkaa Nato-kortillaan tulevissa keskusteluissa ja saada muista ehdokkaista irti jotakin uutta.

– Tässäkin tapauksessa sellaista vähän tuli, jos mietitään Sauli Niinistön mainintaa siitä, että liittoumia kyllä syntyy itsestään hädän hetkellä. Niinistö sanoi sen kaksi kertaa. En ole kuullut sitä ikinä ennen häneltä.

Oliko Niinistön näkemys seurasta Torvaldsin provosoinnista?

– Se ei välttämättä ollut seurausta Torvaldsin provosoinnista. Käsitykseni Niinistöstä on se, että hän aika pitkälti aiemmin on miettinyt mitä hän tulee sanomaan.

Mustakallion mukaan moni odotti Huhtasaarelta enemmän provosointia ja riidan haastamista, mutta tentin asiallinen luonne ei antanut siihen hirveästi mahdollisuuksia.

– Yleisesti tentti oli hieman tunnusteleva ja varsin kohtelias ja sellainen, jossa ehdokkaat eivät keskutelleet kovin paljon keskenään vaan enemmänkin vastailivat kysymyksiin, joita EVAn Matti Apunen heille esitti.

– Huhtasaari erottui sillä, että hänellä oli monissa asiossa voimakkasti muista eroavat näkemykset kuten vahva EU-kriitiikki ja Yhdysvaltain politiikkaa puolustava näkemys.

Huhtasaari oli muun muassa sitä mieltä, että presidentille tulisi antaa valtaoikeudet hajottaa hallitus tarvittaessa, mutta keskustelu jäi siihen.

– Kieltämättä, tässä voi olla sellainenkin vaara, että koska Huhtasaari on profiloitunut aika vahvastikin vaihtoehtoehdokkaana, niin kaikkia hänen näkemyksiään ei ole julkisuudessa otettu niin vakavasti. Tällaisetkin heitot ehkä ohitetaan eikä niistä keskustella. Minun mielestäni siitäkin olisi voitu esittää jatkokysymys.

SDP:n Tuula Haatainen esitti jälkikäteen toivomuksen, että tentissä olisi keskusteltu enemmän laajasti ymmärretystä turvallisuudesta, joka koskettaa myös kansalaisyhteiskuntaa.

– Tällaisessa keskutelussa on pakko päästä erottautumaan eikä etenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Huhtasaarta ja Torvaldsia lukuunottamatta ole ehdokkaiden välillä hirveän voimakkaita eroja. Haatainen luotti sanojensa voimaan, mutta kuuntelijalle tuli olo, että välttämättä tämä ulko- ja turvallisuuspolitiikan niin sanottu kova ydin ei tuntunut hänellä olevan ihan samalla tasolla kuin Niinistöllä, Vanhasella ja Haavistolla. Hän ei sillä tavalla tässä tentissä pääsyt nousemaan erityisesti näkyviin.

Pekka Haavisto oli viime presidentinvaalien kakkoskierroksen haastaja. Näyttikö siltä, että hän olisi löytämässä taas samanlaisen vaihteen?

– Sitä on mahdotonta vielä ennustaa. Tentissä oli tuttua Pekka Haavistoa. Hän on ulko- ja turvallisuuspoliittissa kysymyksissä hyvin hioutunut. Hän on omalla tontillaan ja pystyy esittämään aika rohkeasti näkemyksiään, koska hän tuntee nämä kysymykset. Hänen esiintymisensä oli välitöntä, vaivatonta ja rentoa.

Niinistö on muuttunut tässä välissä pahemmaksi haastajaksi ulko- ja turvallisuuspoliittisesti?

– Kieltämättä. Nyt selvästikin hänen aikansa tasavallan presidenttinä on koulinut hänestä aikamoisen tekijä. Tätä hän siellä väläyttelikin.

– Hän mainitsi kuinka hän on tavannut maailman johtajat ja hän on kiinnostunut mitä heidän takaraivossaan pyörii. Hän antoi ymmärtää tuntevansa heidät henkilökohtaisesti. Niinistö sitoi aika paljonkin henkilöön näitä globaalin turvallisuuspolitiikan suuri linjoja. Hän myös mainitsi tämän transponderiasian myönteisenä esimerkkinä siitä miten on saatu turvallisuutta ehkä hivenen verran kehitettyä Itämeren alueella ja sehän oli hänen aloitteensa. Hänellä on tällaisia ehdottomia valtteja puolellaan istuvana presidenttinä.

Tuomio oli liikaa – oikeusministeriö esittää valtakunnansyyttäjälle potkuja

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.

Oikeusministeriö aikoo esittää huomenna torstaina valtioneuvoston istunnossa, että valtioneuvosto irtisanoisi valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen. Ministeriö kertoo asiasta tiedotteessaan.

Esityksen taustalla on Nissisen joulukuussa saama tuomio virkavelvollisuuden rikkomisesta, jonka jälkeen oikeusministeriö käynnisti virkamiesoikeudellisen harkinnan.

Kokonaisharkinnan perusteella oikeusministeriö on päätynyt esittämään irtisanomista, tiedotteessa kerrotaan.

Oikeusministeriö on tehnyt oikeudellisen arvion Nissisen edellytyksistä hoitaa valtakunnansyyttäjän tehtävää korkeimman oikeuden tuomion jälkeen. Ministeriön arvion mukaan kyseisen tuomion jälkeen Nissisellä ei enää näitä edellytyksiä olisi.

Ministeriö kertoo julkaisevansa päätöksen tarkemmat perustelut valtioneuvoston tehtyä ratkaisunsa.

Päätösvalta irtisanomisessa on kuitenkin valtioneuvostolla. Mikäli valtioneuvosto hyväksyy esityksen, tiedottaa oikeusministeriö tarkemmin ratkaisusta ja sen perusteluista valtioneuvoston istunnon jälkeen torstaina.

Demarinuoret: Suomen on tuomittava Turkin aloittama hyökkäys – ”Suomen valtiojohto vaikenee asiasta”

Kuva: Ella Kaverma
Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Turkki on aloitti viime lauantaina hyökkäyksen Syyrian puolelle Rojavan kurdialueille.

Maanantaina presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti operaation päättyvän vasta kun sen ”tavoite on saavutettu”.

Sosialidemokraattiset Nuoret vaatii kannanotossaan Suomea tuomitsemaan Turkin aloittaman hyökkäyksen.

Pommituksissa on kuollut ja loukkaantunut jo nyt sotilaiden lisäksi lukuisia siviilejä.

Alueella olevat ja Turkin kohteena olevat kurdit ovat olleet tehokkain toimija ISIS:n vastaisessa koalitiossa. Turkki on ilmoittanut toimivansa Venäjän tuella, ja Yhdysvallat on puolestaan tukenut alueen kurdijoukkoja.

Demarinuorten mukaan Turkin toiminta heikentää paitsi alueen vakautta myös suurvaltojen suhteita ja on omiaan tuomaan lisää kansainvälisiä jännitteitä.

– Suomen on tuomittava Turkin toimet ja vaadittava Turkkia lopettamaan tämä mieletön aggressio ja ihmisoikeuksien polkeminen. Tällainen hyökkäyspolitiikka on ehdottoman tuomittavaa, mutta Suomen valtiojohto vaikenee asiasta, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi sanoo.

”Suomen johdon hampaattomuus Turkin aggressiivista toimintaa kohtaan on täysin pöyristyttävää.”

– Suomen johdon hampaattomuus Turkin aggressiivista toimintaa kohtaan on täysin pöyristyttävää, ja ulkopoliittinen johto tuntuu hukanneen Suomen linjan kokonaan. Kaiken kukkuraksi ulkoministeri Timo Soini on vierailullaan Turkissa ja tavatessaan presidentti Erdoğanin kehunut Suomen ja Turkin jakavan länsimaiset arvot, hän jatkaa.

– Tämän ohella on todella käsittämätöntä, että Soini vielä puolustaa Suomen asekauppoja konfliktialueille, kuten Lähi-itään. Toisten kärsimyksestä hyötyminen on kuvottavaa toimintaa. Suomen linjana on ollut, että se ei myy aseita sotaa käyviin maihin, ja tätä on alettava jälleen noudattamaan, Näkkäläjärvi vaatii.

Eikö parlamentarismi maistu suomalaisille? – Evan kyselyssä presidentille halutaan nykyistä enemmän valtaa

Kuva: Jemina Rauhansalo

Suomalaiset haluavat presidentille lisää valtaa, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tutkimuksesta.

Jopa 61 prosenttia antaisi presidentille ainakin melko paljon valtaa eduskunnan lainsäädäntötyöhön.

Keskeisiin valtion virkanimityksiin ainakin melko paljon valtaa presidentille antaisi puolestaan 55 prosenttia vastaajista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ainakin melko paljon valtaa haluaisi antaa 82 prosenttia vastaajista.

Tulokset perustuvat reilun 2 000 henkilön antamiin vastauksiin. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 2.–15. tammikuuta.

SDP:n Haatainen luottaa yhä arvojen voimaan – Tutkija: Vallankäytön painotukset riippuvat pitkälti presidentistä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kampanjoi Narinkkatorilla Helsingissä tammikuun alussa.

Paraikaa kohti ensimmäistä kierrosta kirmaavassa presidentinvaalitaistossa ei ole rakentunut yhtä vahvaa vastakkainasettelua arvoteemoissa kuin aikaisemmissa vaaleissa, akatemiatutkija Hanna Wass arvioi.

– On kiinnostavaa, että arvojohtajuudesta puhutaan, mutta sen määritteleminen ja ehdokkaita jakavat linjat ovat yhä vaikeampia löytää, Wass toteaa Demokraatille.

Maailma monimutkaistuu, ja perinteiset arvomittarit eivät enää tahdo päteä. Wassin mukaan keskustelu on jäänyt hivenen ontoksi myös presidentin muuttuneiden valtaoikeuksien seurauksesta. Ei ole täysin selvää, mitä arvojohtajuudella tarkoitetaan.

Kun presidentin roolia kavennettiin, valtaa ei täysmääräisesti onnistuttu siirtämään kenellekään.

– Vaikka perustuslaissa presidentin vallankäytölle asettamat raamit ovat selkeät, niin kirjaukset jättävät aina toimijoille omaa tilaa, hän huomauttaa.

– Tämä on nähty kaikkien presidenttien kohdalla.

Presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja.

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kertoo Demokraatille kampanjan loppurutistuksen keskeltä halunneensa tuoda heti alusta pitäen arvoja mukaan vaalikeskusteluun.

– Olen ilokseni huomannut, että arvokeskustelu on saanut enemmän huomiota.

Haatainen korostaa, että presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja sekä myös yhteiskunnan viestinviejä maailmalla.

– Tämän vuoksi on tärkeää, että ehdokkaiden arvot tulevat selkeästi esiin vaalikeskusteluissa.

Haatainen uskoo yhä, että lopulta ihmiset kuitenkin tekevät valintansa ehdokkaan arvojen perusteella. Mutta millainen arvojohtaja olisi presidentti Tuula Haatainen?

– Olisin itse aktiivinen keskustelussa EU:n vakaasta tulevaisuudesta ja nostaisin Suomen roolia YK:ssa. Suomen on nostettava profiilia myös ilmaston muutoksen hillitsemiseksi, eriarvoistumisen vähentämiseksi sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustamiseksi.

Haatainen toteaa, että aikuisten on kannettava vastuuta siitä, että kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen seuraukset otetaan vakavasti.

– Lukemattomat ihmiset ovat kannustaneet pitämään esillä, että nuorilla säilyy usko tulevaisuuteen ja että ikääntyvillä on oikeus riittävään toimeentuloon ja mahdollisuus arvokkaaseen elämään.

– Haluan myös pitää esillä työelämän reiluja pelisääntöjä. Työntekijöillä ja töitä hakevilla on oltava oikeus kunnon toimeentuloon, jolla elättää itsensä ja perheensä. Presidenttinä olisin ääni niiden puolesta, joiden ääni ei nyt riittävästi kuulu.

Vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti kulloisestakin viranhaltijasta.

Mutta miten paljon henkilökohtaiset arvot voivat näkyvät presidentin toiminnassa? Akatemiatutkija Wassin mukaan vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti siitä, kuinka pätevä ja halukas viran kulloinenkin haltija on tuuppimaan niitä rajoja, joita laki asettaa.

Ennen kuin Sauli Niinistö antoi tasavallan presidentin juhlallisen vakuutuksen, häntä pidettiin oikeistolaisena poliitikkona, joka kehotti lapsia kiipeilemään puissa mikäli varoja kiipeilytelineisiin ei ollut.

Presidenttinä Niinistö on keskittynyt taasen ulkopolitiikkaan. Silloin, kun hän on puhunut ”pehmeistä teemoista”, on hän korostanut pienen ihmisen asiaa ja yhtenäisyyden retoriikkaa.

– Siinä on viety vastaehdokkailta pontta pois, Wass analysoi.

Istuva presidentti onkin pyrkinyt häivyttämään perinteistä presidentinvaaleissa nähtyä ideologista vastakkainasettelua.

– Pyrkimys nousta päivän politiikan yläpuolelle ei kuitenkaan ole Niinistön omaa keksintöä, vaan samaa käytti aikanaan jo esimerkiksi Tarja Halonen, Wass huomauttaa.

Kokoomusministeri puolustaa Ilkassa aktiivimallia ja puuttuu jo lakko-oikeuteenkin: ”Pitäisi määritellä tarkemmin, mikä on laiton tai laillinen”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Sanomalehti Ilkan mukaan oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei pistäisi pahakseen, vaikka Suomessa käytäisiin perusteellinen poliittinen keskustelu työrauhakysymyksistä.

– Lakko-oikeus on perustavanlaatuinen, mutta pitäisi määritellä tarkemmin, mikä on laiton tai laillinen lakko, mikä oikeutettu. Sitä rajaustyötä pitäisi tehdä ripauksen verran enemmän, Häkkänen sanoo lehdessä.

– Kansainvälinen kilpailu muuttuu tulevina vuosina Suomen kannalta erittäin vaikeaksi, eikä meidän kannattaisi itse ruokkia tällaista kilpailuhaittaa, mitä työmarkkinoiden levottomuudet ovat, hän jatkaa.

SAK:n jäsenliitot pohtivat tänään osallistumistaan keskusjärjestön 2.2. mielenilmaukseen. Häkkänen sanoi Ilkalle, jonka haastattelu oli tehty jo ennen jäsenliittojen kokousta, ettei mitään erityisterveisiä liitoille ole lähettää.

– Pitkän linjan työmarkkinavaikuttajat tietävät kyllä, että hallituksen toimet ovat jo nyt nopeuttaneet sekä työllisyyden että talouden kasvua.

– Jos ay-liikkeen johtajat närkästyvät jo aktiivimallista, tuovat tekoälykehitys ja robotisaatio todella isoja haasteita. Niihin on pakko lähteä mukaan tai muuten kansainvälinen kehitys ajaa ohi.

– Miksi pitää järjestää työmarkkinapoliittista hässäkkää ennen kuin on edes nähty lain vaikutukset, hän myös sanoo.

Häkkänen nostaa myös esiin sen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on luvannut lisää resursseja työllisyyspalveluihin.

– Mikä tässä vielä on ongelma? Eikö voitaisi katsoa, toimiiko aktiivimalli, ja vetää siitä yhdessä johtopäätökset. Jos on tullut enemmän ongelmia kuin hyötyjä, puututaan niihin sitten, ministeri sanoo Ilkalle.

Keskustelua aiheesta