“En ole vakuuttanut näin” – Ex-pääministeri Katainen avautuu Caruna-kohusta

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
katainen
Jyrki Katainen toimi Suomen pääministerinä, kun Fortum päätti myydä sähkönsiirtoliiketoimintansa. Kaupan myötä syntyi Caruna.

EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) painottaa, ettei ole aikoinaan pääministerinä lupaillut liikoja.

– Julkisessa keskustelussa minun on väitetty vakuuttaneen, ettei sähkön siirtoon ole tulossa korotuksia Caruna-kaupan seurauksena. Etsimisestä huolimatta en ole löytänyt mistään puheenvuoroa, haastattelua tai lainausta, missä olisin näin sanonut, Katainen selvittää Facebookissa.

Katainen toimi Suomen pääministerinä, kun Fortum päätti myydä kotimaan sähkönsiirtoliiketoimintansa. Kaupasta syntyi sähkönsiirtoyhtiö Caruna, jolla on noin 20 prosentin markkinaosuus Suomen sähkönsiirrosta. Carunan sähkön siirtohintojen hurjista korotuksista on noussut suuri kohu.

Fortumin aikeista myydä siirtoverkkonsa käytiin keskustelu eduskunnan kyselytunnilla 12.12.2013. Katainen kertoo käyneensä eduskunnan nettisivuilla virkistämässä muistiaan, mitä keskustelussa sanottiin sanasta sanaan.

Sähkön siirtohintojen korotusten taustalla on sähkömarkkinalain uudistus muutama vuosi sitten. Uudistus oli Kataisen mukaan hallituksen vastaus myrskyvahinkojen aiheuttamaan kansalaisten tahtoon parantaa sähkön toimitusvarmuutta ja vähentää häiriöalttiutta. Katainen laskee, että verkkoyhtiöiltä vaadittavien investointien suuruus tällä ja ensi vuosikymmenellä on  kokonaisuudessaan miljardiluokkaa.

– Uuden lain jälkeen oli jokaiselle selvää, mikä myös julkisuudessa moneen kertaan todettiin: kasvavan investointivelvoitteen seurauksena hinnat tulevat nousemaan.

Nopeat hinnan kertakorotukset ovat hankalia kuluttajille.

Hänen mielestään Energiaviraston tänään julkaisema lausunto avaa sähkömarkkinoiden toimintaa ja arvioi Carunan hinnankorotuksia valaisevalla tavalla.

– Ilmeisesti, esimerkiksi Carunan osalta, siirtohinnat ovat olleet Suomen matalimmasta päästä ja jäisivät korotustenkin jälkeen keskimääräistä pienemmäksi, Katainen arvioi.

Viimeaikaisessa keskustelussa on Kataisen mukaan ollut liikkeellä kaksi väärää käsitystä. Ensinnäkin se, että verkot olisivat olleet valtion omistuksessa ja ne olisi “yksityistetty”. Toisekseen se, että hallitus olisi tehnyt päätöksen Fortumin sähköverkkojen myynnistä. Nämä väitteet Katainen kiistää.

– Nopeat hinnan kertakorotukset ovat hankalia kuluttajille. Monesti kuumentuneessa keskustelussa on vaarana, että asiat sekoittuvat keskenään väärin perustein, Katainen kirjoittaa.

Katainen ottaa myös kantaa arvioihin Carunan harjoittamasta verosuunnittelusta.

– Verolainsäädännön lähtökohtana on, että Suomessa tehtyä voittoa verotetaan Suomessa. Tämä on oikein ja sen puolesta olen tehnyt itsekin aktiivisesti töitä aiemmin Suomessa ja nykyään Euroopan unionissa.

Tiesitkö tätä? Tienvarsimainonnan pelisäännöt menivät uusiksi — “En nyt sitten tiedä, minkälainen markkina tästä syntyy”

Kuva: Lehtikuva

Maantielain muutos kevensi maanteiden tienvarsimainonnan sääntelyä elokuun puolestavälistä alkaen. Jatkossa tilapäisen ilmoituksen pystyttämiseen ei tarvita enää lupaa. Muutoksen mukana luovuttiin myös pidempiaikaisten tienvarsimainosten poikkeuslupamenettelystä.

Taustalla on maantielain muutoksen ja 24.8.2016 annettu Liikenneviraston määräys. Tilapäisellä ilmoituksella tarkoitetaan tapahtumailmoituksia, jotka pystytetään enintään kuukautta ennen tapahtumapäivää.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa poliittiselle mainonnalle, käytännössä tienvarsien vaalimainoksille? Soitimme Liikennevirastoon. Lakimies Katri Nuuja kertoo Demokraatille.

— Tiettyyn tapahtumaan, vaaleihin, liittyvä mainonta on ollut tähänkin saakka vapaata. Tältä osin mikään ei muuttunut.

Nuujan mukaan jatkossa niin sanottuja pysyvämpiäkin mainoksia voi panna näytille vapaasti sisällöstä riippumatta. Tämä siis muuttuu.

Nyt riittää, että mainostaja tekee Pirkanmaan ELY-keskukselle ilmoituksen pidempiaikaisesta tienvarsimainoksesta. Se käsittelee asian 30 päivän kuluessa sen vireilletulosta. Tienvarsimainoksen saa toki pystyttää vasta myönteisen päätöksen saamisen jälkeen.

— Nyt mainoksia arvioidaan lähinnä liikenneturvallisuusnäkökohdista; esimerkiksi onko niissä jotakin heijastavaa tai muuta.

Sääntelyä siis kevennetään, mutta väliaikaiset ilmoitukset tai tienvarsimainokset eivät saa kuitenkaan vaarantaa liikenneturvallisuutta.

— En nyt sitten tiedä, minkälainen markkina tästä syntyy. Aiemmin on ollut erikoinen asetelma. Maantien pitäjällehän on ollut sama, onko siellä vaali- vai makkaramainos vai muu, kunhan se ei vaaranna liikenneturvallisuutta. On ollut erikoista, että jouduttu tekemään sellaista harkintaa. Mutta laki oli sellainen, Nuuja sanoo.

Liikenneviraston opastus: Muista ainakin nämä 6 asiaa

1) Tienvarsimainos ei saa häiritä tieliikenteessä kuljettajan havainnointia tai toimintaa.

2) Tienvarsimainos ei saa estää liikennemerkkien tai muiden liikenteen ohjauslaitteiden näkyvyyttä tai toimintaa.

3) Tienvarsimainos ei saa sekoittua liikennemerkkeihin.

4) Tienvarsimainoksia ei saa sijoittaa risteysalueelle.

5) Tienvarren rakennuksessa saa ilman erillistä ilmoitusta mainostaa vain rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa tai siellä myytäviä tuotteita.

6) Tienvarsimainontaa koskevissa kysymyksissä neuvoja voi kysyä Liikenteen asiakaspalvelusta

Lisää: Liikenneviraston määräys tienvarsimainonnasta ja -ilmoittelusta

Keskustelua aiheesta

Tämähän alkaa lupaavasti – uuden Veikkauksen vanhoille työntekijöille potkut ilman irtisanomisaikaa

Kuva: Kari Hulkko
ray-hulkko
RAY:n vanhat avustustyöntekijät yritetään irtisanoa laittomasti, sanoo Ammattiliitto Pro.

Uutta rahapeliyhtiötä runnotaan kasaan työsopimuslaista välittämättä, kertoo Ammattiliitto Pro. Arpajaislailla ei kuitenkaan voi päättää työsuhteita, eikä saa kiertää työsopimuslain määräyksiä. – Edellytämme, että työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti, toteaa johtaja Else-Mai Kirvesniemi Ammattiliitto Prosta.

Raha-automaattiyhdistyksen, Veikkaus Oy:n ja Fintoton toimintoja ollaan yhdistämässä. Vuoden 2017 alusta rahapelitoimintaa hoitaa yksi uusi yhtiö, Veikkaus Oy.

Kolmen yhtiön yhdistämiseksi ollaan Pron mukaan muuttamassa arpajaislakia. Suunnitteilla on lakimuutos, jolla Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) henkilöstö siirtyisi vanhoina työntekijöinä uuden yrityksen palvelukseen. Työntekijät siirtyisivät uuden yrityksen palvelukseen vanhan työsuhteensa ehdoilla.

Tämä säännös koskisi Pron mukaan kaikkia muita paitsi avustustoiminnan henkilöstöä. Avustustoiminnan työntekijöiden työsuhteiden uhataan päättyvän lakiin otettavalla kirjauksella 31.12.2016 ilman irtisanomisia.

– Tämä tarkoittaa työsuhdeturvan kiertämistä ja henkilöstön kohtelemista eriarvoisella tavalla, toteaa palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi Ammattiliitto Prosta.

Avustustoiminnan henkilöstölle on alustavasti tarjottu sosiaali- ja terveysministeriöstä virkasuhdetta 1.1.2017 lukien. Avustustoiminnassa työskentelevät joutuisivat esityksen mukaan siirtymään uuden työnantajan palvelukseen uusilla virkasuhteen ehdoilla, jotka ovat erilaiset ja tasoltaan huonommat kuin nykyiset työsuhteen ehdot. Muutos toteutettaisiin poikkeuksellisesti ilman normaalia irtisanomisaikaa.

Kun työntekijät irtisanotaan työsopimuslain edellyttämällä tavalla, heille kuuluu normaali irtisanomisajan palkka. Sitä ei nyt avustustoiminnoissa työskenteleville maksettaisi.

Arpajaislain muutoksella kikkailemalla pyritään säästämään rahaa. Rahapeliyhtiöiden yhdistämistä on runtattu hirmuisella vauhdilla, mutta toteutuksessa ollaan silti myöhässä. RAY ei ennätä enää irtisanoa avustustoiminnan henkilöstön työsuhteita lain edellyttämällä tavalla. Välttääkseen irtisanomisaikojen palkanmaksun, RAY on pyytänyt ministeriötä lisäämään arpajaislakiin määräyksen työsuhteiden päättymisestä ilman irtisanomisaikoja.

Arpajaislailla ei voi päättää työsuhdetta

Esitys, jonka mukaan avustustyöntekijöiden työsuhteet päättyisivät arpajaislakiin otettavalla määräyksellä, on törkeä.

– Se loukkaa sekä perustuslakia että työsopimuslakia, toteaa Pron johtaja Kirvesniemi.

– Arpajaislailla ei voida päättää työsuhteita. Jos kyseessä olisi virkasuhteen lopettaminen, näin voisi virkamieslain mukaan tehdä. Työsopimuslaissa ei tällaiseen menettelyyn anneta mahdollisuuksia, toteaa palvelusektorin johtaja Else-Mai Kirvesniemi.

– Vaikuttaa vahvasti siltä, että valtio haluaa säätää itselleen mieleisen lain, koska aikataulu on pettänyt ja työsopimuslain noudattaminen aiheuttaisi kuluja, joita ei ole ennakoitu.

Työnantajan virhe jää irtisanottavien maksettavaksi.

RAY toimii myös yhteistoimintaneuvottelujen vastaisesti

RAY on käynyt avustustoiminnan työntekijöiden työsuhteiden päättymisen johdosta yhteistoimintaneuvottelut jo viime keväänä. Neuvottelujen jälkeen RAY on ilmoittanut henkilöstölle, että avustusosastolla työskentelevät irtisanotaan yhteistoimintalain edellytysten mukaisesti irtisanomisaikoja noudattaen. Työsuhteet päättyvät 31.12.2016.

Nyt RAY:ssa ollaan kuitenkin toimimassa toisin.

Pro on ollut yhteydessä lainsäädäntöä valmistelevaan ministeriöön sekä Raha-automaattiyhdistykseen ja huomauttanut suunnitelman lainvastaisuudesta.

– Lainvastainen toiminta pitää pysäyttää ja lainvastaisen lainsäädäntövalmistelun eteneminen estää. Edellytämme, että työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti ja irtisanomisaikoja noudatetaan myös monopolitoimintaa harjoittavassa yhdistyksessä, toteaa Kirvesniemi.

AVAINSANAT

Espoolla hurja lista lapsiperheiden pään menoksi – HS: Iltapäiväkerhot ja Espoo-lisä ovat uhattuina

Kuva: Kari Hulkko
espoo
Espoon kaupungilla on haluja kasvattaa päivähoidon ryhmäkokoja.

Kokoomusvetoinen Espoon kaupunki aikoo säästää Helsingin Sanomien mukaan miljoonia euroja kouluista ja päiväkodeista.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee keskiviikkona Espoon budjettiesitystä, jossa esitetään 5,7 miljoonan euron säästöjä suomenkieliseen opetukseen ja 2,9 miljoonan euron nipistämistä varhaiskasvatuksesta.

HS:n mukaan Espoo suunnittelee muun muassa isoa leikkausta koulujen tuntikehyksiin. Päiväkotien ryhmäkokoja aiotaan kasvattaa. Koulujen iltapäivätoiminnasta säästetään ja siitä luopuminen kokonaan on jopa listalla.

Osa ekaluokkalaisista joutuisi viettämään iltapäivät todennäköisesti yksin.

Lehti kertoo, että kaikkia säästöjä ei ole tarkoitettu toteuttaa samanaikaisesti vaan mallit ovat keskenään vaihtoehtoisia. Yhdessä mallissa perusopetuksen tuntiresursseja leikattaisiin, joka tarkoittaisi muun muassa isompia ryhmiä. Samalla Espoo kaksinkertaistaisi iltapäivätoiminnan maksut.

Toisessa mallissa HS:n mukaan Espoo luopuisi kokonaan koulujen iltapäivätoiminnasta. Osa ekaluokkalaisista joutuisi viettämään iltapäivät todennäköisesti yksin.

Espoon kaupunki päätti alkuvuodesta, ettei se rajaa subjektiivista oikeutta päivähoitoon. Tämä rajaus tulee HS:n mukaan uudelleen harkintaan. Kaupunki haluaa myös kasvattaa päivähoidon ryhmäkokoja.

Toinen vaihtoehto säästöille on, että Espoo poistaa kokonaan alle 3-vuotiaille lapsille suunnattua kuntalisää. Sitä voidaan myös pienentää tai rajata entistä tiukemmin.

Oleskeluluvan saaneiden tuki pienenee – halutaan vähentää Suomen vetovoimaa

Kuva: Getty Images
Kotoutumistuki olisi 90 prosenttia peruspäivärahan määrästä.

Hallitus aikoo leikata oleskeluluvan saaneiden työttömien työnhakijoiden tukea. Heille maksettaisiin työmarkkinatuen sijaan kotoutumistukea. Kotoutumistuen suuruus olisi 90 prosenttia peruspäivärahan määrästä, ja sitä maksettaisiin enintään kolme vuotta.

Useat järjestöt kritisoivat hallituksen suunnitelmaa. Esimerkiksi Ihmisoikeusliitto sanoo, että perustuslain mukaan lain pitäisi kohdella kaikkia Suomessa oleskelevia yhdenvertaisesti.

– Esitys asettaa kansainvälistä suojelua saaneet ja muut ulkomaalaiset lain edessä eriarvoiseen asemaan suomalaisiin nähden, sanoo tiedotteessa toiminnanjohtaja Annu Lehtinen Suomen Pakolaisavusta.

Ministeriön mukaan lakiesityksellä pyritään myös vähentämään Suomen vetovoimaa turvapaikanhakijoiden maahanmuuton kohteena. Ministeriö perustelee tuen leikkaamista sillä, että maahanmuuttajien yleiset valmiudet työllistyä ovat usein heikommat kuin muilla työnhakijoilla.

Suomen Pakolaisapu, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto ja Ihmisoikeusliitto kritisoivat sitä, että lakiluonnoksen lausuntokierros kestää vain hieman yli viikon ajan. Lausuntopyyntö on lähetetty neljälle ministeriölle ja Kelalle. Eduskunta käsittelee lakiesitystä torstaina.

Lain on tarkoitus olla voimassa ensi vuoden alusta vuoden 2020 loppuun.

Juttua päivitetty klo 11.32

Hallituksen päätös tietää tätä: 125 kunnan on pakko kiristää kiinteistöveroa

Kuva: Kari Hulkko
kiinteistövero
Kiinteistöveron alarajojen nosto tietää monen kunnan asukkaalle lisälaskua.

Hallitus on päättänyt korottaa kiinteistöveron alarajoja. Veronmaksajain keskusliitto pelkää, että tämä päätös pakottaa 125 kuntaa kiristämään kiinteistöverotusta ensi vuonna.

Vakinaisen asunnon kiinteistöveron alaraja nousee 0,37 prosentista 0,41 prosenttiin. Veronmaksajien mukaan 53 kuntaa joutuu tämän takia korottamaan veroprosenttiaan. Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan korotus 0,80 prosentista 0,93 prosenttiin pakottaa puolestaan korotukseen 90 kunnassa.

Lisäksi korotuksia tulee muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin sekä rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin alarajoihin.

Euromääräisesti yli 60 prosenttia kiristyksistä kohdistuu kahteen kuntaan eli Helsinkiin ja Espooseen.

– Kuntien tulisi voida päättää mahdollisimman itsenäisesti kiinteistöveron tasosta. Alarajojen nosto pakottaa kiinteistöveron korotuksiin myös sellaiset kunnat, joilla ei ole siihen tarvetta tai halua, Veronmaksajien ekonomisti Leena Savolainen arvioi.