”En ole vakuuttanut näin” – Ex-pääministeri Katainen avautuu Caruna-kohusta

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Jyrki Katainen toimi Suomen pääministerinä, kun Fortum päätti myydä sähkönsiirtoliiketoimintansa. Kaupan myötä syntyi Caruna.

EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) painottaa, ettei ole aikoinaan pääministerinä lupaillut liikoja.

– Julkisessa keskustelussa minun on väitetty vakuuttaneen, ettei sähkön siirtoon ole tulossa korotuksia Caruna-kaupan seurauksena. Etsimisestä huolimatta en ole löytänyt mistään puheenvuoroa, haastattelua tai lainausta, missä olisin näin sanonut, Katainen selvittää Facebookissa.

Katainen toimi Suomen pääministerinä, kun Fortum päätti myydä kotimaan sähkönsiirtoliiketoimintansa. Kaupasta syntyi sähkönsiirtoyhtiö Caruna, jolla on noin 20 prosentin markkinaosuus Suomen sähkönsiirrosta. Carunan sähkön siirtohintojen hurjista korotuksista on noussut suuri kohu.

Fortumin aikeista myydä siirtoverkkonsa käytiin keskustelu eduskunnan kyselytunnilla 12.12.2013. Katainen kertoo käyneensä eduskunnan nettisivuilla virkistämässä muistiaan, mitä keskustelussa sanottiin sanasta sanaan.

Sähkön siirtohintojen korotusten taustalla on sähkömarkkinalain uudistus muutama vuosi sitten. Uudistus oli Kataisen mukaan hallituksen vastaus myrskyvahinkojen aiheuttamaan kansalaisten tahtoon parantaa sähkön toimitusvarmuutta ja vähentää häiriöalttiutta. Katainen laskee, että verkkoyhtiöiltä vaadittavien investointien suuruus tällä ja ensi vuosikymmenellä on  kokonaisuudessaan miljardiluokkaa.

– Uuden lain jälkeen oli jokaiselle selvää, mikä myös julkisuudessa moneen kertaan todettiin: kasvavan investointivelvoitteen seurauksena hinnat tulevat nousemaan.

Nopeat hinnan kertakorotukset ovat hankalia kuluttajille.

Hänen mielestään Energiaviraston tänään julkaisema lausunto avaa sähkömarkkinoiden toimintaa ja arvioi Carunan hinnankorotuksia valaisevalla tavalla.

– Ilmeisesti, esimerkiksi Carunan osalta, siirtohinnat ovat olleet Suomen matalimmasta päästä ja jäisivät korotustenkin jälkeen keskimääräistä pienemmäksi, Katainen arvioi.

Viimeaikaisessa keskustelussa on Kataisen mukaan ollut liikkeellä kaksi väärää käsitystä. Ensinnäkin se, että verkot olisivat olleet valtion omistuksessa ja ne olisi ”yksityistetty”. Toisekseen se, että hallitus olisi tehnyt päätöksen Fortumin sähköverkkojen myynnistä. Nämä väitteet Katainen kiistää.

– Nopeat hinnan kertakorotukset ovat hankalia kuluttajille. Monesti kuumentuneessa keskustelussa on vaarana, että asiat sekoittuvat keskenään väärin perustein, Katainen kirjoittaa.

Katainen ottaa myös kantaa arvioihin Carunan harjoittamasta verosuunnittelusta.

– Verolainsäädännön lähtökohtana on, että Suomessa tehtyä voittoa verotetaan Suomessa. Tämä on oikein ja sen puolesta olen tehnyt itsekin aktiivisesti töitä aiemmin Suomessa ja nykyään Euroopan unionissa.

Helsingissä vedottiin avun jatkamiseksi Syyrian pakolaisille

Kuva: Lehtikuva

YK ja sen kanssa työskentelevät 240 kansalaisjärjestöä vetoavat uuden rahoituksen saamiseksi Syyrian sotaa paenneiden auttamiseksi. Alueellinen pakolaisten avustussuunnitelma julkistettiin Helsingissä pidetyssä kansainvälisessä konferenssissa.

Pyydetyllä yli neljän miljardin euron lisärahoituksella on tarkoitus auttaa miljoonia pakolaisia ja heitä tukevia ihmisiä Turkissa, Libanonissa, Jordaniassa, Irakissa ja Egyptissä. Tämän lisäksi YK arvioi, että Syyriassa olevien ihmisten auttamiseen tarvitaan tänä vuonna humanitaarista apua yli kolmen miljardin euron arvosta.

– Syyrialaispakolaiset ja (heistä huolehtivat) isäntämaat tarvitsevat apuamme enemmän kuin koskaan, sanoi YK:n pakolaiskomissaari Filippo Grandi.

Kokousta Säätytalolla isännöinyt ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) korosti Syyrian lähialueen maiden kantavan suuren taakan pakolaisten hoidossa.

– Meidän velvollisuutemme on tukea tätä työtä parhaamme mukaan, Mykkänen sanoi.

YK:n humanitaaristen asioiden apulaispääsihteeri Stephen O’Brienin mukaan Aleppon kadottua tv-ruuduista ja suurimman pakolaistulvan Eurooppaan tyrehdyttyä ei saa antaa tilaa ajatukselle, että kriisi olisi jotenkin ohi.

– Vaikka rauha koittaisi tänään, humanitaariset tarpeet jatkuvat Syyriassa vielä pitkään, O’Brien muistutti.

Keskustelua aiheesta

Pohjoismaiden neuvostossa käsittellään huomenna ehdotusta pohjoismaisesta kansallisuudesta

Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta kokoontuu Oslossa keskiviikkona 25.1. Valiokunta käsittelee jäsenehdotusta pohjoismaisesta kansallisuudesta.

Jäsenehdotuksella pyritään ratkaisemaan ongelmia, jotka johtuvat nykyisistä kansallisista tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmistä. Ehdotuksen tavoitteena on ottaa käyttöön kansallisia henkilötunnuksia täydentävä pohjoismainen henkilötunnus. Valiokunta kuulee asiassa asiantuntijoita ja päättää ehdotuksen jatkokäsittelystä.

Kokoukseen osallistuvat eduskunnasta kansanedustajat Anna-Maja Henriksson (r.) ja Krista Mikkonen (vihr.).

Hajoamattoman muovijätteen vähentäminen Pohjoismaissa on puolestaan PN:n Kestävä Pohjola -valiokunnan kokouksen keskeisiä teemoja. Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjoismaiden hallituksille, että ne kieltävät mikromuovin käytön kosmetiikassa ja muissa henkilökohtaiseen hygieniaan tarkoitetuissa tuotteissa.

Valiokunnan kokouksessa käsitellään myös muun muassa ajoneuvojen latausverkoston laajentamista. Jäsenehdotuksessa kartoitetaan Pohjoismaiden tämän hetkisiä toimia ja suunnitelmia liikenteen päästöjen vähentämiseksi sekä selvitetään mahdollisuuksia standardoida Pohjoismaiden latauspisteet sähköautoille.

Suomesta Kestävä Pohjola -valiokunnan kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Hanna Kosonen (Kestävä Pohjola -valiokunnan puheenjohtaja, kesk.) ja Mikko Kärnä (kesk.)

Suomi toimii vuonna 2017 Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana.

Keskustelua aiheesta

Li Andersson: ”Jos tämä tie muuttuu maksulliseksi, luo se eriarvoisuutta saariston ja muun Suomen välille”

Kuva: Lehtikuva

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson vaatii, että myös liikenne- ja viestintäministeriön kaavailema kokeilu koskien saaristoliikenteen maksullisuutta tulee keskeyttää. Kokeilu on suunniteltu aloitettavaksi 1.4 ja se tulisi kestämään vuoden 2018 loppuun saakka. Kokeilun aikana yhteysalusten kaikilta käyttäjiltä tullaan perimään maksuja.

– Ministeri Anne Berner on juuri perunut suunnitelmansa tiemaksuista Suomessa. Saariston asukkaille yhteysalukset muodostavat vedenpäällisen tien töihin, kouluun, sairaanhoitoon ja kauppaan. Jos tämä tie muuttuu maksulliseksi, luo se eriarvoisuutta saariston ja muun Suomen välille. Missään muuallakaan Suomessa ei ole käytössä tiemaksuja, Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan liikenne- ja viestintäministeriöstä on todettu, että hinnat halutaan pitää saaristoliikenteessä kohtuullisina: Hinnoiksi on kaavailtu henkilömatkustajien osalta matkan pituudesta riippuen 10–15 euroa, henkilöautolta 35–40 euroa, pakettiautolta 50 euroa ja kuorma-autolta 100–150 euroa.

– Saariston asukkaiden mielestä nämä hinnat eivät tunnu kohtuullisilta ja niillä on suora ja välitön vaikutus saariston vakituisten asukkaiden toimeentuloon, Andersson muistuttaa.

Maksullisuus myös heikentää saariston vetovoimaa mökkiläisten ja turistien silmissä, mikä haittaa elinkeinonharjoittajien toimintaa, sanoo Andersson. Kallistuvat tavarakuljetukset haittaavat puolestaan yrittämistä saaristossa, esimerkiksi maitoauton käynti saaressa maksaisi 220 euroa kerralta. Tällaisilla hinnoilla yrittäminen ei ole enää kannattavaa.

– Saaristolaki edellyttää, että saariston vakinaisella väestöllä on oltava käytettävissään tarpeelliset ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset liikenne- ja kuljetuspalvelut.

AVAINSANAT

”En näe linkkiä näiden asioiden välillä” — presidentti Niinistö kommentoi Trumpin Venäjä-puheita

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Venäjän vastaisten pakotteiden lieventäminen olisi hyvä asia, mutta sille on ehtonsa, kuten Minskin sopimuksen noudattaminen.

Ukrainan presidentti Petro Poroshenkon Helsingissä tänään tavannut Niinistö arvioi, että Yhdysvallat ei ole heti muuttamassa linjaansa pakotepolitiikassa. Hän huomauttaa, että Yhdysvalloilla on omat pakotteensa ja EU:lla omansa. Suomi kunnioittaa EU:n päätöksiä, joita se on ollut tekemässä.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on vihjannut, että Venäjän vastaisia pakotteita voisi purkaa, jos Venäjä auttaa Yhdysvaltoja terrorismin vastaisessa taistelussa. Niinistön mukaan Venäjän vastaiset pakotteet on asetettu Krimin valtauksen ja Donbassin tapahtumien eikä terrorismin takia.

– En näe linkkiä näiden asioiden välillä. En kuitenkaan usko, että Yhdysvallat on vaihtamassa politiikkansa, Niinistö arvioi.

Niinistön mukaan on kuitenkin liian aikaista esittää yksityiskohtaisia mielipiteitä Yhdysvaltojen uudesta hallinnosta. Hänen mukaansa nyt täytyy odottaa ja katsoa, tuleeko politiikkaan muutoksia. Hän painotti Yhdysvaltojen pitkää demokratiaperinnettä, jonka takana ovat samat vakaat ideat.

Myös Poroshenkon mukaan Trumpin politiikkaa on vielä hieman liian aikaista arvioida. Hän painotti Yhdysvaltojen muuttumattomia arvoja eli vapautta ja demokratiaa. Hän sanoi Ukrainan jakavan samat arvot.

– Ukrainan sotilaat taistelevat Itä-Ukrainassa vapauden ja demokratian puolesta, edustaen Ukrainan lisäksi Eurooppaa ja koko maailmaa, Poroshenko sanoi presidenttien lehdistötilaisuudessa.

Poroshenko kiitti Niinistöä ymmärryksestä Ukrainaa kohtaan. Poroshenko on tyytyväinen, että Suomella on ollut vankka kanta Venäjän suhteen Minskin sopimukseen liittyen.

Presidenttien lehdistötilaisuudessa Niinistö kertoi keskustelleensa Poroshenkon kanssa maiden kahdenvälisistä suhteista. Niinistö sanoo toistaneensa Suomen kannan esimerkiksi siitä, että Krimin liittäminen Venäjään on tuomittavaa.

Jussi Halla-aho hehkuttaa hollantilaispuoluetta ja syyttää suomalaista mediaa pelottelusta — ”Kuten aina, Suomi tulee vähän jälkijunassa”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Perussuomalaisten erittäin todennäköinen puheenjohtajaehdokas, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho vertaa Suomea Alankomaihin Facebook-päivityksessään. Julkaisun aiheena on, kyllä, maahanmuutto.

Hollannisa järjestetään maaliskuussa parlamenttivaalit. Halla-aho muistuttaa, että mielipidekyselyjen mukaan Geert Wildersin Vapauspuolueesta on tulossa suurin puolue.

Halla-aho väittää, että suomalainen media on pelotellut sillä, että perussuomalaisten kannatus romahtaisi, jos se muuttuisi puheenjohtajavalintojensa myötä ”yhden asian puolueeksi”.

”Wildersin Vapauspuolue on linjauksiltaan erittäin jyrkkä ”yhden asian puolue”. Silti lähes kolmannes perinteisesti liberaaleista hollantilaisista kannattaa sitä. Maahanmuutosta on muutenkin tulossa parlamenttivaalien tärkein teema. Hollantilaisten mielestä se ei ole lillukanvarsi.”

Halla-aho kirjoittaa, että vaikka Vapauspuolue on oppositiossa, sillä on ollut valtava vaikutus Alankomaiden maahanmuuttolainsäädännön tiukentumiseen viimeisten muutaman vuoden aikana.

”Vapauspuolueen kasvu on pelote, joka saa maan pääministerin Mark Rutten julkaisemaan tämän päivän lehdissä viestin maahanmuuttajille: ”Jos et pidä tästä maasta, mene pois. Käyttäydy normaalisti tai mene pois.”

Kuten aina, Halla-aho jatkaa väitettään, Suomi tulee vähän jälkijunassa.

”Kymmenen vuotta sitten suurin osa Länsi-Euroopasta oli virallisesti sitä mieltä, että ei tämä maahanmuutto ole mikään iso juttu. Tänä päivänä se on kaikkialla Länsi-Euroopassa kaikkein suurin poliittinen kysymys, mutta Suomessa se ei ole mikään iso juttu.”

Halla-ahon mukaan maahanmuutto on iso juttu siksi, että se vaikuttaa kaikkiin muihin juttuihin:

”Työmarkkinoihin, julkiseen talouteen, hyvinvointirakenteiden kestävyyteen, asuntotilanteeseen, turvallisuuteen ja yhteiskuntarauhaan.”