Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Energiakäänne toteutusvaiheeseen

Saksan energiakäännettä on usein seurattu joko hieman huvittuneesti tai ihmetellen. Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen Saksan voimalat päätettiin sulkea mahdollisimman nopeasti. Käänne ei ole ollut helppo. Ainakin alkuvaiheessa on pelätty, että Saksa joutuu lisäämään esimerkiksi hiilen käyttöä.

Antti Vuorenrinne

Ilmastomuutoksen pysäyttäminen edellyttää kuitenkin energiakäännettä kaikilta mailta. Myös Suomi on asettanut tavoitteeksi lähes sataprosenttisesti uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiajärjestelmän vuoteen 2050 mennessä.

Tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijat ovat vertailleet erilaisia energiaskenaarioita. Tutkijat hahmottelivat kaikkiaan yhdeksän erilaista skenaariota ja vertailivat myös niiden kustannuksia. Eroja eri mallien välille saatiin lähinnä sillä kuinka paljon biomassaa ja ydinvoimaa energiajärjestelmä sisältäisi. Vertailtavana oli myös vaihtoehto, jossa ei tehtäisi juuri mitään. Tämä business as usual -malli edellyttäisi runsaasti lisäydinvoimaa ja biomassan käyttöä, mutta myös fossiilisia polttoaineita, toki vähemmän kuin nyt.

Turpeen rinnastaminen uusiutuviin energialähteisiin onkin vanha kepulainen illuusio.

Uutiseksi nousi se, että tutkijoiden mukaan kokonaan uusiutuvaan energiaan perustuva järjestelmä olisi täysin kilpailukykyinen muihin vaihtoehtoihin verrattuna (Yle 7.6.). Tosin kilpailukyky saataisiin vasta massiivisten energiainvestointien jälkeen. Tässä skenaariossa erityisesti tuuli- mutta myös aurinkoenergiaa pitäisi tuottaa lähes käsittämättömät määrät nykyistä enemmän. Vuonna 2050 Suomessa pitäisi olla esimerkiksi 8800 tuulivoimalaa. Nyt niitä on 260. Kapasiteettia pitäisi olla runsaasti, koska olosuhteet vaihtelevat rajusti. Sähköä pitäisi saada yli tarpeen, jotta sitä voitaisiin varastoida esimerkiksi muuntamalla se synteettiseksi maakaasuksi.

***

Suomalaista energiakäännettä vaikeuttaa se, että meillä on aina luotettu suurten kokoluokkien ratkaisuihin. Sotien jälkeen valjastettiin joet, sitten otettiin käyttöön hiili- ja ydinvoimalat. Myös metsäteollisuus on aina ollut merkittävä energiantuottaja. Mutta keskustelukin on samalla yksipuolistunut. Halpa energia on ollut päätavoite, energian säästäminen ja uusiutuvien kehittäminen toissijaisia.

Myös energiapolitiikkaa valmisteleva työ- ja elinkeinoministeriö myöntää, että energiakäänteen suurin ongelma on siirtymäaika kahden hyvin erilaisen energiajärjestelmän välillä (Yle 7.6.).

Porvaripuolueet eivät hallitusohjelmassaan paljon lupaa. Ilmastonmuutokseen reagoiminen ei kuulu hallituksen ykkösasioihin. Sen sijaan puhutaan turpeesta ja hevosenlannasta. Turpeen rinnastaminen uusiutuviin energialähteisiin onkin vanha kepulainen illuusio.

Yksi osa energiakäännettä kulkee kansalaisten tajunnassa. Niin vähän tuulivoimalan lapa ei voi metsänreunasta pilkahtaa kotipihalle, ettei sitä synkeästi vastusteta. Tästä nimby-ilmiöstä on pitkä matka elämänmuutokseen, jossa ymmärretään, että kotitalon katolle kannattaa hankkia mahdollisimman monta aurinkopaneelia.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE