”Ennen kuin lähtee aamulla liikenteeseen, kannattaa katsoa meidän varoituksemme”

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto
Lumi saattaa saapua etelärannikolle jo tulevana yönä.

Sataako eteläisimpään Suomeen ensilumi tiistain vastaisena yönä? Ensilumen määritelmä täyttyy, jos tiistaiaamuna kello 9 lunta on Ilmatieteen laitoksen mittausasemalla sentin verran. Tosin lumi sulaa pian pois päivälämpötilojen kohotessa.

Tuulensuunnan vaihtuessa tiistaiyön aikana etelän puolelle Suomenlahden sadekuurot kääntyvät kohti Suomen etelärannikkoa. Tämä tuo lumikuuroja ja aivan rannikkokaistaleen tuntumaan todennäköisesti räntäkuuroja.

– Vielä on hankala sanoa, kuinka laajalti kuuroja tulee, mutta (asia) kannattaa laittaa korvan taakse tiistaiaamua ajatellen. Eli ennen kuin lähtee liikenteeseen, kannattaa katsoa meidän varoituksemme, sanoo päivystävä meteorologi Minna Haikonen Ilmatieteen laitokselta.

Maanantaina annettiin Uudellemaalle jo ennakkovaroitus mahdollisesta huonosta ajokelistä lumi- ja räntäsateiden takia tiistain vastaisesta yöstä alkaen.

Sademäärät eivät Haikosen mukaan todennäköisesti ole suuria, mutta jos kuurot jonoutuvat, keli saattaa olla paikallisesti liukas ja näkyvyys huono.

Muualla maassa tiistain sää on kutakuinkin maanantain kaltainen. Pilvisyys vaihtelee, ja yksittäisiä räntäkuuroja voi päivälläkin tulla maan itä- ja keskiosissa. Kaakkoisosissa tulee edelleen päivällä mereltä kuuroja, jotka ovat vettä ja räntää. Myös esimerkiksi Lounais-Lapissa saadaan paikoin vesi- tai lumikuuroja.

Lumipyryalueen reitti vielä epävarma.

Sään puolesta seuraava mielenkiintoinen tapahtuma osuus Haikosen mukaan keskiviikon torstain tienoille.

– Silloin on lännestä tulossa matalapaine sateineen. Sadealueen reitti on vielä hyvin epävarma, mutta siinä on mahdollisuudet kunnon lumipyrylle ihan maan etelä- ja keskiosissa.

Huonosta ajokelistä onkin annettu ennakkovaroitus myös keskiviikoksi ja torstaiksi. Varoitusalue voi Haikosen mukaan myös laajentua pyryalueen reitin tarkentuessa.

Muualla maassa sateet jäävät vähäisiksi, joskin siellä täällä saattaa tulla heikkoja lumikuuroja maan pohjoisosissa.

STT–Eeva Nikkilä-Kiipula

EK:n kohupomo, joka sanoin suomalaisten palkkojen olevan jopa 15 % liian korkeat, jatkaa tehtävässään

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtajana jatkaa vuonna 2018 Elisa Oyj:n toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila. Varapuheenjohtajina jatkavat Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa sekä Rukakeskus Oy /Pyhätunturi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Jussi Aho. Aho toimii edelleen myös EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtajana.

Mattila nosto kohun viime maaliskuussa sanomalla Helsingin Sanomien haastattelussa, että suomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian korkeat kilpailukyvyn kannalta. Mattilan mukaan kaikista työehdoista pitäisi sopia työpaikoilla johdon ja työntekijän välillä. Liittojen solmimat työehtosopimukset ovat vain välivaihe, hän sanoo.

AVAINSANAT

Rakennusjätettä kuljettanut kuorma-auto on kaatunut nurin Kehä III:lla – liikenne on ruuhkatunut

Rakennusjätettä kuljettanut kuorma-auto on kaatunut nurin Kehä III:lla Vantaan Porttipuistossa.

Rekka tukkii kaistat niin, että vain yhtä kaistaa pääsee lännen suuntaan. Liikenne on ruuhkautunut.

Onnettomuuspaikka sijaitsee Lahdenväylän liittymän ja Kuusikon liittymän välissä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Taas rysähti: Savon Sanomissa alkavat yt-neuvottelut

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Savon Sanomien toimituksessa alkavat yt-neuvottelut, jotka koskevat kaikkia toimituksellisia työntekijöitä. Neuvottelujen taustalla on muun muassa heikentynyt markkinatilanne.

Mahdollisten vähennysten lukumäärä ei ole vielä selvillä. Savon Median mukaan henkilöstövaikutus selviää neuvottelujen aikana. Osa mahdollisista vähennyksistä toteutettaneen määräaikaisten työsuhteiden päättämisellä ja eläköitymisillä.

Savon Sanomat omistava Savon Media kuuluu mediakonserni Keskisuomalaiseen. Keskisuomalainen on STT:n omistajia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Veronpalautukset saa tänä vuonna maksutta yhdellä ehdolla – ja aikaa on enää rajatusti

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Verovuoden 2016 veronpalautuksia maksetaan henkilöasiakkaille yhteensä 2,5 miljardia euroa, mutta tilinumerotieto veronpalautusten maksamiseksi puuttuu tällä hetkellä vielä 55 000 asiakkaalta.

Uuden tai muuttuneen tilinumeron voi ilmoittaa  viimeistään kuluvan viikon perjantaina.

Jos tilinumero ei ole Verohallinnon tiedoissa, veronpalautus maksetaan maksuosoituksena, jonka voi lunastaa OP:n kassapalveluita tarjoavista konttoreista 13.–15.12.2017 alkaen 28 päivän ajan maksuilmoituksen päiväyksestä.

Toisin kuin aiemmin Osuuspankit perivät maksuosoituksen lunastamisesta hinnastonsa mukaisen palvelumaksun. Tästä syystä Verohallinto ei maksa alle 15 euron palautuksia maksuosoituksena muutoin, kuin asiakkaan pyynnöstä.

Verovuoden 2016 veronpalautukset maksetaan asiakkaiden tileille 5.12.2017. Uuden tai muuttuneen tilinumeron voi ilmoittaa OmaVerossa (vero.fi/omavero) viimeistään 24.11.2017 veronpalautuksen saamiseksi tilille.

Keskustelua aiheesta

”Toivomme nimestä hyvää ja vilkasta keskustelua” – mikä uudeksi ”äitiyspakkaukseksi”?

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / ANNIKA SÖDERBLOM / NANA UITTO

Kela on käynnistänyt nimiehdotuskampanjan äitiyspakkaukselle. Kelan teemasivuilla voi ehdottaa pakkaukselle joko uutta nimeä tai kannattaa nykyistä.

Äitiyspakkauksen nimi on kirjattu lakiin, joten nimen mahdollisesta muuttamisesta päättää eduskunta. Kela arvioi, että muutos voisi olla mahdollinen. Esimerkiksi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on kertonut kannattavansa uutta nimeä.

Ehdotuksia voi tehdä vuoden loppuun.

– Toivomme nimestä hyvää ja vilkasta keskustelua, sillä äitiyspakkaus on yksi tärkeä pala suomalaista sosiaaliturvaa, Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen sanoo tiedotteessa.

Kela luovuttaa nimikampanjassa kerätyt ehdotukset perusteluineen ministeri Saarikolle.

Useimmat äidit valitsevat äitiyspakkauksen, jossa on viitisenkymmentä tuotetta. Sen sijasta on mahdollista saada myös 140 euron rahasumma. Pakkaus vaihtuu keväisin.

Alun perin laki äitiysavustuksesta säädettiin vuonna 1937 vähävaraisten synnyttäjien auttamiseksi. Ensimmäiset äitiyspakkaukset jaettiin seuraavana vuonna. Lain taustalla oli huoli syntyvyyskuolleisuudesta ja syntyvyyden pienenemisestä.

AVAINSANAT