Ensimmäinen liitto sanoo EI sopimukselle – ”Perustuu virheelliseen arvioon ja vääriin toimenpiteisiin”

Kuva: Lehtikuva
Suomen elintarviketyöläisten liitto SEL ei hyväksy työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaa yhteiskuntasopimusta. Hallitus piti eilen oman tiedotustilaisuuden päätöksestään työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksesta.

Suomen elintarviketyöläisten iitto SEL ei hyväksy työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelemaa kilpailukykysopimusta.

–  SEL ei ala neuvottelemaan elintarvikealan työehtosopimuksien jatkamisesta työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen pohjalta, tänään Helsingissä koolla ollut SEL:n liittohallitus päätti yksimielisesti.

Kilpailukykysopimus perustuu liitotn mukaan virheelliseen arvioon ja vääriin toimenpiteisiin niistä lääkkeistä, joilla Suomen kilpailukykyä lisätään, työttömyyttä vähennetään ja ostovoimaa turvataan.

SEL ei tule hyväksymään kilpailukykysopimuksessa sovittua työajan palkatonta pidentämistä kolmella päivällä. Elintarvikealalla tehdään paljon raskasta työtä vaativissa työoloissa, eikä työajan pidentäminen ole oikeudenmukaista työssä olevien, saati työtä vailla olevien kannalta. liitto sanoo tiedotteessaan.

– Kilpailukykysopimuksen luvataan tuovan 35 000 työpaikkaa. Vuosittaisen työajan pidentäminen kokoaikatyössä keskimäärin 24 tunnilla tulee kuitenkin väistämättä lisäämään työttömyyttä, me emme ole siihen valmiita, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo.

Tämä tulee lisäämään työttömyyttä Suomessa ja näkymään suoraan elintarvikealan työpaikoilla.

Neuvottelutuloksen mukaiset vuosina 2017-2020 tehtävät työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen siirrot työnantajilta työntekijöiden maksettaviksi tulevat Kuntosen mukaan tarkoittamaan palkansaajien ansioiden merkittävää leikkaamista, mikä näkyy suoraan kotimaisen ostovoiman ja kysynnän surkastumisena.

– Tämä tulee lisäämään työttömyyttä Suomessa ja näkymään suoraan elintarvikealan työpaikoilla, hän katsoo.

SEL on pettynyt myös siihen, että maan hallituksen hankkeet määräaikaisten työsopimusten mahdollistamiseksi ilman perustetta, koeajan pidentäminen ja työnantajan takaisinottovelvoitteen lyhentäminen ovat edelleen toteutumassa.

– Nämä palkansaajien työsuhdeturvaa merkittävästi heikentävät lakimuutokset tulevat tekemään suomalaisesta työelämästä entistä turvattomampaa ja työntekijöiden toimeentulosta entistä epävarmempaa. Nämä heikennykset olisi pitänyt saada haudattua työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteluissa, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen Kuntonen painottaa.

 

Ei tule vaivatta valinnanvapaus – Kuntaliitto: Henkilökohtaisesta sote-budjetista satojen miljoonien lisäkulut

Kuva: Lehtikuva

Sote-uudistuksen valinnanvapauteen kaavailtu henkilökohtaisen budjetin velvoite saattaa tuoda maakunnille useiden satojen miljoonien eurojen lisäkulut, arvioi Kuntaliitto.

Henkilökohtainen budjetti on tarkoitettu paljon sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseville ikäihmisille, vammaisille ja kehitysvammaisille, joilla on jatkuva tuen ja avun tarve. Valinnanvapautta koskeva lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy 28. maaliskuuta.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveydenhuollon talousasioiden erityisasiantuntija Tero Tyni sanoo, että kustannukset kasvaisivat etenkin, jos monet omaishoitajat luopuisivat omaishoidon sopimuksesta ja sen sijaan hakisivat hoidettavalleen henkilökohtaisen budjetin.

Sen suuruus perustuisi Tynin mukaan niihin kustannuksiin, jotka maakunnalle aiheutuisivat asiakkaan hoitamisesta toisella tavalla. Yleensä tämä toinen tapa on ympärivuorokautinen hoito maakunnan liikelaitoksessa.

Omaishoitajat ja läheiset -yhdistys luonnehtii henkilökohtaisen budjetin mahdollisuutta hyväksi vaihtoehdoksi, jossa on kuitenkin vielä paljon avoimia kysymyksiä.

Yhdistyksen toiminnanjohtajan Marja Tuomen mukaan avoinna on esimerkiksi se, miten nopeasti henkilökohtaista budjettia pystytään muuttamaan, jos omaishoidettavan tilanne muuttuu.

Yhdistys yhtyy Kuntaliiton huoleen valinnanvapauden mahdollisesti aiheuttamasta kustannusten noususta.

Keskustelua aiheesta

SPD ohi kristillisdemokraateista Bild-lehden kyselyssä

Kuva: Lehtikuva
SPD:n liittokansleriehdokas Martin Schulz.

Saksan sosiaalidemokraatit ovat ohittaneen Bild-lehden viikottain tehtävässä kyselyssä ensimmäistä kertaa kristillisdemokraatit.

Sunnuntaina julkaistujen tulosten mukaan demareita kannattaa 33 prosenttia ja liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatteja 32 prosenttia vastaajista.

Demareiden kannatus on noussut muutamassa viikossa peräti 12 prosenttiyksikköä. Muutos alkoi sen jälkeen kun Euroopan parlamentin entinen puhemiehen Martin Schulz asettui sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokkaaksi.

Muiden puolueiden kannatus jää kauas kärkikaksikon taakse. Maahanmuuttovastainen Vaihtoehto Saksalle on kolmantena 12 prosentissa. Kyselyyn haastateltin vajaata 1 900:aa ihmistä.

Saksan parlamenttivaalit pidetään syyskuussa.

AVAINSANAT

Kunnanvaltuutettu Johanna Värmälä: Espoon kotihoidossa on liian vähän työntekijöitä

Kuva: Getty Images

Työntekijöitä tarvitaan enemmän kotihoitoon, vaatii Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä (sd.).
– Kotihoidossa on työntekijöitä liian vähän siitä huolimatta, että valtuuston enemmistön päätöksellä vanhuspalveluihin saatiin määrärahaa ja sosiaali- ja terveyslautakunta päätti määrärahojen kohdentamisesta. Iso osa saadusta 400 000 eurosta käytetään kotihoitoon, kertoo Värmälä.

Kotihoidon päälliköltä saadun tiedon mukaan kyseisellä rahalla saadaan kotihoitoon 12 uutta työpaikkaa.
– Se auttaa vähän, mutta yhdellä kotihoidon työntekijällä on jo nyt vastuullaan liian paljon asiakkaita. Iltavuorossa olevalla työntekijällä saattaa olla jopa 15-20 asiakasta. Kyseinen kohtuuton asiakasmäärä kertoo siitä, että työntekijämäärää pitäisi lisätä merkittävästi, Värmälä toteaa.

Värmälän mielestä tarvitaan myös valtakunnallisia toimenpiteitä, koska valtakunnalliset linjaukset kotihoidon painottamisesta ovat johtamassa katastrofiin.
– Kotihoidon asiakkaaksi tulevien ja kotihoidossa olevien kunto on jo nyt aikaisempaa heikompi. Jos linjauksia ei muuteta, on myönnettävä valtakunnallisesti, että kotihoidon halutaan olevan hoiva-asumista korvaavaa toimintaa. Se ei ole kuitenkaan kotihoidon tarkoitus. Kotihoidon roolia pitäisikin kirkastaa, jotta siitä saadaan tarkoituksenmukainen hoitomuoto kyseisissä palveluissa oleville asiakkaille. On myös lisättävä hoiva-asumispaikkoja, jotta niihin pääsee asianmukaisesti, sanoo Värmälä.

Värmälä harmittelee, että Espoon valtuuston enemmistön päätöksellä saatu summa oli niin pieni, että esimerkiksi hoiva-asumiseen ei saatu lisää rahaa.

”USA ensin -asenne näkyy valmistelussa” – Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) varoittaa sotesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) pelkää sote-uudistuksen näivettävän maaseutua. Anttilan mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen perustason lähipalvelut pitäisi näivettämisen estämiseksi määritellä laissa.

– Lähipalvelut on määriteltävä niin, että ihmiset todella pääsevät hoitoon ja saavat tarvitsemansa sote:n perustason palvelut omissa kunnissaan lähipalveluina, Anttila sanoo.

Ilman lähipalvelujen tarkkaa määrittelyä vaarantuvat Anttilan mukaan hallituksen lupaukset paremmasta lääkäriin ja hoitoon pääsystä.

– Siksi vaadin hallitusta kirjaamaan sote-lakeihin lähipalvelut määrittelevät pykälät, jotka turvaavat sote-peruspalvelut lähipalveluina kotikunnissa. Laki on paras keino velvoittaa maakunnat lähipalvelujen turvaamiseen.

Hän on huolissaan, että sote-palveluja karsitaan alueilta, joissa ne on onnistuttu kehittämään esimerkillisen toimiviksi ja tehokkaiksi. Anttilan mukaan vaatimuksena on kuultu palvelutason laskeminen maakunnan heikoimman seutukunnan tasolle.

Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

– Sote-palvelujen maakuntatason valmistelusta kuuluu palvelujen keskittämisen uhkakuvia. Maakuntakeskuksilla on suurta innokkuutta keskittää palveluja enenevästi maakuntakeskukseen. Vastuu palveluiden järjestämisestä on maakunnalla ja se päättää mihin palvelut sijoitetaan. USA:n presidentinvaaleista tuttu asenne USA ensin, on siirtynyt Suomeenkin ja näkyy voimistuvasti maakuntatason sote-valmistelussa.

Anttila nostaa varoittavaksi esimerkiksi Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän, joka on ajanut terveydenhuollon palvelut Lopelta ja Hausjärveltä Riihimäelle.

– Lähes 9000 asukkaan suuruisissa kunnissa ei ole omaa terveysasemaa. Jos tämä kunnan väestöpohja otetaan Hämeessä sote-kuntatason palvelujen perustaksi, loppuvat nykyiset terveysasemat kaikista muista maaseutukunnista paitsi Hattulasta ja Janakkalasta.

– Sote-uudistuksen suurin uhka on maakunnan maaseutumaisten seutujen joutuminen suureen näivettymiskierteeseen, jos emme kykene nyt estämään tätä palvelujen keskittämiskehitystä maakuntakeskuksiin. Perustason palvelujen vieminen kauas uhkaa maaseutualueiden elinvoimaa kaikkein vakavimmin.

”Elämä on ihanaa” – Timo Soini herkistyi jalkapallosta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini tunnetaan englantilaisen jalkapallojoukkue Millwallin vannoutuneena kannattajana. Soini ilmaisee blogissaan kiitollisuuttaan joukkueensa menestyksestä.

– Elämä on ihanaa. Kannattaa tavoitella mahdotonta. Se voi toteutua, Soini hehkuttaa Millwallin voitettua viime vuoden liigamestarin Leicesterin FA- cupissa viime hetken maalilla 1-0.

– Huusin kotikatsomossa niin lujaa huivi kaulassa, että mustaa kylkeä poltti. Mitäs siitä. KÄRSIMYS kirkastaa sielun. Kim, Mike, Tom, Martin, Chris. Malja Millwallille Lontoossa. No one likes us. We don’t care!

Keskustelua aiheesta