Syntyneiden määrä on nyt pienentynyt jo kuutena vuonna peräkkäin.

Myös syntyvyys eli synnytettyjen lasten lukumäärä naista kohden laski edelleen. Vuoden 2016 syntyvyyden mukaan yksi nainen synnyttäisi keskimäärin 1,57 lasta. Edellisen vuoden kokonaishedelmällisyysluku oli 1,65 lasta naista kohti. Jotta väestö uusiutuisi, syntyvyyden pitäisi olla 2,1 lasta naista kohden. Viimeksi syntyvyys Suomessa ylitti uusiutumistason 1960-luvun lopulla.

Ensisynnyttäjien keski-ikä nousi hieman ja oli viime vuonna 29,1 vuotta.

Vaikka syntyvyys koko maan tasolla aleni, Kainuussa, Ahvenanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla se nousi. Keski-Pohjanmaa oli ainoa maakunta, jossa syntyvyys ylitti viime vuonna väestön uusiutumistason. Siellä kokonaishedelmällisyysluku oli 2,13 lasta naista kohden.

Toiseksi eniten lapsia syntyisi vuoden 2016 syntyvyyden perusteella Etelä-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Pohjanmaalla, jossa syntyvyys oli 1,91 lasta naista kohden. Vähiten lapsia syntyisi Uudenmaan maakunnassa, keskimäärin 1,45 lasta naista kohden.

Eniten syntyvyys laski Etelä-Karjalassa, liki 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Maakunnan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,52 lasta naista kohden.

Koko maan syntyvyysluku viimeisenä viitenä vuotena oli 1,69.

Vähintään 50 000 asukkaan kunnista korkein syntyvyys oli Seinäjoella, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87 samana ajanjaksona. Seuraavaksi korkein se oli Oulussa, kolmanneksi korkein Porvoossa ja neljänneksi korkein Espoossa.

Matalinta syntyvyys viisivuotisjaksolla on ollut Helsingissä, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,30.