Entä jos tuulivoimaselvityksessä ei ilmene terveyshaittoja, varapuheenjohtajat Kike Elomaa ja Leena Meri?

Kuva: Kari Hulkko

Hallitus hyväksyi tänään kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030. Sen osana työ- ja elinkeinoministeriö teettää riippumattoman selvityksen tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista.

– Perussuomalaisten vaatimuksesta aloitetaan selvitystyö tuulivoimaloiden infraäänen leviämisestä, laajuudesta ja voimakkuudesta sekä terveysvaikutuksista ihmisiin ja tuotantoeläimiin, perussuomalaisten varapuheenjohtajat Kike Elomaa ja Leena Meri tiedottivat tänään.

Demokraatin eduskunnassa tavoittamat kansanedustajat eivät tiedä vielä tutkimuksen toteuttajaa tai sitä, paljonko se maksaa.

Kike Elomaa sanoo, ettei perussuomalaiset ole tuulivoimaa vastaan, mutta sen terveyssyitä ei ole selvitetty ollenkaan. Hänen mukaansa perussuomalaisten kansanedustajat ovat saaneet paljon ihmisiltä palautetta ja tietoja tuulivoiman terveysongelmista.

– Se on jotenkin aika törkeätäkin, että heitä pidetään luulosairaina. Se on hyvä, että nyt terveysvaikutukset tarkastetaan, Elomaa sanoo.

”Vilpittömästi ei ole.”

Elomaa ja Meri kiistävät, että perussuomalaisten tuulivoiman terveysvaikutuksiin keskittymisessä olisi kyse siitä, että sillä yritettäisiin viedä keskustelua pois hallituksen tekemistä rajuista leikkauksista.

– Ei, täytyyhän tämä tutkia, Elomaa sanoo ja viittaa heidän kansanedustajilleen tulleeseen runsaaseen palautteeseen. Elomaa kertoo, että joidenkin oireita saaneiden täytyy muun muassa muuttaa kodeistaan.

– Vilpittömästi ei ole, vastaa puolestaan Meri.

– Nämä tuulivoimasta kärsivät perheet ottivat itse yhteyttä meidän kansanedustajaan Porissa, kun olimme kesätapahtumassa. Siitä se lähti liikkeelle. He sanoivat, että he ovat kaksi vuotta eri puolueisiin olleet yhteydessä ja he ovat tosi kiitollisia, että me otimme tämän vakavasti, hän jatkaa.

Entä jos tutkimus aikanaan katsoisi, ettei tuulivoimasta olisi terveyshaittaa? Miten perussuomalaiset toimivat sen jälkeen?

– Sitten sillä mennään. Se on pääasia, että se tehdään ja että tekijä on sellainen, että sillä ei ole mitään kytköksiä minnekään. Ihmettelen, kuinka olemme lähteneet siihen, että me laitamme ja rakennutamme näinkin suuria tuulivoimaloita ilman, että terveysvaikutuksia on katsottu. Ne ovat isoja voimaloita, melkein 200 metriä korkeita, Kike Elomaa toteaa.

– Sen jälkeen sitä asiaa on tutkittu, vastaa Meri.

– Luulen, että kyllä sieltä pitäisi joitain syitä löytyä. Mietin itse, että näitä perheitä, joita minä olen tavannut henkilökohtaisesti, niin heillähän on pieniä lapsia, ja eläimiä. Nekin ovat reagoineet. Jotkut ovat väittäneet, että sillä (tuulivoimalla) voisi olla lumevaikutus niin minä mietin, että mistä ne oireet sitten tulevat, onko siellä rakennuksessa jotain muuta. Jos se voidaan poissulkea, että se ei tule siitä (tuulivoimasta), sitten on varmaan mietittävä, mistä muusta se tulee. Onko sattuma, että kaikilla on rakenteissa jokin samanlainen materiaali vai mikä se on, Leena Meri sanoo.

Niinistö: ”huuhaata”, Sipilä: tarpeellista.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on kritisoinut hallitusta todeten, että se kuuntelee mieluummin perussuomalaisten “huuhaata” tuulivoiman terveysvaikutuksista kuin asiantuntijoita.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) sen sijaan puolustaa tuulivoiman terveysselvityksen tarpeellisuutta.

– Varsin paljon tulee ihmisiltä palautetta, että näitä asioita pitäisi lisää tutkia. Monet kokevat sairastuneensa sen jälkeen kun tuulivoimala on tullut viereen. Näiden ihmisten huolia pitää kuunnella, Sipilä sanoi tänään STT:n mukaan.

Kokoomus ja vihreät haluavat helpottaa asiantuntijoiden rekrytointia Suomeen – keskusta pitää pohtimisen arvoisena

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Kokoomuksessa ja vihreissä ollaan yhtä mieltä siitä, että ulkomaisten huippuasiantuntijoiden rekrytointia Suomeen pitäisi helpottaa. Etenkin kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen painottaa, että lupaprosessin nopeuttaminen on keskeistä Suomen talouskasvun kannalta.

– Se on sen takia tärkeä, että startup-maailmassa, varsinkin digitaalisessa globaalitaloudessa muutama kuukausi on pitkä aika. Jos halutaan luoda nopeasti arvokkaita yrityksiä, pitäisi puhua enemmänkin päivistä ja viikoista, Vartiainen sanoi STT:lle.

– On lisäksi paljon sellaisia jarruja kuin perheenjäsenten oleskelu ja työluvat.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Krista Mikkosen mielestä kannattaisi miettiä, miten esimerkiksi lyhyeksi aikaa töihin tulevan ulkomaalaisen tuloja verotetaan.

– Muutoksia olisi syytä tehdä, ettemme hukkaa osaajia itse aiheuttamiemme esteiden takia, Mikkonen sanoi.

Sekä Vartiainen että Mikkonen näkevät tarveharkinnan työlupien myöntämisessä turhana hidasteena, vaikka se ei varsinaisesti erityisasiantuntijoita kosketakaan.

Vartiainen: Työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä.

Vartiaisen mielestä helpoksi tehty työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä. Tukholma houkutteleekin osaajia Helsinkiä enemmän.

– Helpompi rekrytointi ulkomailta on yksi keskeinen avaintekijä siihen, että saadaan tämä vahva talouskasvu jatkumaan eikä se hyydy talvella.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen pitää ulkomailta rekrytoinnin helpottamista pohtimisen arvoisena asiana.

– Byrokratian purkaminen ja lupaprosessien nopea käsittely olisivat hyviä, Kaikkonen tuumi.

– On tärkeää, että saadaan paitsi oma osaaminen käyttöön myös osaamista ulkopuolelta.

STT – Anssi Rulamo

Lakimuutos tulossa: Ulkomaisia huippuosaajia halutaan houkutella Suomeen start up -yrityksiin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Huippuosaajien saamista Suomeen halutaan helpottaa. Konkreettinen avaus tähän on syksyllä eduskuntaan etenevä hallituksen esitys, jossa Suomeen perustettaisiin EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville erityisasiantuntijoille kasvuyrittäjän oleskelulupajärjestelmä, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että start up -yritykseen töihin haluava tai sellaisen perustamista suunnitteleva voisi saada oleskeluluvan, heti jopa yli vuodeksi. Tähän mennessä start up -yritykset on tulkittu liian riskialttiiksi.

Arvionsa yrityksestä antaisi Innovaatiorahoituskeskus Tekes, ja lopullisen päätöksen tekisi Maahanmuuttovirasto.

Esitys on avaus siihen huutoon, jota varsinkin it- ja ohjelmistoalalta on kaikunut.

Ministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen sanoo, että esitys on avaus siihen huutoon, jota varsinkin it- ja ohjelmistoalalta on kaikunut.

Huippuosaajien palkkaamisen ongelmat nousivat esiin maanantaina Helsingin Sanomien artikkelissa. Kasvuyritysten Slush-tapahtuman entinen toimitusjohtaja Miki Kuusi nosti esiin ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamisen vaikeuden.

Hallituksen esitys on riisuttu versio alkuperäisestä. Soraisen mukaan esityksestä yliviivattiin poliittisella päätöksellä se, että uusi järjestelmä koskisi erityisasiantuntijoita kaikissa yrityksissä. Nyt se koskee vain kasvuyrityksiä, jotka yleisimmin toimivat kuitenkin juuri it- ja ohjelmistoalalla.

Esityksestä jäi uupumaan myös kohta, jossa suomalaiseen yritykseen kerralla esimerkiksi puoli miljoonaa euroa sijoittava saisi oleskeluluvan suoraan, Sorainen sanoo.

EU- ja Eta-maiden sisällä työvoima voi liikkua vapaasti ja työskennellä ilman rajoituksia.

Sorainen ei täysin niele kritiikkiä palkkauksesta.

Työ- ja elinkeinoministeriön Sorainen ei täysin niele kritiikkiä palkkauksesta. Hän sanoo, että tällä hetkellä oleskelulupajärjestelmä on suhteellisen notkea kokonaisuus eurooppalaisten maiden vertailussa.

– Työpaikan ja uuden ympäristön on oltava kokonaisvaltaisesti houkutteleva. Voidaan pohtia, onko tällä hetkellä niin, Sorainen sanoo ja viittaa muun muassa keskusteluun, jota maahanmuutosta on käyty.

EU:n ulkopuolelta tulevien erityisasiantuntijoiden lupapäätöksissä ei tehdä tarveharkintaa eli selvitetä, onko tehtävään mahdollista saada suomalaista työntekijää kohtuullisessa ajassa.

Vaatimuksissa esimerkiksi erityisosaajan palkan on oltava noin 3 000 euroa kuukaudessa, eikä henkilön taustassa saa olla turvallisuusnäkökulmasta epäselvyyksiä.

– Oleskeluluvan käsittely saattaa kestää vain muutaman päivän, kun maksimiaika käsittelylle on neljä kuukautta, Sorainen sanoo.

Hakemuksia käsitellään noin 2 000 vuodessa.

Eniten erityisasiantuntijoita EU:n ulkopuolelta hakeutuu Suomeen Intiasta ja Kiinasta. Hakemuksia käsitellään noin 2 000 vuodessa.

Suorittavaa työtä tekeviä eli esimerkiksi rakennuksilla työskenteleviä saapuu Suomeen EU-maiden ulkopuolelta noin 6 000 vuodessa, heistä suurin osa Venäjältä. Tähän ryhmään kuuluvien hakemuksissa käytetään tarveharkintaa.

Esimerkiksi Tanskassa start up -lupakokonaisuuden vaikutukset ovat olleet marginaalisia. Soraisen mukaan Suomella on edessä markkinointikampanja, jotta uusi järjestelmä löydettäisiin.

STT – Saara Tunturi

”Välit ovat suhteellisen ongelmattomat” – Odotukset Putinin vierailulle ovat erilaiset Suomessa ja Venäjällä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Suomessa kesällä 2016.

Odotukset Suomessa ja Venäjällä ovat varsin erilaiset, kun presidentti Vladimir Putin torstaina saapuu Savonlinnaan ja tapaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön.

Suomessa Putinin vierailu on merkkitapaus, sen sijaan Venäjän julkisessa sanassa huomio on ollut vähäistä.

Venäjän kannalta kysymys on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaan liittyvästä vierailusta, jolla halutaan korostaa maiden suhteellisen ongelmattomia suhteita, arvioi ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista

Venäjä-tutkijat arvioivat, että keskusteluissa merkittävä sija on taloudella ja etenkin Suomen ja Venäjän taloussuhteilla. Veikkaus on, että jos jotakin konkreettista olisi odotettavissa, niin ehkä juuri talouden saralla.

– Toistaiseksi ei ole tullut julki seikkoja, että voitaisiin odottaa mitään isoja konkreettisia asioita eteenpäin vietäviksi, ellei sitten kulisseissa ole talouden osalta valmisteltu joitakin uusia avauksia, pohtii tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista.

Vierailulla Putin haluaa kunnioittaa kulttuurin merkeissä Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Suomessa Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisia pidetään usein melko poikkeuksellisina, arvioi ohjelmajohtaja Moshes. Venäjällä tapaamiset eivät sen sijaan ole vuosiin saaneet yleensä paljoakaan huomiota, toisin kuin esimerkiksi Putinin ja presidentti Trumpin tapaaminen.

– Tällä kertaa Venäjän mediassa ei ole ollut (Putinin) vierailun valmistelusta käytännössä mitään, vaikka vierailu tapahtuu muutaman päivän päästä, Moshes tiivistää.

Entinen Moskovan-kirjeenvaihtaja Jarmo Mäkelä puolestaan kirjoitti tänään Helsingin Sanomien vieraskynäpalstalla, että Venäjän media on parin viikon ajan valmistellut presidentti Vladimir Putinin Suomen-vierailua pehmittämällä Suomea ja suomalaisia perusteellisesti.

– Käytössä ovat olleet kaikki tunnetut keinot: syyllistäminen, nöyryyttäminen, vähättely ja valehtelu, Mäkelä kirjoitti

Osa höykytyksestä menee hänen mukaansa amerikkalaisten piikkiin.

– Wall Street Journalin juttu Helsingin alle rakennetuista tunneleista kääntyi Venäjän mediassa todisteeksi siitä, että Suomi valmistautuu sotaan Venäjää vastaan.

 Maiden kahdenvälisissä keskusteluissa päähuomion saa talous.

Tutkimusjohtaja Kangaspuro luonnehtii vierailua Niinistön ja Putinin tapaamisten jatkoksi. Vierailulla Putin haluaa kunnioittaa kulttuurin merkeissä Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Kangaspuron mielestä tämä on positiivinen asia, kun ottaa huomioon taannoiset keskustelut siitä, onko Venäjällä trendi olla jopa tunnustamatta Suomen itsenäistymistä.

– Tämä (vierailu) on tässä suhteessa päinvastainen viesti.

Arkady Moshes arvioi, että tulevissa keskusteluissa maiden kahdenvälisistä aiheista päähuomion saa talous, koska siinä kummallakin on voitettavaa.

– Kauppa kasvaa, turismi lisääntyy.

Moshes muistuttaa, että Yhdysvalloissa on vireillä uusia pakotteita Venäjää vastaan. Jos Yhdysvaltain edustajainhuone tekee asiassa tiistaina päätöksen, Putinilta varmasti kysytään asiasta.

Julkisuuskuvan kannalta on tällöin tärkeää, että voidaan osoittaa Suomen ja Venäjän kahdenvälisten taloussuhteiden etenevän ja olevan kummallekin edullisia, Moshes arvioi.

Ainoa suuri kysymys, josta Venäjä voisi olla huolissaan, on Suomen Nato-jäsenyys.

Moshes arvioi, että Niinistön ja Putinin tapaaminen halutaan viedä läpi ilman, että siinä ryhdyttäisiin suuresti puimaan kansainvälisiä tai kahdenvälisiä ongelmia.

– Suomen ja Venäjän välit ovat suhteellisen ongelmattomat. Ainoa suuri kysymys, josta Venäjä voisi olla huolissaan, on Suomen Nato-jäsenyys. Se ei ole kuitenkaan olemassa käytännön poliittisella agendalla, vaikka siitä käydään poliittista keskustelua, Moshes sanoo.

– Putin ilmoitti kantansa selkeästi viime vuonna, eikä sitä ole tarpeen toistaa, ellei joku kysy.

”Huonoin tilanne olisi, että kalistellaan kalustoa, mutta ei puhuta” – Sotaharjoitukset voivat nousta esiin Putinin vierailun aikana

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / MERIVOIMAT
Venäläinen ydinkäyttöinen Pjotr Veliki -taisteluristeilijä Pjotr Veliki saapui tänään Suomen rannikon edustalle kansainvälisille vesille. Venäjä tuo Itämerelle ydinkäyttöisiä aluksiaan, kun maa järjestää 30. heinäkuuta laivastoparaatin Pietarin edustalla.

Suomessa on huolestuneesti seurattu Itämeren alueen turvallisuustilanteen kiristymistä, mutta tässäkin kohtaa Suomen ja Venäjän suhteet ovat Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Arkady Moshesin mukaan paremmat kuin Venäjän suhteet mihinkään toiseen maahan Itämeren alueella

Venäjän ja Kiinan laivastoharjoitus voidaan presidenttien tapaamisessa mainita, samoin Valko-Venäjällä toteutettava Zapad-harjoitus ja Nato-vahvistukset Baltian maissa. Myös Ukrainasta ja Syyriasta voidaan antaa lausuntoja.

Veäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Suomessa loppuviikosta. Putin ja Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaavat vierailun aikana Savonlinnassa.

– Vaikeita asioita voidaan mainita, mutta en usko, että osapuolet odottavat mitään päätöksiä näistä kysymyksistä, Moshes sanoo.

Vaikeita asioita voidaan mainita.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro puolestaan arvioi, että talouden ohella yhtä oleellista on käydä läpi turvallisuuspolitiikan keskeisiä kysymyksiä Itämeren alueella, Pohjois-Euroopassa ja koko Euroopassa. Hän uskoo muun muassa, että kaikki sotaharjoitukset käydään läpi.

– Se on aivan luonnollista, että niistä puhutaan. Huonoin tilanne olisi, että kalistellaan kalustoa, mutta asiasta ei puhuta.

Kangaspuro arvelee, että Suomella on Arktisen neuvoston puheenjohtajana tarve tuoda esiin myös arktisen alueen asioita, kuten ympäristökysymyksiä.

– Suomi haluaa tietysti työskennellä rakentavasti, ja Venäjä on arktisen yhteistyön osalta iso peluri.

 

PS-eduskuntaryhmästä lähteneet yllättävät: ”Perhevapaauudistuksesta voidaan keskustella”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo (kuvassa) toteaa, että ryhmän edustajat ovat valmiita keskustelemaan perhevapaauudistuksesta.

Ryhmän ehtona keskustelulle on kuitenkin se, että kotihoidontukea ei voi lyhentää. Elo kertoi asiasta Twitterissä.

Keskustelu perhevapaauudistuksesta heräsi jälleen eloon viime viikon lopulla, kun kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.) ilmoitti haluavansa perhe­va­paa­uu­dis­tuksen valmistelun käyntiin.

Perhevapaauudistuksen keskeisimpänä tavoitteena on estää naisten työuran katkeaminen pitkien äitiyslomien vuoksi. Perussuomalaiset ilmoittivat viime kevään kuluessa vastustavansa perhevapaauudistusta.

Julkisuudessa esitetty paine oli nostamassa perhevapaauudistuksen keväällä puoliväliriiheen, muta perussuomalaisten vastustus esti tämän. Nyt kuitekin perussuomalaisten eduskuntaryhmästä alkukesän hallituskriisin aikaan eronnut Uusi vaihtoehto -ryhmä ilmoittaa olevansa valmis keskustelemaan asiasta.

Esimerkiksi SDP on vaatinut parempaa mahdollisuutta vanheimpainvapaiden tasa-arvoisempaan jakamiseen. Myös kokoomus on aikaisemmin ollut uudistuksen takana.