x

Entinen opetusministeri arvioi Grahn-Laasosen tehneen hämäysliikkeen

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Lännen Media uutisoi viikonloppuna hallituksen valmistelevan satojen miljoonien eurojen lisärahoitusta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Korkeakoulujen pääomittamisesta on määrä päättää ensi kevään kehysriihessä.

Hallituksen kaavailuja on tätä seuraavina päivinä analysoitu suurennuslasin kanssa.

– Oli mielenkiintoista lukea Helsingin Sanomista Tieteentekijöiden liiton puheenjohtajan Petri Koikkalaisen laskelma siitä, että pelkästään kiky-leikkausten kompensoiminen vaatisi 3–4 prosentin tuotolla yli miljardin pääomasijoituksen. Asia, jolla opetusministeri nyt tuli julkisuuteen, on hallitusohjelmassa jo todettu. Pääomittaminen on suuruusluokkaa 150 miljoonaa euroa, kansanedustaja, entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) sanoo.

– Nyt hän on sitten summaa varmasti korottamassa ja merkittävästikin, mutta siihen sopii varmaan se, mikä yleisemminkin hallituksen koulutusleikkauksiin: otetaan 100 miljoonaa ja sitten annetaan 10 miljoonaa takaisin. Tällä viittaan siihen, kun hallitus on tehnyt kärkihankkeita, jotka ovat suuruusluokkaa muutama sata miljoonaa. Sitten kumulatiivisesti kuitenkin ollaan leikkaamassa koulutuksesta, tutkimuksesta ja innovaatioinvestoinneista lähes kolme miljardia, Gustafsson ryöpyttää.

Korkeakoulut eriarvoisessa asemassa.

Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin on hänkin todennut Yle uutisille, että 100 miljoonan euron pääomitus tarkoittaisi vuositasolla 3–5 miljoonan euron tuottoa yliopistoille.

– Ja se jakaantuisi sitten neljälletoista yliopistolle ja yli 20 ammattikorkeakoululle.

Gustafsson kutsuu opetusministerin toimintaa hämäysliikkeeksi ja esikuntineen keksimäksi julkisuustempuksi.

– Kaikki asiantuntijat ovat kritisoineet hallitusta tolkuttomista koulutus- ja tutkimusleikkauksista.

Gustafssonin mukaan pääomittaminen on yksi tapa vahvistaa korkeakoulujen taseita ja varallisuutta. Silläkin on merkitystä, mutta sen ongelma on se, että korkeakoulut ovat eriarvoisessa asemassa.

– Esimerkiksi Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto saavat paljon merkittävämmin omaa rahoitusta kerättyä, koska valtio on luvannut kolminkertaisestaa oman pääomittamissijoituksensa suhteessa siihen, mitä yliopistot ovat itse keränneet.

Gustafssonin mielestä yliopistojen perusrahoitusta tulisi vahvistaa.

Uskaltaisin sanoa sen ääneen.

Nyt on puhuttu ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen pääomittamisesta. Myös muu koulutus on kärsinyt hallituksen leikkauksista.

– Sosialidemokraateille peruskoulu, lukio, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulut ja yliopistot sekä vapaa sivistystyö ovat kaikki yhtä tärkeitä. Uskaltaisin nyt ääneen sanoa sen, että kokoomus on lähinnä ollut kiinnostunut yliopistoista.

Gustafsson uskoo myös, että hallitus on tullut korkeakoulukoulutuksen pääomittajana julkisuuteen sen vuoksi, koska tuore talousnobelisti Bengt Holmström on arvioinut voimakkain sanankääntein hallituksen tiedepolitiikkaa.

– Varmaan tämä ajankohta on sitten saanut kokoomuksen taustajoukot miettimään, että pakko tässä olisi jollakin tavalla julkisuuteen tulla. Sitten löydettiin tällainen liike, jota minä kutsun viikunanlehdeksi.

Miltä kuulostaa keskustan maakuntamalli ja soten valinnanvapaus, päättele tästä itse: Iiro Rantala esittää flyygelillä

Kuva: Johannes Ijäs

Pianisti ja säveltäjä Iiro Rantala tulkitsi eilisessä Pressiklubissa soten flyygelillä.

Sävellyksessään hän käsittelee niin maakuntamallia kuin valinnanvapauttakin.

Pressiklubi on mediaa ruotiva Yle TV1:lle esitettävä ajankohtaisohjelma.

Kuuntele linkistä, miltä Rantalan sote kuulostaa:

Keskustelua aiheesta

Soini vetoaa unitutkijoihin: Kellot jätettävä rauhaan

Kuva: lehtikuva/markku kainulainen

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan kellojen siirtely on yksi esimerkki turhasta sääntelystä.

Soini sanoo tiedotteessa, että kellojen siirtely on tyyppiesimerkki siitä, että ”pöhkössä kompromississa kaikki saavat sen, jota kukaan ei tahdo”.

Hän muistuttaa, että muun muassa unitutkijat kyseenalaistavat siirtojen hyödyt.

Soini toivoo, että kellojen siirtäminen passitetaan historian romukoppaan.

– EU juhlii Roomassa niin sanottua menestystarinaansa. Annetaan kansalle jotakin kaikkia koskettavaa ja hyödyllistä, Soini sanoo.

Suomi siirtyy ensi yönä kesäaikaan, kun kelloja siirretään kello kolmelta aamulla tunnilla eteenpäin.

Sama muutos tehdään myös muissa EU-maissa, joten Suomen aikaero esimerkiksi Ruotsiin pysyy samana. Venäjällä noudatetaan pysyvästi talviaikaa.

Seuraavan kerran kellon viisareihin kosketaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina, kun kelloja siirretään tunnilla taaksepäin.

Keskustelua aiheesta

Nobelisti Holmström arvioi Ykkösaamussa, mille kohtaa sijoittuu poliittisella kartalla

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Holmström puhui Helsingin yliopiston vuosijuhlassa 24.3.

Yle TV1:n vieraana ollut taloustieteen nobelisti Bengt Holmström kertoi olevansa ”pääsuuntauksessa oikeistolainen”.

– Mutta kyllä minulla on myös muunlaisia mielipiteitä … Ei minulle ole ongelma olla jonkun sosialidemokraatin kanssa samaa mieltä, jos olen samaa mieltä, hän sanoi.

Holmström totesi toisaalta myös, että häntä on vaikea sijoittaa poliittiselle kartalle. Hän luonnehti itseään oman tiensä kulkijaksi.

Holmström uskoo Suomen nousevan pitkästä taantumasta, mutta se voi olla hidasta. Hänen mukaansa kilpailukyvyn eteen on tehtävä koko ajan työtä.

Hän otti kantaa myös automatisaatioon ja robotisaatioon.

– Jatkossa ihminen ja robotit tekevät yhdessä töitä.

Holmström ei vaikuta olevan muutoksesta kovin huolissaan.

– Aina on tullut hetkiä, että pelätään, että työ loppuu, mutta se ei ole koskaan toistaiseksi loppunut, Holmström sanoi.

Esimerkiksi tekoäly luo hänen mukaansa myös valtavasti mahdollisuuksia. Työtä tekevä saa työtä myös tulevaisuudessa.

Nuorten tilanne huolestuttaa.

Suomen perustulokokeilua Holmström luonnehti mielenkiintoiseksi.

Nobelistin mukaan on hyvä, että kokeillaan ja USA:ssakin ollaan kokeilusta kiinnostuneita taloustieteilijöiden keskuudessa.

– Perustulo on looginen mahdollisuus, jos palkat ajautuvat kovin alas.

Kilpailukyky-sopimuksen ohella Holmströmin mielestä tärkeitä ovat rakenneuudistukset, joilla saataisiin joustavuutta lisää.

Hän nosti esiin eritoten syrjäytyneet nuoret. On ikädiskriminaatiota, että he eivät pääse työmarkkinoille, vaikka heidän pitäisi olla maamme tulevaisuus.

Holmströmin mukaan tämä on iso rakenteellinen huoli. Tätä vain lisää koulutustason keskimääräinen lasku.

”Ajatus on pähkähullu” – kansanedustaja sanoo sen nyt suoraan: Kaikki työ ei todellakaan ole arvokasta

Kuva: Thinkstock

Kaikki työ ei ole arvokasta eikä kaikki ansiotyö ole hyväksi.

Näin voi tiivistää kansanedustaja Anna Kontulan kolumnin ydinviestin Aamulehdessä.

Vasemmistoliiton edustaja sanoo, että ”Kaikki työ on arvokasta” -mantrasta muistutetaan politiikassa erityisesti silloin, kun ei oikein haluttaisi maksaa.

”Kun vaaditaan nuoria töihin alle minimipalkkojen tai oikeutta teettää työt kokonaan palkatta, esimerkiksi työharjoittelun tai kuntouttavan työtoiminnan nimikkeellä. Väite ei siis viittaa työn rahalliseen arvoon, ainakaan siinä mielessä, että työstä kuuluisi saada korvaus. Kyse on moraalisesta kannanotosta.”

Kontula kirjoittaa, että kapitalistisessa järjestelmässä voidaan maksaa palkkaa yhteiskunnallisesti hyödyttömästä tai jopa vahingollisesta työstä. Hän mainitsee esimerkkinä jotkut tilitoimistot, joiden koko liiketoiminta perustuu hänen mukaansa aggressiiviseen verosuunnitteluun.

”Suuri osa teollisuudestakin tuottaa tavaroita, joita me emme tarvitse tai joita voitaisiin käyttöikää pidentämällä tehdä paljon vähemmän.”

Korvaus maksetaan siitä, että jonkun toisen ehdoilla käytetty aika ei ole yhtä arvokasta kuin sellainen, josta saa päättää itse.

Arvokkaita asioita tapahtuu Kontulan mukaan myös työmarkkinoiden ulkopuolella.

”Suomen tärkein varallisuuden lähde on terve koulutettu väestö, jota tuotetaan valtaosin lähiyhteisöjen palkattomana työnä.”

Kontula sanoo, että osallistumisesta virallisiin työmarkkinoihin tehdään hyve, jolle kaikki muu on alisteista.

”Korvauksen vaatiminen tästä ilosta alkaa kuulostaa itsekkyydeltä. Modernin palkkatyöyhteiskunnan ydinajatuksia on, että kun myyt aikaasi toisen palvelukseen, siitä maksetaan. Työsuhde on kauppasuhde, ei hyväntekeväisyyttä tai talkoita. Korvaus maksetaan siitä, että jonkun toisen ehdoilla käytetty aika ei ole yhtä arvokasta kuin sellainen, josta saa päättää itse.”

Kansanedustaja-tutkijan mukaan yhteiskunnan kokonaishyödyn kannalta ei ole olennaista, kuinka suuri osa ihmisten ajasta kuluu virallisen työelämän puitteissa.

AVAINSANAT

Kansanedustaja: ”Kokoomuslainen sotemalli uhkaa leikata sairaanhoitajan palkkoja”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen vetoaa hallitukseen, että se kuuntelisi jälleen kätilöitä ja hoitajia, kuten se teki palkkoja leikkaavien pakkolakien perumispäätöksessään.

Mäkisalo-Ropposen mukaan tuore Sairaanhoitajaliiton jäsenkyselyn tulos on niin murskaava, että hallituksen pitäisi pysähtyä jälleen kuuntelemaan arjen hoivatyössä puurtavia.

– Sairaanhoitajaliiton jäsenkyselyn mukaan 87 prosenttia hoitajista uskoo, että soten valinnanvapauden toteuttaminen käytännössä voi osoittautua ongelmalliseksi.

Pitkään sairaanhoitajana työskennelleenä Mäkisalo-Ropponen ymmärtää hyvin kollegojen tunnot.

– Sairaanhoitajat työskentelevät lähellä potilaita ja omaisia. He osaavat erinomaisesti arvioida, mikä on potilaalle parasta. He kuulevat myös päivittäin potilaiden ja asiakkaiden huolet ja toiveet.

– Hyvä esimerkki on Pohjois-Karjalan Siun Sote, jossa sairaanhoitajat olivat aktiivisesti rakentamassa uutta mallia. Pohjois-Karjalassa ainakaan ei hallituksen kokoomuslaista pakkoyhtiöittämistä haluta. Siellä halutaan jatkaa oman mallin kehittämistä, jota hallituksen suunnitelmat nyt uhkaavat pahemman kerran, Mäkisalo-Ropponen toteaa tiedotteessaan.

Mäkisalo-Ropposen mukaan ilmassa on viitteitä, että hallituksen kokoomuslainen sotemalli uhkaa leikata myös sairaanhoitajan palkkoja.

– Sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan enemmistö sairaanhoitajista uskoo sote-uudistuksen vähentävän sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkoja. Kaiken huippu on, että TEHY:n tietojen mukaan lääkäriyhtiö Attendo haluaa laskea sairaanhoitajien palkkoja. Tämä menee nyt jo liian pitkälle. Tätäkö on yksityisen palveluntuottajan arvostus sairaanhoitajia kohtaan, kysyy Mäkisalo-Ropponen.

Uutista muokattu, koska alkuperäisestä tiedotteesta oli jäänyt osa pois ja toimitukseen lähetettiin uusi täydennetty tiedote. Kaksi viimeistä kappaletta lisätty kello 10.49 ja otsikkoa muutettu.