Entinen opetusministeri arvioi Grahn-Laasosen tehneen hämäysliikkeen

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Lännen Media uutisoi viikonloppuna hallituksen valmistelevan satojen miljoonien eurojen lisärahoitusta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Korkeakoulujen pääomittamisesta on määrä päättää ensi kevään kehysriihessä.

Hallituksen kaavailuja on tätä seuraavina päivinä analysoitu suurennuslasin kanssa.

– Oli mielenkiintoista lukea Helsingin Sanomista Tieteentekijöiden liiton puheenjohtajan Petri Koikkalaisen laskelma siitä, että pelkästään kiky-leikkausten kompensoiminen vaatisi 3–4 prosentin tuotolla yli miljardin pääomasijoituksen. Asia, jolla opetusministeri nyt tuli julkisuuteen, on hallitusohjelmassa jo todettu. Pääomittaminen on suuruusluokkaa 150 miljoonaa euroa, kansanedustaja, entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) sanoo.

– Nyt hän on sitten summaa varmasti korottamassa ja merkittävästikin, mutta siihen sopii varmaan se, mikä yleisemminkin hallituksen koulutusleikkauksiin: otetaan 100 miljoonaa ja sitten annetaan 10 miljoonaa takaisin. Tällä viittaan siihen, kun hallitus on tehnyt kärkihankkeita, jotka ovat suuruusluokkaa muutama sata miljoonaa. Sitten kumulatiivisesti kuitenkin ollaan leikkaamassa koulutuksesta, tutkimuksesta ja innovaatioinvestoinneista lähes kolme miljardia, Gustafsson ryöpyttää.

Korkeakoulut eriarvoisessa asemassa.

Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin on hänkin todennut Yle uutisille, että 100 miljoonan euron pääomitus tarkoittaisi vuositasolla 3–5 miljoonan euron tuottoa yliopistoille.

– Ja se jakaantuisi sitten neljälletoista yliopistolle ja yli 20 ammattikorkeakoululle.

Gustafsson kutsuu opetusministerin toimintaa hämäysliikkeeksi ja esikuntineen keksimäksi julkisuustempuksi.

– Kaikki asiantuntijat ovat kritisoineet hallitusta tolkuttomista koulutus- ja tutkimusleikkauksista.

Gustafssonin mukaan pääomittaminen on yksi tapa vahvistaa korkeakoulujen taseita ja varallisuutta. Silläkin on merkitystä, mutta sen ongelma on se, että korkeakoulut ovat eriarvoisessa asemassa.

– Esimerkiksi Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto saavat paljon merkittävämmin omaa rahoitusta kerättyä, koska valtio on luvannut kolminkertaisestaa oman pääomittamissijoituksensa suhteessa siihen, mitä yliopistot ovat itse keränneet.

Gustafssonin mielestä yliopistojen perusrahoitusta tulisi vahvistaa.

Uskaltaisin sanoa sen ääneen.

Nyt on puhuttu ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen pääomittamisesta. Myös muu koulutus on kärsinyt hallituksen leikkauksista.

– Sosialidemokraateille peruskoulu, lukio, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulut ja yliopistot sekä vapaa sivistystyö ovat kaikki yhtä tärkeitä. Uskaltaisin nyt ääneen sanoa sen, että kokoomus on lähinnä ollut kiinnostunut yliopistoista.

Gustafsson uskoo myös, että hallitus on tullut korkeakoulukoulutuksen pääomittajana julkisuuteen sen vuoksi, koska tuore talousnobelisti Bengt Holmström on arvioinut voimakkain sanankääntein hallituksen tiedepolitiikkaa.

– Varmaan tämä ajankohta on sitten saanut kokoomuksen taustajoukot miettimään, että pakko tässä olisi jollakin tavalla julkisuuteen tulla. Sitten löydettiin tällainen liike, jota minä kutsun viikunanlehdeksi.

”Hienoa, että he uskovat Helsinkiin ja minuun” – Nasima Razmyarista pormestaripelin yllätysnimi

Kuva: Jukka-Pekka Flander
23198410844_40ccf82c00_k
Esitys pormestariehdokkuudesta yllätti Nasima Razmyarin. Iloisesti.

Eurooppademarit – Tähti ry. päätti syyskokouksessaan esittää kansanedustaja Nasima Razmyria SDP Helsingin pormestariehdokkaaksi. Helsinki tarvitsee näköisensä pormestarin, joka saa helsinkiläiset tuntemaan kaupungin omakseen, yhdistys perustelee.

– Ihan puskista tuli. Olen tosi yllättynyt, Nasima Razmyar kommentoi.

Hän kuuli ehdotuksesta Demokraatilta olleessaan metsäpolulla liikkeellä lastenvaunujen kanssa. Razmyar on parhaillaan äitiyslomalla. Vauva syntyi elokuussa.

– Ihanaa. Onhan se tosi hienoa, ja varsinkin se, että ehdotus tulee Eurooppademareilta. Että he uskovat Helsinkiin ja minuun, hän iloitsee.

Razmyar suuntaa ensi kevään kuntavaaleihin Helsingissä.

– Tulen tekemään sen kampanjani, kuten jokaisen kampanjan ennen tätä, 110 prosenttia lasissa.

”Ilman muuta vähintäänkin pitää harkita.”

Hän summaa ajatuksensa mahdollisesta pormestariehdokkuudesta näin:

– Ei koskaan pidä sanoa ei koskaan. Onhan tämä hieno ja suuri luottamuksen paikka. Ilman muuta vähintäänkin pitää harkita.

Eurooppademarien puheenjohtaja Hanna-Mari Koski pitää Nasima Razmyaria innostavana ja osaavana johtajana.

Yhdistyksen mukaan Razmyar olisi pormestari, joka pystyisi inspiroimaan helsinkiläisiä toimijoita, jotta kaupungista tulisi entistäkin upeampi.

– Meidän Helsinkimme näköinen pormestariehdokas, puheenjohtaja Koski kehuu.

Heinäluoma: ”Lupaan miettiä omalta kohdaltani, natsaisiko tämä asia.”

Julkishallinnon Helsingin sosialidemokraatit esitti alkusyksystä, että sosialidemokraatit asettaisi pormestariehdokkaaksi kansanedustaja Eero Heinäluoman.

— Lupaan miettiä omalta kohdaltani, natsaisiko tämä asia omiin ajatuksiini ja suunnitelmiini. Vielä ei ole vastausta. Tämä ehdotus tuli pyytämättä ja yllättäen, Heinäluoma kommentoi Demokraatille (23.9.).

Helsingin uusi johtamismalli tulee voimaan kuntavaalien jälkeen keväällä 2017.

Nykyisten kaupunginjohtajien ja apulaiskaupunginjohtajien sijaan valitaan pormestari ja neljä apulaispormestaria.

Pormestari valittaneen niin, että puolueet nimeävät ennen vaaleja omat ehdokkaansa pormestariksi.

Suomelle katkera tappio EU:ssa — ”Todennäköisesti nostaisi jäsenmaiden kuluttajahintoja”

Suomi jäi häviölle, kun EU-maiden viestintäministerit äänestivät tänään kannastaan verkkovierailumaksuja koskeviin neuvotteluihin. Enemmistö EU-maista puoltaa kantaa, joka voi johtaa suomalaisten kännykkäliittymien kallistumiseen.

Kännykän käyttäjien verkkovierailumaksuista on tarkoitus päästä EU:ssa eroon ensi kesänä. Lähtökohtana on, että sen jälkeen kännykkää voisi käyttää toisessa EU-maassa vieraillessa kuten kotimaassa.

Tätä ennen EU:ssa pitää sopia siitä, minkä verran eri maiden operaattorit joutuvat korkeintaan maksamaan toisilleen asiakkaidensa vierailusta toisen ylläpitämässä verkossa.

EU-maat esittävät datan käyttöä koskeville tukkuhinnoille asteittain laskevaa kattoa, joka olisi alkuun 10 euroa gigatavulta.

Suomalaisoperaattorit ovat pitäneet näin korkeaa tasoa kestämättömänä ja varoittaneet, että se johtaisi hintojen nousuun kotimaassa tai asiakkaiden datan käytön rajoittamiseen ulkomaanmatkoilla.

– Suomi katsoi, että (EU-maiden) neuvoston puheenjohtajan esittämä hintakatto oli edelleen liian korkea ja sellaisenaan todennäköisesti nostaisi jäsenmaiden kuluttajahintoja, liikenne- ja viestintäministeriö kertoo tiedotteessa.

EU-maat äänestivät tukkuhinnoista jo aiemmin syksyllä virkamiestasolla, ja myös tuolloin Suomi jäi alakynteen. Seuraavaksi neuvottelut käydään Euroopan parlamentin kanssa. Sopu pitäisi puristaa lähikuukausien aikana.

Parlamentti kannattaa yli puolet alhaisempaa hintakattoa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Tulli-aikeet nostavat ihmetystä — ”Se laittaa Suomen maailman mitassa samaan koriin Bahrainin ja Omanin kanssa”

Kuva: lehtikuva / miika siltalahti

SDP:n hallintovaliokunnassa istuvat kansanedustajat Sirpa Paatero, Mika Kari ja Joona Räsänen ihmettelevät selvityshenkilö Anneli Tainan ajatusta Tullin siirtämisestä osin sisäministeriöön.

Selvityksessä ehdotetaan, että Tulli säilyy itsenäisenä virastona ja se siirretään sisäministeriön alaiseksi virastoksi kuitenkin siten, että verotukseen, veropolitiikkaan ja yleiseen tullipolitiikkaan liittyvän lainsäädännön valmistelutehtävistä vastaa jatkossakin valtiovarainministeriö.

— Tullin säilyttäminen itsenäisenä virastona on oikea lähtökohta. Tullin siirtäminen sisäministeriön alaiseksi virastoksi on kuitenkin erikoinen valinta. Se laittaa Suomen maailman mitassa samaan koriin Bahrainin ja Omanin kanssa. Kaikissa muissa maissa tunnustetaan Tullin päätehtävä ensisijaisesti ulkomaankaupan mahdollistajana.

Jakaminen kahteen ministeriöön ei ainakaan selkeytä Tullin johtamista.

— Rikostorjunta, tullivalvonta ja tarkastukset ovat vain osa Tullin tehtäviä. Tulli kantaa yli neljänneksen valtion verotuloista. Tämä kuten myös Tullin tehtävä ulkomaankaupassa ankkuroi Tullin tältä osin vahvasti valtiovarainministeriön ydintehtävään. Jakaminen kahteen ministeriöön ei ainakaan selkeytä Tullin johtamista.

— On muistettava, että sisäministeriöllä on jo olemassa viranomainen, joka suorittaa rikostorjuntaa (poliisi). Samoin sisäministeriöllä on jo olemassa rajalla toimiva viranomainen (rajavartiolaitos). PTR-yhteistyön kehittäminen on tärkeää, mutta se ei voi olla kiinni siitä, että kaikki toimijat olisivat saman ministeriön alaisuudessa.

Demarien mukaan aikeet siirtää Tulli sisäministeriön alaisuuteen lisäävät ihmetystä siitä, että Tulli ei ole mukana hallituksen sisäisen turvallisuuden selonteossa.

— Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen hallinnollisen yhteistyön syventämistä tulee jatkaa kadottamatta eri toimijoiden omaa erityisosaamista. Rikostorjunta ja harmaan talouden torjunta liittyvät saumattomasti Tullin muihin tehtäviin. Suurin huoli liittyykin Tullin rikostorjunnan erikoisosaamiseen. Sitä ei saa hallinnollisilla uudistuksilla kadottaa samalla tavalla kuin kävi esimerkiksi, kun liikkuvan poliisin lakkauttamisen myötä menetettiin poliisin erityisosaamista liikennevalvonnan kohdalla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Alkolle taas murskakritiikkiä — ”Käsittämätöntä”

Keskustan lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä on käärmeissään Alkon Suomi100 -tuotesarjan kilpailutuksesta.

— On käsittämätöntä, että Alko ei ole kilpailuttanut tai hankkinut tuotesarjan tuotteitaan niin, että kotimaiset tuotteet olisivat pärjänneet kilpailutuksessa. Itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi myydään nyt esimerkiksi virolaista likööriä, vaikka kotimaassakin olisi valmistajia.

Kansanedustaja pitää sinällään positiivisena, että Alko nostaa esille itsenäisyyden juhlavuotta tuotteissaan, mutta ihmettelee, miksi sen kunniaksi halutaan ohjata kulutusta ulkolaisiin tuotteisiin.

— Itsenäisyys on suomalaisille tärkeä asia ja tällaiset etiketit ohjaavat ostopäätöstä. En kuitenkaan ymmärrä, miksi itsenäisyyden kunniaksi halutaan myydä ulkolaista shamppanjaa tai konjakkia? Eikö olisi parasta ohjata kulutusta vain kotimaisiin tuotteisiin? Kilpailutuksen lopputulos herättää myös kysymyksen, onko hankintalain nojalla tehty kaikki voitava, että kotimainen likööri olisi pärjännyt? Onko otettu huomioon myös laatukriteerit vai onko kilpailutettu pelkällä hinnalla? Hankintaosaamisessa meillä suomalaisilla on kyllä parannettavaa. On myös muistettava, että emmehän me anna esimerkiksi Joutsenmerkkiäkään ulkomaisille tuotteille.

Kärnä on kuitenkin tyytyväinen, että Alko on nostanut tuotesarjassaan esille myös kotimaisia tuotteita.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Väyrynen saamassa puolueensa puoluerekisteriin

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Paavi Väyrynen on saamassa Kansalaispuolueensa puoluerekisteriin.

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) kertoi perjantaina toimittaneensa oikeusministeriöön noin 1 550 kannattajakorttia Kansalaispuolueen saamiseksi puoluerekisteriin. Väyrynen toimitti kesän alussa oikeusministeriöön kannattajakortteja, mutta silloin ministeriö ilmoitti noin 1 300 kortin puuttuvan. Puoluerekisteriin pääsyyn tarvitaan yhteensä 5 000 kannattajakorttia.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen vahvistaa STT:lle, että nyt 5 000 kannattajakorttia näyttäisi olevan kasassa.

– Uudet kortit pitää kuitenkin vielä tarkastaa. Toivottavasti asia on selvä ennen joulua, Jääskeläinen sanoo.

Keräys jatkuu Väyrysen mukaan edelleen.