Politiikka

Entinen opetusministeri arvioi Grahn-Laasosen tehneen hämäysliikkeen

Jukka-Pekka Flander
Jukka-Pekka Flander
Jukka-Pekka Flander

Lännen Media uutisoi viikonloppuna hallituksen valmistelevan satojen miljoonien eurojen lisärahoitusta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Korkeakoulujen pääomittamisesta on määrä päättää ensi kevään kehysriihessä.

Hallituksen kaavailuja on tätä seuraavina päivinä analysoitu suurennuslasin kanssa.

– Oli mielenkiintoista lukea Helsingin Sanomista Tieteentekijöiden liiton puheenjohtajan Petri Koikkalaisen laskelma siitä, että pelkästään kiky-leikkausten kompensoiminen vaatisi 3–4 prosentin tuotolla yli miljardin pääomasijoituksen. Asia, jolla opetusministeri nyt tuli julkisuuteen, on hallitusohjelmassa jo todettu. Pääomittaminen on suuruusluokkaa 150 miljoonaa euroa, kansanedustaja, entinen opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) sanoo.

– Nyt hän on sitten summaa varmasti korottamassa ja merkittävästikin, mutta siihen sopii varmaan se, mikä yleisemminkin hallituksen koulutusleikkauksiin: otetaan 100 miljoonaa ja sitten annetaan 10 miljoonaa takaisin. Tällä viittaan siihen, kun hallitus on tehnyt kärkihankkeita, jotka ovat suuruusluokkaa muutama sata miljoonaa. Sitten kumulatiivisesti kuitenkin ollaan leikkaamassa koulutuksesta, tutkimuksesta ja innovaatioinvestoinneista lähes kolme miljardia, Gustafsson ryöpyttää.

Korkeakoulut eriarvoisessa asemassa.

Tampereen yliopiston vararehtori Harri Melin on hänkin todennut Yle uutisille, että 100 miljoonan euron pääomitus tarkoittaisi vuositasolla 3–5 miljoonan euron tuottoa yliopistoille.

– Ja se jakaantuisi sitten neljälletoista yliopistolle ja yli 20 ammattikorkeakoululle.

Gustafsson kutsuu opetusministerin toimintaa hämäysliikkeeksi ja esikuntineen keksimäksi julkisuustempuksi.

– Kaikki asiantuntijat ovat kritisoineet hallitusta tolkuttomista koulutus- ja tutkimusleikkauksista.

Gustafssonin mukaan pääomittaminen on yksi tapa vahvistaa korkeakoulujen taseita ja varallisuutta. Silläkin on merkitystä, mutta sen ongelma on se, että korkeakoulut ovat eriarvoisessa asemassa.

– Esimerkiksi Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto saavat paljon merkittävämmin omaa rahoitusta kerättyä, koska valtio on luvannut kolminkertaisestaa oman pääomittamissijoituksensa suhteessa siihen, mitä yliopistot ovat itse keränneet.

Gustafssonin mielestä yliopistojen perusrahoitusta tulisi vahvistaa.

Uskaltaisin sanoa sen ääneen.

Nyt on puhuttu ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen pääomittamisesta. Myös muu koulutus on kärsinyt hallituksen leikkauksista.

– Sosialidemokraateille peruskoulu, lukio, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulut ja yliopistot sekä vapaa sivistystyö ovat kaikki yhtä tärkeitä. Uskaltaisin nyt ääneen sanoa sen, että kokoomus on lähinnä ollut kiinnostunut yliopistoista.

Gustafsson uskoo myös, että hallitus on tullut korkeakoulukoulutuksen pääomittajana julkisuuteen sen vuoksi, koska tuore talousnobelisti Bengt Holmström on arvioinut voimakkain sanankääntein hallituksen tiedepolitiikkaa.

– Varmaan tämä ajankohta on sitten saanut kokoomuksen taustajoukot miettimään, että pakko tässä olisi jollakin tavalla julkisuuteen tulla. Sitten löydettiin tällainen liike, jota minä kutsun viikunanlehdeksi.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat