Entinen työministeri varoittaa juuri hyväksyttävästä lakimuutoksesta: Jos saat ikälisiä tai olet sairas, sinut voidaan vaihtaa ”nuorempaan, nätimpään ja halvempaan”

Kuva: Kari Hulkko

Eduskunta käsitteli tänään työsopimuslain muutoksia. Kyseessä oli toinen käsittely ja huomenna asiasta äänestetään. SDP:n kansanedustaja, kolmessa eri hallituksessa työministerinä toiminut Tarja Filatov kertoo demarien olleen pitkään kahden vaiheilla hyväksyäkö laki vai tukea sen hylkäämistä.

Työsopimuslain muutoksissa on kolme kohtaa, joista Filatovin sanoin yhtä SDP kannatti, yhtä sieti ja kolmatta vastusti. SDP:n vaaka kallistui hylkäämisen tukemiseen. Hylkäämistä esittää vasemmistoliitto.

Ensinnä hallituksen esityksen mukaan pitkäaikaistyöttömän saisi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Tämä on Filatovin mukaan kannatettavaa. SDP on esittänyt samaa myös omassa ohjelmassaan pitkäaikaistyöttömyyden nurjertamiseksi.

Filatov kertaa, miten hallituksen ensimmäinen ajatus oli, että määräaikaiseen työsuhteeseen palkkaamista olisi helpotettu kaikkien työttömien osalta.

– Mutta kansainvälinen tutkimus osoittaa, että jos määräaikaisia työsuhteisiin palkkaamista helpotetaan, siitä ei juurikaan saada työllisyyshyötyä. Ensin tulee pieni kuherruskuukausi, jossa syntyy työsuhteita, mutta sitten käy niin, että vakituisia työsuhteita vain muuttuu määräaikaisiksi ja ketjuttuu. Neuvotteluissa ay-liike sai läpi sen, että tämä koskee vain pitkäaikaistyöttömiä, Filatov sanoo.

Filatovin mukaan pitkäaikaistyöttömiin kohdentaminen tekee siis tästä työsopimuslain osamuutoksesta hyväksyttävän. Vaikkei lisää työpaikkoja syntyisikään, määräaikaisuus voi olla pitkäaikaistyöttömälle portti työelämään.

Irtisanottavat saattavat olla niitä, jotka eivät niele kaikkia pomon käskyjä.

SDP:n kannalta mahdoton oli se sijaan hyväksyä irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuden lyhentäminen kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen. Tämä johtaa Filatovin mukaan ikäsyrjintään.

– Tuotannollisten ja taloudellisten syiden täyttyessä yritykset hankkiutuvat helposti eroon niistä työntekijöistä, joilla on ollut vähän sairautta, ikää ja ehkä vähän korkeampi palkkakin ikälisineen. Irtisanottavat saattavat olla myös niitä työntekijöitä, jotka eivät niele ihan kaikkia pomon käskyjä vaan sanovat, että eikö tämän voisi tehdä vähän fiksumminkin toisella tavalla, Filatov varoittaa.

Hän muistuttaa, että ikääntyneiden työllisyysaste nousee ihmisten säilyttäessä työpaikkansa muttei juurikaan työttömyyden ja uudelleentyöllistymisten kautta.

– Irtisanomissuoja on kokonaisuus. Joissain maissa maksetaan rahaa, joissain on pitkä irtisanomisaika ja joissain on tiukka takaisinottovelvollisuus. Mutta meillä ei ole näistä mitään!

– Meillä menee nyt tämä takaisinottovelvollisuuskin käytännössä kesäloman mitan jälkeen nollaan eli työnantaja voi vaihtaa työntekijän nuorempaan, nätimpään ja halvempaan vähän liian helpolla tämän jälkeen.

Filatov toteaa hallituksenkin katsoneen, ettei takaisinottovelvollisuuden lyhentämisellä ole työllisyysvaikutuksia.

– Minä en ymmärrä, miksi luodaan tilanne, jossa ikääntynyt työvoima joutuu heikompaan asemaan, vaikka emme edes tiedä, onko muutoksella työllisyysvaikutusta. Mehän tiedämme, että meidän iso ongelma on ikääntyneiden ihmisten työllistyminen.

Filatov epäilee, että takaisinottovelvollisuuden lyhentämisellä voi olla jopa negatiivinen työllisyysvaikutus.

Kolmas muutos työsopimuslakiin on se, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuden kestoa ehdotetaan lyhennettäväksi yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen. Pitkissä yli 12 vuotta kestäneissä työsuhteissa takaisinottovelvollisuus on kuitenkin kuusi kuukautta.

Esityksen perustelujen mukaan takaisinottovelvollisuuden joustavoittaminen vähentää hallinnollista taakkaa ja lisää työnantajan valinnanvapautta työntekijän palkkauksessa. Filatovin mukaan tämä ratkaisu olisi ollut siedettävissä.

– Se jossain mielessä madaltaa rekrytointikynnystä yrittäjien näkökulmasta. Lisäksi meillä on virkatehtävissä ollut pidempi koeaika kuin normaaleissa työsuhteissa. Nyt nämä tulevat samalle tasolle. Lakiesityksessä on myös tasa-arvonäkökulmasta ihan positiviista se, että äitiysvapaalla olevan koeaikaa voidaan pidentää, jottei äitiysvapaa automaattisesti tuo potkuja, Filatov sanoo.

Lakeja ei pidä tehdä ”yhtä lusmua” varten.

Tänään Metalliliitto on varoittanut hallitusta työttömien aktiivimallin valmistelemisesta omin päin. Aiemmin hallitus ja työmarkkinajärjestöt eivät löytäneet yhteistä säveltä asiassa.

Työttömälle, joka ei olisi pystynyt osoittamaan aktiivisuuttaan voisi esimerkiksi tulla yksi rahaton omavastuupäivä kuukautta kohden. Työttömiä olisi määrä haastatella kolmen kuukauden välein.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ovat puolustelleet aktiivimallin eteenpäinviemistä. Metallliliitossa tällainen toiminta nähdään kiky-sopimuksen vastaisena. STT on kertonut, että Juha Sipilän mukaan asiassa edetään osapuolia kuulleen.

Metalliitosta on varoiteltu Helsingin Sanomien mukaan jopa poliittisilla lakoilla.

Tarja Filatov toteaa, että työttömyysturvassa on jo nyt paljon vastikkeellisuutta. Eri puhujat tarkoittavat sillä usein eri asioita.

– Minusta ongelma on se, että vaaditaan vastikkeellisuutta, mutta yhteiskunta ei ole pystynyt tarjoamaan omaa vastikkeellisuuspuolikasta edes niille ihmisille, jotka haluaisivat vastikkeellisuutta. Tämä on se hulluus, jos lähdettäisiin tekemään tiukempaa vastikkeellisuutta.

Filatov ei esimerkiksi usko, että työvoimaviranomaiset resurssit riittävät työttömien haastatteluihin hallituksen kaavailemin tavoin kolme kuukauden välein.

– Kannatan sitä, että tarjotaan erilaisia toimenpiteitä, jotta ihmiset pystyvät enemmän itse vaikuttamaan siihen, miten he pysyvät kunnossa, jos ei ole työtä, josta maksetaan palkkaa.

– Minä ymmärrän Metalliliittoa siinä, että jos ihmiset pistetään firmoihin töihin ja heille ei makseta palkkaa, niin kyllä minäkin lähden sitten sille barrikadille, että työstä pitää palkka maksaa.

Filatovin mukaan hallituksen toiminnan taustalla elää ajatus siitä, että työttömät vain lusmuilisivat.

– Ja jos meillä on sadassa yksi lusmu, ei lainsäädäntöä pidä sitä yhtä lusmua varten tehdä, vaan niitä 99 varten, jotka kipeästi haluavat töihin ja tekevät kaikkensa jotta pääsisivät.

Nykyisin työttömyysturvan vastikkeeksi pitää olla työmarkkinoiden käytettävissä ja hakea aktiivisesti töitä sekä osallistua tarjottuihin työvoimapoliittisiin toimiin.

Tuleva oikeusministeri Ylellä: ”Katson nimityskuvion läpi todella tarkkaan”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Tuleva oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi Ylen aamu-tv:ssä, että oikeuskanslerin nimitysprosessi on edennyt normaalin harkinnan mukaan. Häkkäsen mukaan puolueet käyvät asiasta keskustelua, ja tehtävään valitaan paras henkilö.

Häkkänen kertoi katsovansa nimityskuvion läpi ”todella tarkkaan”. Oikeuskanslerin nimityksen valmistelee oikeusministeriö, esityksen nimityksestä tekee valtioneuvosto ja nimityksestä päättää presidentti.

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että oikeuskanslerin nimitys on mutkistunut, koska ilmeisesti presidentti Sauli Niinistö on ollut tyytymätön oikeusministeriön alkuperäiseen ehdotukseen.

Niinistö puuttui nimitykseen? – HS: Oikeuskansleriksi nousemassa Tuomas Pöysti

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Oikeusministeriö on muuttanut ehdotustaan uudeksi oikeuskansleriksi, kertoo kolme toisistaan riippumatonta lähdettä Helsingin Sanomille.

Lehden mukaan ministeriö ehdottaa todennäköisesti ensi viikolla, että oikeuskansleriksi nimitettäisiin oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti. Ministeriö ilmoitti tehtävään hakeneille vielä viime viikon tiistaina, että se ehdottaa oikeuskansleriksi Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta.

Nimitys on mutkistunut, koska ilmeisesti tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut tyytymätön oikeusministeriön alkuperäiseen ehdotukseen. HS:n tietojen mukaan nimitysasia poistettiin valtioneuvoston yleisistunnon käsittelystä, koska tasavallan presidentti halusi uudeksi oikeuskansleriksi Pöystin tai ainakin vastusti syystä tai toisesta professori Viljasen nimittämistä.

Asiasta hyvin perillä olevan HS:n lähteen mukaan tasavallan presidentti kertoi kannastaan pääministeri Juha Sipilälle (kesk.), joka vaikutti nimityksen käsittelyn poistamiseen valtioneuvoston yleisistunnon asialistalta.

Hallitus otti viime viikolla aikalisän uuden oikeuskanslerin valinnassa. Vielä keskiviikkoaamuna näytti siltä, että oikeusministerin salkusta sittemmin luopunut työministeri Jari Lindström (ps.) esittelee nimitysehdotuksensa valtioneuvostolle torstaina. Myöhemmin päivällä asian käsittelyä päätettiin kuitenkin lykätä tuonnemmaksi. Nyt oikeuskanslerin nimitys menee uudelle oikeusministerille, kokoomuksen Antti Häkkäselle.

Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jää eläkkeelle toukokuun alussa. Oikeuskanslerin virkaan haki yhteensä yhdeksän ihmistä.

Oikeuskanslerin nimittää presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksen pohjalta.

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Persut selittelivät takinkääntöään hallintarekisterilaissa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Perussuomalaiset käänsivät takkinsa hallintarekisterissä.

Hallintarekisteriä ei ole hyväksytty Suomessa, ja ulkomailla se on nyt tehty kannattamattomaksi silloin, jos omistustiedot eivät ole käytettävissä. Näin vastasi talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.), kun eduskunnan kyselytunnilla ihmeteltiin, mitä perussuomalaisille luvattiin puoliväliriihessä, että se kääntyisi vastustamansa hallintarekisterilain puolelle.

– Mukaan tulivat voimakkaat ponnet, joissa edellytetään kotimaista lainsäädäntöä siitä, että (omistus) tiedot saadaan myös ulkomailta. Jos ei saada, niin verotetaan rankasti, Turunen perusteli.
Toistaiseksi valiokunta kuitenkin vain toivoo, että nyt syntyvät porsaanreiät tukitaan mahdollisesti tulevaisuudessa muulla lainsäädännöllä, huomautti valiokunnan jäsen Hanna Sarkkinen (vas.).

– Jostain syystä hallitus ei tuonut eduskunnalle esityksiä, joilla olisi voitu tukkia porsaanreiät jo nyt, ja vaatia suomalaisilta suoraa omistusta myös ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta omistettaessa. Norja tekee tällä hetkellä niin, Sarkkinen sanoi.

Turunen kysyi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.), pannaanko ponsien edellyttämä lainsäädäntö heti toimimaan.

– Kyllä nämä ponnet laitetaan käyttöön, vastasi Orpo.

SDP:n Antti Rinne tivasi Orpolta, miksi perhevapaiden uudistusta ei käsitelty lainkaan riihessä.

– Perhevapaakysymyksestä on hallituksen sisällä erilaisia näkökulmia. Siitä ei syntynyt ratkaisuja nyt, mutta toivon, että tulevaisuudessa syntyy, Orpo muotoili.

Erityisesti perussuomalaiset ovat vastustaneet uudistusta.

 

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Suomeen yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään lokakuun loppuun mennessä. Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan vähennys on 87 paikkaa.

Toimintansa lopettaa kuusi alaikäisten vastaanottoyksikköä eri puolilla maata. Lopetettavien listalla ovat Helsingissä Karhusaaren ryhmäkoti, Hämeenlinnassa Harvialan ryhmäkoti, Jyväskylässä Vaajakosken ryhmäkoti, Kontiolahden ryhmäkoti, Nurmijärvellä Vantalan ryhmäkoti ja Oulussa Onnelan ryhmäkoti.
Kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin 16 000 majoituspaikkaa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 22 000 vastaanottopaikan vähennyksistä. Migrin mukaan paikkojen vähentäminen jatkuu, koska turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähentyneet. Viraston tavoite on ylläpitää vastaanottokeskuksissa 90 prosentin käyttöaste.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta