Entinen työministeri varoittaa juuri hyväksyttävästä lakimuutoksesta: Jos saat ikälisiä tai olet sairas, sinut voidaan vaihtaa ”nuorempaan, nätimpään ja halvempaan”

Kuva: Kari Hulkko

Eduskunta käsitteli tänään työsopimuslain muutoksia. Kyseessä oli toinen käsittely ja huomenna asiasta äänestetään. SDP:n kansanedustaja, kolmessa eri hallituksessa työministerinä toiminut Tarja Filatov kertoo demarien olleen pitkään kahden vaiheilla hyväksyäkö laki vai tukea sen hylkäämistä.

Työsopimuslain muutoksissa on kolme kohtaa, joista Filatovin sanoin yhtä SDP kannatti, yhtä sieti ja kolmatta vastusti. SDP:n vaaka kallistui hylkäämisen tukemiseen. Hylkäämistä esittää vasemmistoliitto.

Ensinnä hallituksen esityksen mukaan pitkäaikaistyöttömän saisi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta. Tämä on Filatovin mukaan kannatettavaa. SDP on esittänyt samaa myös omassa ohjelmassaan pitkäaikaistyöttömyyden nurjertamiseksi.

Filatov kertaa, miten hallituksen ensimmäinen ajatus oli, että määräaikaiseen työsuhteeseen palkkaamista olisi helpotettu kaikkien työttömien osalta.

– Mutta kansainvälinen tutkimus osoittaa, että jos määräaikaisia työsuhteisiin palkkaamista helpotetaan, siitä ei juurikaan saada työllisyyshyötyä. Ensin tulee pieni kuherruskuukausi, jossa syntyy työsuhteita, mutta sitten käy niin, että vakituisia työsuhteita vain muuttuu määräaikaisiksi ja ketjuttuu. Neuvotteluissa ay-liike sai läpi sen, että tämä koskee vain pitkäaikaistyöttömiä, Filatov sanoo.

Filatovin mukaan pitkäaikaistyöttömiin kohdentaminen tekee siis tästä työsopimuslain osamuutoksesta hyväksyttävän. Vaikkei lisää työpaikkoja syntyisikään, määräaikaisuus voi olla pitkäaikaistyöttömälle portti työelämään.

Irtisanottavat saattavat olla niitä, jotka eivät niele kaikkia pomon käskyjä.

SDP:n kannalta mahdoton oli se sijaan hyväksyä irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuden lyhentäminen kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen. Tämä johtaa Filatovin mukaan ikäsyrjintään.

– Tuotannollisten ja taloudellisten syiden täyttyessä yritykset hankkiutuvat helposti eroon niistä työntekijöistä, joilla on ollut vähän sairautta, ikää ja ehkä vähän korkeampi palkkakin ikälisineen. Irtisanottavat saattavat olla myös niitä työntekijöitä, jotka eivät niele ihan kaikkia pomon käskyjä vaan sanovat, että eikö tämän voisi tehdä vähän fiksumminkin toisella tavalla, Filatov varoittaa.

Hän muistuttaa, että ikääntyneiden työllisyysaste nousee ihmisten säilyttäessä työpaikkansa muttei juurikaan työttömyyden ja uudelleentyöllistymisten kautta.

– Irtisanomissuoja on kokonaisuus. Joissain maissa maksetaan rahaa, joissain on pitkä irtisanomisaika ja joissain on tiukka takaisinottovelvollisuus. Mutta meillä ei ole näistä mitään!

– Meillä menee nyt tämä takaisinottovelvollisuuskin käytännössä kesäloman mitan jälkeen nollaan eli työnantaja voi vaihtaa työntekijän nuorempaan, nätimpään ja halvempaan vähän liian helpolla tämän jälkeen.

Filatov toteaa hallituksenkin katsoneen, ettei takaisinottovelvollisuuden lyhentämisellä ole työllisyysvaikutuksia.

– Minä en ymmärrä, miksi luodaan tilanne, jossa ikääntynyt työvoima joutuu heikompaan asemaan, vaikka emme edes tiedä, onko muutoksella työllisyysvaikutusta. Mehän tiedämme, että meidän iso ongelma on ikääntyneiden ihmisten työllistyminen.

Filatov epäilee, että takaisinottovelvollisuuden lyhentämisellä voi olla jopa negatiivinen työllisyysvaikutus.

Kolmas muutos työsopimuslakiin on se, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuden kestoa ehdotetaan lyhennettäväksi yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen. Pitkissä yli 12 vuotta kestäneissä työsuhteissa takaisinottovelvollisuus on kuitenkin kuusi kuukautta.

Esityksen perustelujen mukaan takaisinottovelvollisuuden joustavoittaminen vähentää hallinnollista taakkaa ja lisää työnantajan valinnanvapautta työntekijän palkkauksessa. Filatovin mukaan tämä ratkaisu olisi ollut siedettävissä.

– Se jossain mielessä madaltaa rekrytointikynnystä yrittäjien näkökulmasta. Lisäksi meillä on virkatehtävissä ollut pidempi koeaika kuin normaaleissa työsuhteissa. Nyt nämä tulevat samalle tasolle. Lakiesityksessä on myös tasa-arvonäkökulmasta ihan positiviista se, että äitiysvapaalla olevan koeaikaa voidaan pidentää, jottei äitiysvapaa automaattisesti tuo potkuja, Filatov sanoo.

Lakeja ei pidä tehdä ”yhtä lusmua” varten.

Tänään Metalliliitto on varoittanut hallitusta työttömien aktiivimallin valmistelemisesta omin päin. Aiemmin hallitus ja työmarkkinajärjestöt eivät löytäneet yhteistä säveltä asiassa.

Työttömälle, joka ei olisi pystynyt osoittamaan aktiivisuuttaan voisi esimerkiksi tulla yksi rahaton omavastuupäivä kuukautta kohden. Työttömiä olisi määrä haastatella kolmen kuukauden välein.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ovat puolustelleet aktiivimallin eteenpäinviemistä. Metallliliitossa tällainen toiminta nähdään kiky-sopimuksen vastaisena. STT on kertonut, että Juha Sipilän mukaan asiassa edetään osapuolia kuulleen.

Metalliitosta on varoiteltu Helsingin Sanomien mukaan jopa poliittisilla lakoilla.

Tarja Filatov toteaa, että työttömyysturvassa on jo nyt paljon vastikkeellisuutta. Eri puhujat tarkoittavat sillä usein eri asioita.

– Minusta ongelma on se, että vaaditaan vastikkeellisuutta, mutta yhteiskunta ei ole pystynyt tarjoamaan omaa vastikkeellisuuspuolikasta edes niille ihmisille, jotka haluaisivat vastikkeellisuutta. Tämä on se hulluus, jos lähdettäisiin tekemään tiukempaa vastikkeellisuutta.

Filatov ei esimerkiksi usko, että työvoimaviranomaiset resurssit riittävät työttömien haastatteluihin hallituksen kaavailemin tavoin kolme kuukauden välein.

– Kannatan sitä, että tarjotaan erilaisia toimenpiteitä, jotta ihmiset pystyvät enemmän itse vaikuttamaan siihen, miten he pysyvät kunnossa, jos ei ole työtä, josta maksetaan palkkaa.

– Minä ymmärrän Metalliliittoa siinä, että jos ihmiset pistetään firmoihin töihin ja heille ei makseta palkkaa, niin kyllä minäkin lähden sitten sille barrikadille, että työstä pitää palkka maksaa.

Filatovin mukaan hallituksen toiminnan taustalla elää ajatus siitä, että työttömät vain lusmuilisivat.

– Ja jos meillä on sadassa yksi lusmu, ei lainsäädäntöä pidä sitä yhtä lusmua varten tehdä, vaan niitä 99 varten, jotka kipeästi haluavat töihin ja tekevät kaikkensa jotta pääsisivät.

Nykyisin työttömyysturvan vastikkeeksi pitää olla työmarkkinoiden käytettävissä ja hakea aktiivisesti töitä sekä osallistua tarjottuihin työvoimapoliittisiin toimiin.

Ruuhkista uupunut Kelan henkilöstö puhkuu turhautumista: ”Jälleen varoittava esimerkki”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kela aikoo palkata toimistoihinsa lisää väkeä – viimein. Perustoimeentulon myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden alussa. Kela arvioi, että homma hoituu 750 henkilöllä. Kunnissa tätä tehtävää hoiti vielä viime vuonna arviolta yli 1 500 henkilöä.

Kelalle tuli oletettavasti yllätyksenä, millainen ruuhka toimistoihin syntyy. Niissä käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Lisäksi puheluita tulee noin 20 000 vuorokaudessa.

Kelan toimihenkilöyhdistyksen puheenjohtaja Heli Martinmäki kritisoi epäonnistuneita henkilöstölaskelmia.

– Jälleen yksi varoittava esimerkki siitä, kuinka julkisella sektorilla säästöjä tavoitellessa tehtävät resursoidaan jo lähtötilanteessa liian alhaisiksi.

Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi.

Kelan henkilöstö on ollut valtavan työpaineen alla, kun asiakasmäärät ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 57 prosenttia. Etuushakemuksia tulee enemmän sisälle kuin mitä niitä ehditään ratkaisemaan.

– Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi, Martinmäki kuvailee nykyistä tilannetta.

Kelan hallituksen ja valtuutettujen lupa palkata lisää väkeä tulikin kreivin aikaan.

– Edellytämme, että lisärekrytoinnit toteutetaan heti. Asiakkaille pitää turvata viimesijaisen etuuden saaminen lakimääräisessä seitsemän päivän käsittelyajassa, toimihenkilöyhdistys korostaa.

Yhdistys vaatii lisäksi, että nykyisen henkilöstön työhyvinvoinnista tulee huolehtia.

Kelan toimihenkilöyhdistys on valtakunnallinen ammattiyhdistys, joka valvoo Kelan toimihenkilöiden työsuhteen ehtoja. Yhdistyksessä on reilut 4000 jäsentä. Kelan toimihenkilöyhdistys kuuluu palkansaajajärjestö Pardiaan ja STTK:hon.

Urpilaisen ilmoitus sotki SDP:n pasmat – Paatero etsii valtuustolle kokouspäivää

Kuva: Sanna Koskenranta
SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero.

SDP:n puoluevaltuuston tuore puheenjohtaja, Sirpa Paatero kertoo, että Jutta Urpilaisen ilmoitus tuli yllätyksenä monelle, myös hänelle itselleen.

– Vielä maanantaina olin radio-ohjelmassa positiivinen ehdokkuuden suhteen, Paatero kertoo.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluevaltuusto. Paatero oli kaavaillut kevätkokouksen päivämääräksi 24.3. Uuden ehdokkaan etsimiseen olisi aikaa kuukausi ja se taitaa olla liian vähän.

– Toinen mahdollisuus olisi kutsua ylimääräinen kokous koolle. Olisikin muutenkin hyvä kokoontua vielä ennen huhtikuisía kunnallisvaaleja, Paatero sanoo.

SDP:n puoluevaltuuston kutsuu koolle puoluehallitus, jonka puheenjohtaja on Antti Rinne.

 

”Puoluevaltuuston kokousta ei ole vielä päätetty”

Kuva: Jari Soini
SDP:n vastavalittu puoluesihteeri Antton Rönnholm (oik.) joutuu heti tulikasteeseen. Puolueelle olisi löydyttävä uusi ehdokas presidentinvaaleihin ja aika kiireellä vieläpä.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluekokousten välissä ylintä päätösvaltaa käyttävä puoluevaltuusto. Se kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

– Kevään kokouksen ajankohtaa ei ole vielä päätetty, kertoo SDP:n tuore puoluesihteeri Antton Rönnholm Demokraatti.fi:lle aamulla. Kokouksen kutsuu koolle SDP:n puoluehallitus.

– Niin moni olisi toivonut Jutta Urpilaisen ehdokkuutta. Tosin ymmärrän täysin hänen ratkaisunsa, Rönnholm sanoo.

Rönnholmin mukaan SDP ryhtyy nyt kiireen vilkkaa luotaamaan uutta prsidenttiehdokasta.

Antti Rinne ymmärtää Urpilaisen päätöksen – ”Tämän kevään aikana asia ratkaistaan”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne joutuu nyt miettimään SDP:n presidenttiehdokaskuvion uudelleen, kun Jutta Urpilainen ei lähde ehdolle.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) toivoi toisenlaista ratkaisua presidenttiehdokkuudesta kieltäytyneeltä Jutta Urpilaiselta. Hän kuitenkin ymmärtää hyvin, että Urpilainen valitsi toisin. Urpilainen perustelee perhesyillä kieltäytymistä Demokraatin kolumnissaan.

– Maa kyllä löytää isiä ja äitejä, mutta lapsi on pieni vain hetken, Rinne sanoi aamulla Demokraatti.fi:lle.

Rinteen mukaan SDP jatkaa presidenttiehdokkaan hakemista kevään aikana.

– Puoluevaltuusto kokoontuu keväällä, siellä asia päätetään, Rinne sanoo.

Urpilainen ei pyri presidenttiehdokkaaksi

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen ei lähde presidenttiehdokkaaksi. Demokraatti.fi:ssä ja tämän viikon Demokraatti-lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan Urpilainen perustelee päätöstään perhesyillä.

”Kuuntelen omantuntoni ääntä. Olen tullut tulokseen, että tässä elämäntilanteessa jatkan työtäni aktiivisena parlamentaarisena vaikuttajana niissä tehtävissä, joita minulle suodaan. Vapaa-aikani vietän perheen – mieheni ja lapsemme – kanssa”, Urpilainen kirjoittaa.

Urpilainen myöntää päätöksen olleen todella vaikea. Hän kirjoittaa velvollisuudentunnosta puoluetta kohtaan, kuten myös velvollisuudentunnosta toimia lasikattojen murtajana naisille, jotta kaikkien töiden ja elämänurien yhdistäminen perhe-elämään olisi mahdollista.

Jutta Urpilaisen kirjoitus on luettavissa kokonaan oheisesta linkistä ja tämän viikon Demokraatti-lehdessä.