Sote-uudistuksen ensimmäisessä käsittelyssä äänestettiin lainsäädännön riittävyydestä muun muassa veroraportoinnissa ja voitontavoittelussa. Oppositio vaati puutteellisen sote-veroraportoinnin korjaamista.

– Oppositio myös esitti, että valinnanvapauslain mukaisten sote-palveluiden järjestämisessä päämäärä ei voi olla voitontavoittelu, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) muistuttaa.

– Fakta on, että toivomalla nämä asiat eivät muutu. Se on nähty moneen kertaan. Siksi onkin käsittämätöntä, ettei hallituksesta ole löytynyt tahtoa korjata sote-esityksen puutteita.

– Sipilän oma hallitus on toiminnallaan avannut uusia porsaanreikiä hoiva-alan kansainvälisten jättien hyödynnettäväksi. Korkovähennysoikeutta koskevaan lakiin jätettiin yhä opposition vastustuksesta huolimatta merkittäviä puutteita, kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) huomauttaa.

SDP on vaatinut hallitukselta tiukempaa linjaa korkovähennysoikeuden rajoittamiseen, mutta esitys ei mennyt läpi. Lisäksi koko oppositio esitti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa voitontavoittelun rajoittamista ja sen kirjaamista lakiesitykseen.

– Viimeaikaiset tapahtumat vahvistavat, että tälle on tarvetta. Yksityisten yritysten toimintaa ohjaa voiton tuottaminen omistajille, mutta sote-alalle tämä sopii huonosti. Kyse on kuitenkin veronmaksajien rahoilla tehtävistä isoista voitoista, kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) ihmettelee.

Valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) painottaa, että hallitus ei ole puuttunut tiukasti verovälttelyyn, joten sote-yrityksillä on siihen edelleen mahdollisuus. Esimerkiksi hän ottaa veronkiertodirektiivin korkovähennysrajoituksen. Tiukennuksessa lakiin jätettiin tasevapautukseksi kutsuttu aukko, vaikka valtiovarainministeriön alkuperäisessä lakiesityksessä esitettiin sen poistamista juuri verovälttelyn vuoksi.

– Aukkoa ovat käyttäneet kymmenet yritykset. Sen poistamisesta olisi valtiovarainministeriön arvion mukaan kertynyt 140 miljoonan euron verotuotto vuodessa.

Opposition edustajat vaativat, että tuottajalakiin pitää lisätä vähimmäisedellytyksiä tuottajille. Näin muun muassa kilpailua vääristävät sopimukset ja erilaisten velvoitteiden rikkominen voisivat johtaa rekisteröinnin eväämiseen. Se varmistaisi palveluntuottajille tasapuoliset kilpailuedellytykset.

– Asiantuntijakuulemisissa on esitetty, että tuottajille olisi syytä asettaa jo alkuvaiheessa suhteellisen laajat yhteiskuntavastuuta koskevat edellytykset. On räikeää, että lakiehdotuksen vähimmäisvaatimukset ovat huomattavan suppeat verrattuna esimerkiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettuun lakiin, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) toteaa.

Valiokunnan oppositiojäseniä syytettiin viime kesänä viivyttelystä, kun he halusivat paikata esityksen virheitä, jotka koskivat voitontavoittelua ja yksityisten hoivajättien verovastuun välttelyä. Nämä esitykset eivät saaneet valiokunnassa hallituksen kannatusta. Opposition esitykset hylättiin valiokunnassa hallituspuolueiden äänin ja ne jäivät näin ollen lakipaketin ulkopuolelle.

Opposition jäsenet muistuttavat, että sote-tuottajaksi voi rekisteröityä jopa silloin kun yrittäjällä on tilillään vakavia rikoksia, sillä hankintalain mukaisia poissulkemisperusteita ei ole.

– Verovastuullisuudesta tulisi säätää myös tuottajalaissa, eikä ainoastaan valinnanvapauslaissa, kuten nyt. Hankintalain mukaisia poissulkemisperusteita vastaavat yleiset edellytykset tulisi kirjata myös tuottajalakiin tai tuottajalaissa tulisi viitata hankintalakiin näiltä osin. Tähän ei kuitenkaan hallitukselta löytynyt halukkuutta, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kritisoi.

Kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi (r.) huomauttaa, että jos sote nytkähtää eteenpäin tällaisena eteenpäin, sote-tuottajia säädellään vähemmän kuin vaikkapa kuntien tavarantoimittajia.

– Edes lahjuksen ottaminen, järjestäytynyt rikollisuus, ihmiskauppa, työturvallisuuden laiminlyönti, työsyrjintä, järjestäytymisvapauden loukkaaminen tai luvattoman työvoiman käyttö eivät välttämättä estäisi yrityksen sote-markkinoille tuloa, Rehn-Kivi summaa.