Politiikka

”Epäeettistä ja väärin” – Liittojohtaja: Valtakunnansovittelijan tehtävä ei ole valvoa palkankorotuskattoa

Lehtikuva / Mikko Stig
Teknologiateollisuuteen siirtyvän valtakunnansovittelija Minna Helteen toimintaa on moitittu puolueelliseksi.
Lehtikuva / Mikko Stig
Teknologiateollisuuteen siirtyvän valtakunnansovittelija Minna Helteen toimintaa on moitittu puolueelliseksi.
Lehtikuva / Mikko Stig
Teknologiateollisuuteen siirtyvän valtakunnansovittelija Minna Helteen toimintaa on moitittu puolueelliseksi.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selinin mukaan täysin riippumaton sovittelujärjestelmä on ainoa vaihtoehto työmarkkinoiden toimintaympäristöjen murroksessa ja tilanteessa, jossa työnantajat ovat irtautuneet keskusjärjestösopimuksista.

Hän vaatii, että sopimisen kulttuuria tarkastellaan ennen seuraavaa työehtosopimuskierrosta.

– Valtakunnansovittelijan tehtävä ei voi olla valvoa palkankorotuskattoa. Puolueettomaksi tarkoitetun instituution on pysyttävä puolueettomana ja riippumattomana. Niitä toimintaedellytyksiä on vahvistettava, koska vain sillä tavoin se pystyy edelleen vaalimaan perustehtäväänsä.

Selinin mielestä sovitteluinstituution rooli vaatii uudistusta ja mahdollisesti sitä säätelevät lait on päivitettävä nykyaikaa paremmin vastaaviksi.

– Sovittelujärjestelmää on nyt tarkasteltava kriittisesti ja sen perusteella on tarvittaessa tehtävä muutoksia sovittelua koskevaan lainsäädäntöön ja käytäntöihin. Nyt on kolmikantaisen keskustelun paikka sovittelun pelisäännöistä.

”Valtakunnansovittelija ei voi sanella työriitaosapuolille reunaehtoja.”

Palkkakaton tai palkkatason on Selinin mielestä pysyttävä työmarkkinaosapuolten käsissä.

– Työehdoista neuvoteltaessa on huomioitava, ettei valtakunnansovittelija voi sanella työriitaosapuolille reunaehtoja, jotka hankaloittavat itsenäisten osapuolten päätöksiä tai rajoittavat ammattiliittojen ja työntekijöiden oikeuksia työehtojen kehittämisessä.

Hän painottaa, että ammattiliittojen vapautta rajoittavat ja työmarkkinoiden murrosta hidastavat rakenteet eivät kuulu nykyaikaan. Ne eivät myöskään tue sopimuskulttuurin vahvistumista tai ratkaisuedellytyksiin tarvittavaa työmarkkinaosapuolten keskeistä luottamusta.

– Tästä syystä sovittelujärjestelmän analyyttinen ja ennakkoluuloton pohdinta sekä avoin vuoropuhelu maan hallituksen ja työmarkkinaosapuolten kesken on edellytys järjestelmän uskottavuudelle ja tulevaisuudelle, Selin sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi naisten ja miesten väliset perusteettomat palkkaerot. Niiden kaventaminen on ollut jo vuosia tavoitteena.

– Siksi on mielestäni epäeettistä ja väärin, että maan hallituksen nimeämä virkamies, valtakunnansovittelija, tekee yksin päätöksen tukea palkkapolitiikkaa, jolla tämän tavoitteen toteutuminen estetään.

Selin painottaa, että valtakunnansovittelijan arvokkain tehtävä työehtokonfliktissa on luoda sovun edellytyksiä – ei estää lasikattojen murtumista.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat