Epäilty kuoli Poliisin luotiin Tuusulassa – poliisi käyttää asetta harvoin

Kuva: Lehtikuva
Poliisi joututuu harvoin turvautumaan aseen käyttöön.

Suomessa poliisi käyttää ampuma-asetta harvoin, kertoo Poliisihallituksen viestintäpäällikkö Marko Luotonen Twitterissä. Viime yön tapaus on runsaan kymmenen vuoden aikana neljäs, jossa poliisin luoti aiheuttaa ihmisen kuoleman.

Luotosen mukaan vuosina 2003–2013 kaksi ihmistä on kuollut poliisin luotiin ja 20 haavoittunut. Viime vuonna Oulun niin sanottu kirvessurmaaja sai surmansa poliisin luodista. Varoituslaukauksia ammuttiin 40 vuosina 2003–2013.

Puukotuksesta epäilty mies kuoli poliisin ampumana tänään aamuyöllä Tuusulan Riihikalliossa.

– Poliisi on joutunut käyttämään ampuma-asetta. Tilanteen selvittely on ollut kesken, apulaispoliisipäällikkö Pekka Partanen kertoi aamulla Itä-Uudenmaan poliisista.

Poliisi sai kello 3.18 kiireellisen hälytystehtävän kerrostaloon, jonka portaikosta löytyi pahoin loukkaantunut mies. Puukotuksesta epäilty mies löytyi samasta talosta omasta asunnostaan.

Epäillyn kiinniotossa oli mukana useita poliisipartioita. Poliisi käytti epäillyn kiinniotossa virka-asetta ja epäilty kuoli vammoihinsa paikan päällä. Hän oli syntynyt vuonna 1980.

Pahoinpitelyn uhriksi joutunut mies on toimitettu sairaalaan, kertoo Partanen.

Poliisin aseenkäyttöä tutkii Helsingin poliisilaitos valtakunnansyyttäjänviraston johdolla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kouluvalinnat vaikeutumassa: erityisen tuen oppilaat vaaravyöhykkeellä?

 

Espoo on viime syksynä ilmaissut kouluissa ongelmaksi tilanpuutteen, joka johtuu paitsi voimakkaasta väestönkasvusta, niin myös monista sisäilmaongelmaisista päiväkodeista ja kouluista. Resurssien niukkuuden takia, valinnanvapautta, jota espoolaisvanhemmilla kouluvalintojen osalta on aiemmin ollut, tullaan rajoittamaan. Espoolaisvanhemmilla on yleensä ollut hyvät perustelut lastensa osalta muulle kuin lähikouluvalinnalle ja valitusten osuus oppilaaksioton osalta on näin saatu pieneksi.

Toki pääperiaate on, että kaupungin osoittama lähikoulu on lähin koulu ja että jokainen koulu on hyvä koulu. Nyt on alkamassa kuitenkin uusi aikakausi, jolloin oppilaaksioton rajoja siirretään etupäässä edellämainituista tilasyistä. Yhä useampaan sisäilmaltaan terveeseen tai uuteen kouluun tulee mahtua yhä enemmän oppilaita. Uhkana ei ole ainoastaan ryhmäkokojen kasvattaminen vaan myös levottomuus ja työrauhaongelmat ovat vaarassa lisääntyä, kun lapset ja nuoret ahdetaan kouluissa ja päiväkodeissa yhä tiiviimmin, yhä suurempiin ryhmiin.

Koulukoon ja mahdollisten ryhmäkokojen kasvun lisäksi vaarantuvat myös uuden opetussuunnitelman kunnianhimoiset ja hienot tavoitteet opetuksen ja oppimisen personoinnista. Uhkana on varsinkin erityisen ja tehostetun tuen lasten ja nuorten oikeus saada riittävää ja laadukasta, yksilöllisesti räätälöityä, erityispedagogiikan ammattilaisten ja avustajien antamaan opetusta, ohjausta, tukea ja turvaa. Riittäviä ja osaavia käsipareja, erityisopetuksen ammattilaisia, ei tule riittämään jokaiseen lähikouluun, jos ja kun erityisen tuen oppilaitakin aletaan sulauttaa enenevässä määrin yleisopetuksen luokkiin ja ryhmiin. Vantaalla on tähän jo vastattukin: erityisopettajat pannaan kiertämään koululta toiselle, ja lähikouluperiaatetta ollaan pikkuhiljaa kiristämässä niin, että oppilaiden tukea vähennetään jopa kesken lukuvuotta ja parin viikon ilmoitusajalla. Emme toivon mukaan joudu Espoossa samanlaisen tilanteen eteen, emmehän?

 

Mika-Erik Walls

Filosofian maisteri
oppimistutkija
erityislapsen isä
kuntavaaliehdokas, Espoo
Suomen Vanhempainliiton johtokunnan jäsen

”Osapuolet vakuuttivat, että he osaavat sopia omat riitansa” – Sipilä: Hallituksella ei tarvetta puuttua työmarkkinajärjestöjen sopimustilanteeseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Pääministeri Juha Sipilä eduskunnassa tänään.

Työmarkkinajärjestöt tapasivat hallitusta tänään talousneuvoston kokouksessa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi eduskunnassa lyhyesti päivän työmarkkinataapaamisen antia.

– Käytiin tilanne läpi ja erityisesti esitin huoleni Suomen mallista ja siitä, miten se syksyllä käytännössä toimii, Sipilä sanoi kello 14 aikaan iltapäivällä.

Sipilän mukaan osapuolet vakuuttivat, että he osaavat ”sopia omat riitansa, ja hallitusta ei siihen väliin tarvita”.

– Se jää nyt sitten nähtäväksi, että miten tuo malli sitten käytännössä toimii tai miksi se muotoutuu. Syksyn tes-kierrokselle se sitten lopullisesti nähdään, hän täydensi.

Sipilän mukaan hallituksella ei ole tarvetta puuttua työmarkkinajärjestöjen väliseen sopimustilanteeseen.

– Uskon, että siinä osapuolilta löytyy yhteinen tahtotila ratkoa asiat.

Ikääntyvien asumista kehitettävä laaja-alaisella yhteistyöllä

Varttuneiden jyväskyläläisten määrä kasvaa tulevina vuosina merkittävästi ja tämän seurauksena palvelutarpeen on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä.  Jyväskylän kaupunginvaltuuston hyväksymän suunnitelman mukaan ”tavoitteena on omatoimisuuden ja hyvinvoinnin tukeminen kaikilla tahoilla sekä ikäihmisten mahdollisuus yksilölliseen ja arvokkaaseen ikääntymiseen.”

Tulevan sote- ja maakuntauudistuksen myötä yksi kunnan perustehtävistä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä edellisiin liittyen ongelmien ennaltaehkäisy. Peruspalvelujen lisäksi asumisella ja erilaisilla asumisen ratkaisuilla on aivan keskeinen merkitys koettuun hyvinvointiin sekä suora vaikutus myös palvelutarpeen kasvuun. Tiedämme, että yksi suurimmista ikäihmisten hyvinvointia heikentävistä tekijöistä on yksinäisyys, terveydellisten ongelmien ja liikuntarajoitteiden ohella.

Kotona asumisen tukeminen käytännössä ei aina tue ikääntyvän itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta, etenkään jos hän kärsii yksinäisyydestä, erilaisista liikuntarajoitteista, terveydellisistä ongelmista ja palvelujentarve on suuti. Tarvitsemme asumisratkaisuja, joissa palvelujen tarve ei synny välittömästi toimintakyvyn heikentyessä. Yhteisölliset asumisratkaisut tukevat ikääntyvien omatoimista liikkumista, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä vähentävät koettua yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Pidänkin tärkeänä, että kunnissa huolehditaan riittävästä ja monipuolisesta asuntotuotannosta. Tarjolla on oltava muutakin, kuin kovan rahan tuotantoa. Oikeus laadukkaaseen ja turvalliseen asumiseen ei voi olla vain varakkaiden yksinoikeus.

Kirjoittaja on Jyväskylän työväenyhdistyksen puheenjohtaja.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

No tämähän on hyvä uutinen: Kela palkkaa lisää väkeä toimeentulotukia käsittelemään

Kuva: Kari Hulkko

Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Tehtävän arvioitiin vaativan noin 750 henkilötyövuoden työpanoksen. Alkuvuosi on osoittanut, että henkilökuntaa tarvitaan lisää.

Kelan toimistoissa käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna asiointimäärä on kasvanut noin 57 %. Kelaan tulee tällä hetkellä myös poikkeuksellisen paljon puheluita: noin 20 000 päivässä. Puheluiden määrä on kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna.

– Kasvaneesta asiakasmäärästä johtuva ruuhka on aiheuttanut asiakkaille kohtuutonta haittaa. Jotta pystyisimme palvelemaan asiakkaita mahdollisimman hyvin, tarvitsemme vielä lisätyövoimaa aiemmin rekrytoidun henkilöstön lisäksi. Rekrytoinnit on jo aloitettu eri puolilla Suomea, asiakkuusjohtaja Elise Kivimäki kertoo.

Lisärekrytointien lisäksi tilanteeseen on pystytty vastaamaan myös muilla keinoin: Kelassa tehtävää työtä on porrastettu uudella tavalla, ja ylitöitä on tehty runsaasti.

Asiakasmäärän kasvu pyrittiin ennakoimaan niin hyvin kuin oli mahdollista. Kelaan palkattiin loppuvuodesta 2016 satoja uusia työntekijöitä perustoimeentulotuen etuuskäsittelyyn, asiakaspalveluun ja esimiestehtäviin. Kiinnostus Kelan toimeentulotehtäviä kohtaan oli silloin suurta. Hakemuksia saapui yhteensä 6 719.

 

 

”En näe mitään syytä pitkittää sopimista” – PAMin Selin: Nimet paperiin heti!

Kuva: Lehtikuva
Ann Selin.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on toimittanut tänään työnantajaliitoille esityksen keskusjärjestösopimusten siirtämisestä työehtosopimusten osaksi.

PAMin puheenjohtaja Ann Selin toivoo nyt työnantajien toimivan, kuten ovat puhuneet.

– Työnantajat ovat korostaneet, että EK:n irtisanomien keskusjärjestösopimusten siirtäminen työehtosopimuksiin on vain tekninen toimenpide. Toivomme nyt, että he myös lunastavat lupauksensa ja tekevät sopimukset kanssamme jatkuvan neuvottelun periaatteella, toteaa Selin

PAM esittää työnantajille, että keskusjärjestösopimukset sovitaan tässä vaiheessa sellaisenaan osaksi työehtosopimuksia. Sisältöjen muokkaaminen työehtosopimusteksteiksi tapahtuu myöhemmin osana sopimusten selkokielisyystyötä.

Selin toivoo, että sopimuksiin saataisiin nimet lähipäivinä.

– En näe mitään syytä pitkittää sopimista. Mielestäni sopimusten allekirjoittaminen voidaan tehdä vaikka välittömästi, korostaa Selin.