”Epäoikeudenmukainen perusvire säilyy” – Antti Rinne pettyi rakenneuudistusten puutteeseen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää hallituksen juuri esittelemää arviota vuoden 2018 menoista ja tuloista varsin yllätyksettömänä.

– Budjettiriihen tuloksena hallitukselta saatiin pieni viritys sosiaalisen oikeudenmukaisuuden suuntaan, mutta epäoikeudenmukainen perusvire säilyy.

– Pieni- ja keskituloiset ovat yhtä ahtaalla ja taloudellisten sopeuttamistoimien maksumiehinä. Viimeisten vuosien iso kuva ei ole muuttunut.

Rinne on kuitenkin tyytyväinen siihen, että solidaarisuusveron alaraja pysyy nykyisessä.

– On oikein, että solidaarisuusveron alaraja pysyy siellä missä se on ollut. Mitään isoa verotuksen ja finanssipolitiikan osalta ei kuitenkaan muutu, Rinne painottaa.

– Hallituksen epäoikeudenmukainen linja jatkuu.

Solidaarisuusveron alarajana pysyy myös tulevana vuonna 72 300 euroa. Loppukesästä uutisoitiin jo, että ensi vuodesta lähtien hyvätuloisilta perittävän solidaarisuusveron alaraja laskee jälleen 90 000:een euroon. Vuonna 2015 hallitus päätti tiputtaa solidaarisuusveron alarajan 72 300 euroon, mutta päätös koski vain vuosia 2016 ja 2017.

Kiristyspäätöksen uusimatta jättäminen olisi johtanut siihen, että noin satatuhatta suomalaista tippuu pois niin kutsutun solidaarisuusveron piiristä.

”Toivon, että uudistus lähtee nyt nopeasti liikkeelle.”

Rinne pitää myös hyvin positiivisena hallituksen esitystä vanhempainvapaauudistuksen käynnistämistä. Uudistus on ollut myös SDP:n tavoitteena.

– Toivon, että uudistus lähtee nyt nopeasti liikkeelle ja, että saamme paljon vaihtoehtoja. Uudistuksella on iso merkitys nuorten naisen työllisyyden ja palkkatasa-arvon kannalta.

Budjettiriihessä ei kuitenkaan tullut hallituksen suunnalta helpotuksia kilpailukykysopimukseen. Esimerkiksi SDP:n vaatimaan julkisen sektorin työntekijöiden lomarahaleikkauksien perumiseen ei puututtu.

– Julkisen sektorin kohdistuva iso epäoikeudenmukaisuus säilyy. Tämä hiertää suuresti.

Peruskouluun tehdyt leikkauksen eivät korjaannu nyt tehdyistä paikkauksista huolimatta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti hetki sitten päättyneessä tiedotustilaisuudessa hallituksen panostavan rahaa myös muun muassa koulutukseen, etenkin peruskoulun tasa-arvoon yliopistojen perustutkimukseen.

Rinne ei hallituksen sanomaa purematta niele.

– Hallituksen viime vuosina peruskouluun tekemät leikkauksen eivät korjaannu nyt tehdyistä paikkauksista huolimatta. Paikkaukset eivät muuta isossa kuvassa oleellisesti mitään.

Merkittävää Rinteestä oli kuitenkin se, että hallitus huomioi Sipilän johdolla viimeinkin vain peruskoulun käyneiden työttömyysongelman. Sipilä totesi tiedotustilaisuudessa, että vailla toisen asteen koulutusta olevilla suomalaisilla on huolestuttavan alhainen työllisyysaste. Aste on vain 43%.

– Nyt pitäisi vaan konkreettisesti tarttua toimeen. SDP on esittänyt oppivelvollisuusiän nostamista, jota myös asiantuntijalausunnot tukevat. Tämä olisi ollut hyvä konkreettinen ja suhteellisen halpa keino lisätä työllisyysastetta pitemmällä aikavälillä.

Myös halltiuksen toimet yritystukien osalta jäivät harmittamaan Rinnettä. Hänen mielestään hallitus jätti puuttumatta siihenkin osaan yritystuista, jotka olisivat verotuksen voimin korjattavissa.

– Metsälahjaverot, yrittäjävähennys ja perintäverotus, Rinne luettelee.

– Hallituksella olisi ollut mahdollista liikkua oikeaan suuntaan ja käyttää säästetyt varat esimerkiksi koulutukseen.

Takuueläkkeen nostoa Rinne pitää hyvänä lisänä, mutta hän korostaa, että takuueläkkeen nosto ei poista sitä tosiasiaa, että Suomessa on yhä satoja tuhansia köyhyysrajan lähellä eläviä eläkeläisiä.

– Heillä kaikilla on takanaan pitkät työurat. Takuueläkkeen korotus ei korjaa heidän asemaansa. Jos lisäystä olisi tehty kansaneläkkeeseen, olisi sillä ollut enemmän merkitystä.

Aika pieniä lisäsummia.

Hallitus ilmoitti myös lisäävänsä viranomaisten rahoitusta 17 miljoonalla. Summa jakautuu siten, että sisäministeriö saa 5 miljoonaa ja loput 12 menevät poliisien resurssilisäyksiin.

Rinteen mielestä on hyvä, että hallitus tunnisti virnaomaistoiminnan tarpeet. Hän ei kuitenkaan osaa vielä arvioida, kuinka hyvin luvatut lisäykset auttavat.

– Aika pieniä lisäsummia.

Jos budjettiriihen tuloksia haluaa vetää yhteen, Rinteen mielestä tulo- ja menoarviosta jäivät puuttumaan suuret ja kaivatut rakenneuudistukset.

– Ainoastaan perhevapaauudistuksessa mentiin oikeaan suuntaan, joskin sekin vasta käynnistettiin ilman konkretiaa.

– Olisin kaivannut suurempia uudistuksia.

Juttua on päivitetty klo 14:45.

Suomen EU-linjan tulevaisuus puhuttaa tänään eduskunnassa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Eduskunta pääsee tänään keskustelemaan Suomen linjasta EU:n pitkän aikavälin kehittämisessä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) antaa eduskunnalle pääministerin ilmoituksen ajankohtaisista EU-asioista.

Sipilä kertoi pääministerin ilmoituksesta syyskuussa, kun eduskunnassa käytiin keskustelua EU:n komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin puheesta EU:n tulevaisuudesta.

Vasemmiston varapuheenjohtaja paljastaa: Kymmenet miehet lähetelleet seksuaalisväritteisiä väkivaltafantasioita ”H-a:n” innoittamina

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo paljastaa Twitter-tilillään saaneensa äärimmäisen ikäviä viestejä.

Samalla Honkasalo lähettää itsekin tiukan viestin miehille, jotka ovat häntä lähestyneet.

”Te kymmenet miehet, jotka olette lähetelleet seksuaalisväritteisiä väkivaltafantasioitanne H-a:n innoittamina: Metodi ei toimi!”

Honkasalon mukaan hän ei vaikene.

”Sen sijaan se saa minut seisomaan entistä vankemmin ihmisoikeuksien ja rakkauden puolella!”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvostaa Honkasalon työtä.

”Ja niin monet seisovat sinun rinnallasi! Kiitos hienosta työstä”, Andersson vastaa Honkasalon päivitykseen.

Honkasalo valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ensi yrittämällä vuonna 2012. Valtuustoryhmän vetäjäksi hän nousi 2014 ja kaupunginhallituksen jäseneksi 2015. Eduskuntavaaleissa 2015 Honkasalo pääsi ensimmäiselle varasijalle. Kesällä 2016 hänet valittiin vasemmistoliiton kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.

Keskustelua aiheesta

Sampo Terho: ”Suomen tavoitteena on, että Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

EU-ministerivaliokunta on käsitellyt E-kirjettä muuttoliikkeen hallintaan liittyen. Eurooppaministeri Sampo Terho (sin) on tyytyväinen esitettyihin linjauksiin.

”Suomen tavoitteena on, että EU:n ja Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat. Pakolaiskiintiötä ei nosteta ja turvapaikanhakijoiden taakanjaon on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Palautusten ja rajavalvonnan on oltava tehokkaita. Nämä ovat järkeviä linjauksia”, luettelee Terho.

Tällä hetkellä ei valmistelussa ole uutta turvapaikanhakijoiden taakanjakomekanismia. Mikäli keskustelu uudesta kriisimekanismista käynnistyisi, Suomi asettaa ennakkoehdoksi, että jäsenmaiden aiemmin tekemät siirrot otetaan huomioon.

”Suomi kantoi vastuunsa taannoisessa kriisimekanismissa, useimmat muut maat eivät. Olemme siksi asettaneet lisäehtoja. En tällä hetkellä pysty kuvittelemaan sellaisia olosuhteita, joissa Siniset tukisivat Suomen vapaaehtoista osallistumista, jos uutta taakanjakomekanismia esitettäisiin”, Terho toteaa.

”Suomen linjaus toteaa rehellisesti, että huomattava osa hakijoista on liikkeellä taloudellisista syistä. Järjestelmää on siis kehitettävä tämän tiedon pohjalta.”

Keskustelua aiheesta

Taas uusi käänne Kittilässä

Kittilän kunnanhallitus on palauttanut valmisteluun syytteessä olevien Kittilän luottamushenkilöiden mahdollisen luottamustoimesta pidättämisen. Kunnanhallituksen oli määrä ottaa tänään kokouksessaan kantaa asian täytäntöönpanoon ja laillisuusvalvontaan.

Kittilän kunnan edustaja kertoi STT:lle, että toistaiseksi ei ole tietoa siitä, milloin asia voisi olla tulossa seuraavan kerran kunnanhallituksen käsittelyn.

Valtiovarainministeriö päätti lokakuun lopulla aloittaa kuulemismenettelyn Kittilän kuntaa kohtaan luottamushenkilöihin liittyen.

AVAINSANAT

Onko ministeri Berner sittenkin toteuttamassa liikenneverkkoyhtiön? – SDP:n Kiuru ihmeissään ”uudesta markkinaistamisesta”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kansanedustaja, SDP:n valtiovarainvaliokunnan vastaavan Krista Kiurun mukaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) jo kertaalleen julkisuudessa kaadettu liikenneverkkoyhtiön malli on jälleen pöydällä.

– Berner sai hallituksen täydentävässä budjettiesityksessä oikeudet viedä eteenpäin liikenneohjaustoimintojen, rautatieliikenteen markkinaistamista sekä liikenneviraston perinteisten toimien yhtiöittämistä, Kiuru esittää Demokraatille.

– Hallituksella käynnistyy soten markkinaistamisen päälle uusi markkinaistaminen.

Kiurun viittaus liittyy Bernerin viime tammikuussa esittämään suureen liikenneuudistukseen, jonka tarkoituksena oli yhtiöittää liikenneväylät, kerätä käyttömaksuilla korjausvaroja ja poistaa autovero. Toisin kävi. Esitys ammuttiin julkisuudessa voimakkaasti alas ja sen valmistelu keskeytettiin.

Sen raunioille perustettiin kuitenkin parlamentaarinen työryhmä pohtimaan liikenteen rakenteita ja tulevaisuutta.

Asia tuntuu kuitenkin ponnahtaneen jälleen tiistaina esiin, kun hallitus esittää lähetekeskustelussa olleessa ensi vuoden talousarviota täydentävässä esityksessä liikenne- ja viestintäministeriölle 2 miljoonan euron määrärahaa osakehankintoihin ensi vuodelle liittyen liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä raideliikenteen kilpailun avaamiseen.

Mihin tarkoitukseen on tarkoitettu tämä 2 miljoonaa euroa?

Asia nousi keskusteluun myös eduskunnan täysistunnossa, kun kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) kysyi ministeri Berneriltä mihin tarkoitukseen on tarkoitettu tämä 2 miljoonaa euroa, joka on varattu henkilöliikenteen kilpailuttamisen rahoittamiseen.

Berner vastasi Ihalaiselle, että kysymyksessä on siirtyvä saldo, josta otetaan 2 miljoonaa euroa, jolla mahdollistetaan uuden momentin perustaminen.

– Tämä momentti ja määräraha tulee siihen tarpeeseen, että voidaan tehdä omistus- ja yhtiöjärjestelyjä. Määrärahan voi käyttää liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämisestä ja rautateiden henkilöiden kilpailulle avaamisista johtuviin omistusjärjestelyihin sekä liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden omistajanohjaukseen liittyen, Berner luetteli.

– Esimerkiksi tässä on kysymyksessä hintojen maksaminen, yhtenä esimerkkinä.

Esitys antaa ministeriölle käytännössä mahdollisuudet yhtiöittämiskokonaisuuteen.

Kiurun mukaan esitys antaa liikenne- ja viestintäministeriölle käytännössä mahdollisuudet yhtiöittämiskokonaisuuteen. Hän toteaa, että hallituksen tavoitteena on nyt yhtiöittää perinteiset virkamiestoimet ulkoistamalla ne kehittämisyhtiöön, uudelle ulkopuoliselle yhtiölle erityistehtävinä.

– Yhtiön perustamista ja selvityksiä varten on annettu 2 miljoonan euron täydentävä esitys budjettiin.

Lisätalousarvioesityksessä todetaan seuraavaa:

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan perustettavaksi osakehankintamomentti, jolle ehdotetaan 2 milj. euron määrärahaa. Esitys liittyy Liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä rautateiden henkilöliikenteen avaamiseen kilpailulle, jonka johdosta perustettaisiin valtion kokonaan omistamat erityistehtäväyhtiöt: kalustoyhtiö, kunnossapito- sekä kiinteistöyhtiö.

Kiurun mukaan jo nyt on selvinnyt, että perusteluteksti ei pidä edes ihan sellaisenaan paikkaansa. Tosiasiassa 2 miljoonalla eurolla ostettaisiin asiakokonaisuuteen liittyviä selvityksiä, käytännössä siis konsulttirahoja kehitysyhtiön perustamiseen.

Hänen mukaansa kehitysyhtiön alla toimisi tytäryhtiöt, jotka hoitaisivat jatkossa liikenteenohjaustoimintoja maalla, merellä ja ilmassa, mikäli yhtiöittäminen toteutuu. Samassa yhteydessä myös VR pilkottaisiin raideliikenteen kilpailun avaamiseksi.

– Kehittämisyhtiö olisi niin sanottu konserniyhtiö. Sinne siirrettäisiin nykyiset liikennepalvelut, jotka ovat jo yhtiömuodossa. Sinne siirrettäisiin siis myös nykyiset jo olemassa olevat yhtiöt, Kiuru kuvailee.

Hallituksella näyttää kuitenkin olevan jo oma malli.

Kiuru kuuluu myös Bernerin liikenneverkon rahoitusta, rakenteita ja tulevaisuutta arvioivaan parlamentaariseen työryhmään, jossa tätä kyseistä asiaa ei kuitenkaan hänen mukaansa ole vielä käsitelty.

– Hallituksella näyttää kuitenkin olevan jo oma malli, joka on viety läpi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Nyt tuntuukin, että hallitus on antanut ministerille vapaat kädet toteuttaa laajan yhtiöittämismallin. Seuraavana on vuorossa liikenteen markkinaistaminen.

Isoksi kysymykseksi markkinaistamisen jälkeen muodostuu Kiurun mukaan etenkin tieverkosto.

– Mikäli suurin osa vastuusta teistä siirretään yhtiölle, kenelle toimijoille tuleva tieyhtiö tarjoaa palveluita, hän kysyy.

– Onko hallituksella aikomuksena siirtää vanhat asfaltit, jotka on jo maksettu veronmaksajien rahoilla, uudelleen maksullisiksi. Eli ne maksatettaisiin uudelleen käyttäjillä, jotka ovat jälleen samat veronmaksajat?

Toimijoille ollaankin antamassa Kiurun mukaan mahdollisuus tulla markkinoille ja saada markkinasiivu aivan kuten Bernerin esittämässä raideliikenteen uudistuksessakin.

Onko Bernerin jo viime tammikuussa kovalla metakalla kaadettu liikenneverkon malli sittenkin tulossa tässä muodossa, Kiuru kysyy lopuksi vielä uudelleen.