”Epäoikeudenmukainen perusvire säilyy” – Antti Rinne pettyi rakenneuudistusten puutteeseen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää hallituksen juuri esittelemää arviota vuoden 2018 menoista ja tuloista varsin yllätyksettömänä.

– Budjettiriihen tuloksena hallitukselta saatiin pieni viritys sosiaalisen oikeudenmukaisuuden suuntaan, mutta epäoikeudenmukainen perusvire säilyy.

– Pieni- ja keskituloiset ovat yhtä ahtaalla ja taloudellisten sopeuttamistoimien maksumiehinä. Viimeisten vuosien iso kuva ei ole muuttunut.

Rinne on kuitenkin tyytyväinen siihen, että solidaarisuusveron alaraja pysyy nykyisessä.

– On oikein, että solidaarisuusveron alaraja pysyy siellä missä se on ollut. Mitään isoa verotuksen ja finanssipolitiikan osalta ei kuitenkaan muutu, Rinne painottaa.

– Hallituksen epäoikeudenmukainen linja jatkuu.

Solidaarisuusveron alarajana pysyy myös tulevana vuonna 72 300 euroa. Loppukesästä uutisoitiin jo, että ensi vuodesta lähtien hyvätuloisilta perittävän solidaarisuusveron alaraja laskee jälleen 90 000:een euroon. Vuonna 2015 hallitus päätti tiputtaa solidaarisuusveron alarajan 72 300 euroon, mutta päätös koski vain vuosia 2016 ja 2017.

Kiristyspäätöksen uusimatta jättäminen olisi johtanut siihen, että noin satatuhatta suomalaista tippuu pois niin kutsutun solidaarisuusveron piiristä.

”Toivon, että uudistus lähtee nyt nopeasti liikkeelle.”

Rinne pitää myös hyvin positiivisena hallituksen esitystä vanhempainvapaauudistuksen käynnistämistä. Uudistus on ollut myös SDP:n tavoitteena.

– Toivon, että uudistus lähtee nyt nopeasti liikkeelle ja, että saamme paljon vaihtoehtoja. Uudistuksella on iso merkitys nuorten naisen työllisyyden ja palkkatasa-arvon kannalta.

Budjettiriihessä ei kuitenkaan tullut hallituksen suunnalta helpotuksia kilpailukykysopimukseen. Esimerkiksi SDP:n vaatimaan julkisen sektorin työntekijöiden lomarahaleikkauksien perumiseen ei puututtu.

– Julkisen sektorin kohdistuva iso epäoikeudenmukaisuus säilyy. Tämä hiertää suuresti.

Peruskouluun tehdyt leikkauksen eivät korjaannu nyt tehdyistä paikkauksista huolimatta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti hetki sitten päättyneessä tiedotustilaisuudessa hallituksen panostavan rahaa myös muun muassa koulutukseen, etenkin peruskoulun tasa-arvoon yliopistojen perustutkimukseen.

Rinne ei hallituksen sanomaa purematta niele.

– Hallituksen viime vuosina peruskouluun tekemät leikkauksen eivät korjaannu nyt tehdyistä paikkauksista huolimatta. Paikkaukset eivät muuta isossa kuvassa oleellisesti mitään.

Merkittävää Rinteestä oli kuitenkin se, että hallitus huomioi Sipilän johdolla viimeinkin vain peruskoulun käyneiden työttömyysongelman. Sipilä totesi tiedotustilaisuudessa, että vailla toisen asteen koulutusta olevilla suomalaisilla on huolestuttavan alhainen työllisyysaste. Aste on vain 43%.

– Nyt pitäisi vaan konkreettisesti tarttua toimeen. SDP on esittänyt oppivelvollisuusiän nostamista, jota myös asiantuntijalausunnot tukevat. Tämä olisi ollut hyvä konkreettinen ja suhteellisen halpa keino lisätä työllisyysastetta pitemmällä aikavälillä.

Myös halltiuksen toimet yritystukien osalta jäivät harmittamaan Rinnettä. Hänen mielestään hallitus jätti puuttumatta siihenkin osaan yritystuista, jotka olisivat verotuksen voimin korjattavissa.

– Metsälahjaverot, yrittäjävähennys ja perintäverotus, Rinne luettelee.

– Hallituksella olisi ollut mahdollista liikkua oikeaan suuntaan ja käyttää säästetyt varat esimerkiksi koulutukseen.

Takuueläkkeen nostoa Rinne pitää hyvänä lisänä, mutta hän korostaa, että takuueläkkeen nosto ei poista sitä tosiasiaa, että Suomessa on yhä satoja tuhansia köyhyysrajan lähellä eläviä eläkeläisiä.

– Heillä kaikilla on takanaan pitkät työurat. Takuueläkkeen korotus ei korjaa heidän asemaansa. Jos lisäystä olisi tehty kansaneläkkeeseen, olisi sillä ollut enemmän merkitystä.

Aika pieniä lisäsummia.

Hallitus ilmoitti myös lisäävänsä viranomaisten rahoitusta 17 miljoonalla. Summa jakautuu siten, että sisäministeriö saa 5 miljoonaa ja loput 12 menevät poliisien resurssilisäyksiin.

Rinteen mielestä on hyvä, että hallitus tunnisti virnaomaistoiminnan tarpeet. Hän ei kuitenkaan osaa vielä arvioida, kuinka hyvin luvatut lisäykset auttavat.

– Aika pieniä lisäsummia.

Jos budjettiriihen tuloksia haluaa vetää yhteen, Rinteen mielestä tulo- ja menoarviosta jäivät puuttumaan suuret ja kaivatut rakenneuudistukset.

– Ainoastaan perhevapaauudistuksessa mentiin oikeaan suuntaan, joskin sekin vasta käynnistettiin ilman konkretiaa.

– Olisin kaivannut suurempia uudistuksia.

Juttua on päivitetty klo 14:45.

Timo Soini valitsi, kenen opposition kansanedustajan kanssa hän lähtisi kaljalle – se ei kuitenkaan onnistuisi

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Ulkoministeri Timo Soini haukkuu, taas kerran, opposition esityksen – tällä kertaa verkkosivuillaan. Hän palaa keskiviikkoon, jolloin pääministeri Juha Sipilä antoi eduskunnassa pääministerin ilmoituksen hallituspolitiikasta tänä vuonna.

”Oppositio oli tylsä ja huumorintajuton kuin Hesarin pääkirjoitus. Samaa kurjuusjoikua tunnista toiseen ilman hymyn häivää. Älykäs huumori loisti poissaolollaan.”

Soinin mielestä esimerkiksi vihreiden Ville Niinistö toisti ”koulutusleikkausuikutusta kolmatta vuotta”.

Soinin mielestä poliittisen debatin pitää olla myös hauskaa, oikeaa kansanvallan ilotulitusta tai muuten sitä ei jaksa Erkkikään.

”Jos puheiden perusteella pitäisi valita opposition kansanedustaja, jonka kanssa keskiviikon salikeskustelun perusteella haluaisi lähteä kaljalle päätyisi Päivi Räsäseen, jonka puheenvuoro on debatin paras.”

”Paitsi että Päivi ei käy kaljalla”, Soini täsmentää.

Ulkoministeri kertoi näkemyksistään perjantaina.

Keskustelua aiheesta

Keskustan tapaan nyt myös kokoomus halukas palaamaan perhevapaauudistus-pöytään

Kuva: Thinkstock

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) väläyttää Ylellä, että kokoomus haluaisi neuvotella vielä perhevapaauudistuksesta hallituskumppaneiden kesken.

– Henkilökohtaisesti toivon, että asiaan löytyisi tapa palata vielä työllisyysuudistusten ja budjettiriihen yhteydessä, Mykkänen sanoo Ylelle.

Eilen Demokraatti uutisoi, että myös keskustassa on vielä haluja neuvotella perhevapaauudistuksesta tietyin osin.

– Pöydässä oli paljon sellaisia yhteisiä pieniä nimittäjiä, jotka ovat verrattain pieniä muutoksia tai euromääräisestikin pieniä satsauksia ja olen niitä valmis edistämään, jos näistä saadaan keskustelua käytyä. Palaillaan asiaan ja pöytään pikku hiljaa, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi.

Oppositiossa on oltu pahoillaan siitä, että hallitus ilmoitti aiemmin, että perhevapaauudistus keskeytetään ja se siirtyy seuraavalla hallitukselle.

– Minusta kysymys on koko hallituksen kyvyttömyydestä perhe- ja tasa-arvopolitiikkaan. Selityksiä tuntuu löytyvän muttei ratkaisuja – selityksiä siihen, miksi epäonnistutaan, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on esimerkiksi todennut.

Keskustelua aiheesta

Tässä on Euroopan suurin ongelma, linjaa Sauli Niinistö – ”Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Presidentti Sauli Niinistön mukaan sotimisen jatkuminen Ukrainassa on Euroopan suurin ongelma. Sen ratkaisemiseen kannattaa panostaa, jos pienikin mahdollisuus vain tarjoutuu, Niinistö sanoi suomalaistoimittajille Münchenissä.

Turvallisuuskonferenssissa on jälleen ollut esillä ajatus YK:n suuresta rauhaturvaoperaatiosta Itä-Ukrainassa.

Sellaisen toteutuminen on vielä hyvin epävarmaa, mutta jos operaatiosta sopu YK:n puitteissa, myös Suomen pitäisi varautua olemaan siinä mukana – tarvittaessa myös konkreettisen joukkojen muodossa, Niinistö sanoi.

– Siihen mittaan kun meillä resurssia riittää, ei mitään mahdottomuuksia.

Niinistö kertoi keskustelleensa Ukrainan tilanteesta Münchenissä pariinkin kertaan Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon kanssa.

– Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota, presidentti kuvasi tunnelmia.

Vauvaonnitteluja sadellut

Kahdenvälisten tapaamisten lisäksi Niinistön ohjelmassa oli lauantaina arktista turvallisuutta koskeva paneelikeskustelu.

Presidentti kertoi myhäillen suomalaistoimittajille saaneensa onnitteluja perheenlisäyksestä ”jatkuvalla syötöllä”.

– Äsken tuolla arktisessa keskustelussa sellaisiltakin ihmisiltä, joita en ihan välittömästi tunnistanutkaan, Niinistö kertoi.

STT–NIILO SIMOJOKI

Keskustelua aiheesta

Orpo on valmis maksamaan EU:lle enemmän: ”Siksi unioni on olemassa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hallitus olisi valmis kasvattamaan Suomen EU-budjettiin maksamaa osuutta, jos raha tuottaisi selkeää lisäarvoa. Näin sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) STT:lle.

Tällaisia kohteita olisivat Orpon mukaan esimerkiksi tutkimus, kehitys, innovaatio, puolustus, turvallisuus ja maahanmuuttoasiat.

– Näihin kun EU suuntaisi varoja, tekisi niitä yhdessä enemmän, se olisi Suomelle eduksi. Jos euro maksetaan, kymmenen euroa saadaan eurooppalaisena lisäarvona takaisin, Orpo kuvailee.

Hallitus linjasi EU-budjetista perjantaina, mutta moni on ihmetellyt, mitä linjaus tosiasiassa tarkoittaa ja onko se sisäisesti ristiriitainen. Toisaalta Britannian lähdön jättämää aukkoa budjetissa ei haluta täyttää, mutta toisaalta Suomi on valmis laittamaan unioniin lisärahaa.

Orpo ei näe asiassa ristiriitaa, vaan pitää luontevana, että uusiin asioihin pitää panostaa.

– Siksi unioni on olemassa. Yhdessä me olemme enemmän kuin yksittäiset valtiot.

Toki neuvotteluissa pyritään hakemaan rahaa myös nykyisen EU-budjetin sisältä, esimerkiksi koheesiorahoista, joilla tuetaan EU:n vähemmän kehittyneitä alueita. Aiemmin iso osa potista on mennyt EU:n uudemmille jäsenmaille, joiden Orpo katsoo kehittyneen siinä määrin, että koheesiopottia voisi nyt pienentää.

Yli vai alle prosentti?

Tällä hetkellä EU:n budjetti on noin prosentti maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Orpo katsoo, että budjetti voisi kasvaa noin 1,05 prosenttiin.

Kokoomuksen ja keskustan hallituskumppani sinisten puheenjohtaja Sampo Terho sanoi perjantaina STT:lle, että hänen puolueensa olisi valmis menemään jopa alle prosenttiin.

– Jokaisella puolueella on tietenkin omat tavoitteensa, ja minusta hallituksen kanta on hyvä, Orpo kommentoi.

– Olisi epärehellistä väittää, että voimme samaan aikaan pitää kiinni yhdestä prosentista sekä kaikkien meille tärkeiden asioiden saamisesta.

Edessä on joka tapauksessa pitkä vääntö. Orpon mukaan seuraava EU-budjetti viimeistellään Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019.

STT–OLLI VESALA

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Entinen oikeusministeri kommentoi SDP:n Rinteen esitystä: ”Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta…”

Kuva: Lehtikuva

Entinen oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Christoffer Taxell voisi olla sopiva henkilö selvityshenkilöksi selvittämään, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

Taxellin nimen nosti tänään esille SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka sanoo Demokraatille lauantaina, että suomalaisten keskuudessa on liikkeellä kysymyksiä, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

– Kansakunnan etu on se, että oikeusvaltioon luotetaan ja ihmiset luottavat siihen, että asiat menevät, kuten lainsäädäntö ja sopimukset edellyttävät.

– Meillä on tehty lainsäädäntömuutoksia syksyn 2015 tilanteen johdosta ja ko. aiemmin. Nyt olisi syytä tarkastella, toimivatko nämä muutokset oikeudenmukaisella ja inhimillisellä tavalla suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus huomioon ottaen.

– Kun katselee uutisia Afganistanista ja Irakista tai esimerkiksi Maahanmuuttoviraston Migrin linjanjohtajan kirjoitusta Helsingin Sanomissa, missä kerrottiin että Ruotsissa on itse asiassa väljempi palauttamispolitiikka kuin Suomessa, voisi olla hyödyksi, että pääministeri asettaisi selvitysmiehen, Rinne esitti aiemmin tänään.

Taxell sanoo lauantaina iltapäivällä Demokraatille seuraavansa, mitä asiassa tapahtuu.

– Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta, silloin luonnollisesti joutuu miettimään, kuten yleensä teen saadessani kysymyksen.

Taxell ei halunnut kuitenkaan vielä sanoa tarkemmin, olisiko hän halukas ryhtymään tehtävään.

Palautuksia koskevaa keskustelua hän sanoo kuitenkin seuranneensa kuten muitakin merkittäviä asioita.

– Seuraan yhteiskunnallista keskustelua kaiken kaikkiaan. En lähde nyt arvioimaan sen eri osia.

Taxell johti viime vuosikymmenen lopulla perustuslain muuttamista valmistellutta parlamentaarista komiteaa.

Keskustelua aiheesta