Politiikka

”Epäoikeudenmukainen perusvire säilyy” – Antti Rinne pettyi rakenneuudistusten puutteeseen

Lehtikuva / Markku Ulander
Lehtikuva / Markku Ulander
Lehtikuva / Markku Ulander

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää hallituksen juuri esittelemää arviota vuoden 2018 menoista ja tuloista varsin yllätyksettömänä.

– Budjettiriihen tuloksena hallitukselta saatiin pieni viritys sosiaalisen oikeudenmukaisuuden suuntaan, mutta epäoikeudenmukainen perusvire säilyy.

– Pieni- ja keskituloiset ovat yhtä ahtaalla ja taloudellisten sopeuttamistoimien maksumiehinä. Viimeisten vuosien iso kuva ei ole muuttunut.

Rinne on kuitenkin tyytyväinen siihen, että solidaarisuusveron alaraja pysyy nykyisessä.

– On oikein, että solidaarisuusveron alaraja pysyy siellä missä se on ollut. Mitään isoa verotuksen ja finanssipolitiikan osalta ei kuitenkaan muutu, Rinne painottaa.

– Hallituksen epäoikeudenmukainen linja jatkuu.

Solidaarisuusveron alarajana pysyy myös tulevana vuonna 72 300 euroa. Loppukesästä uutisoitiin jo, että ensi vuodesta lähtien hyvätuloisilta perittävän solidaarisuusveron alaraja laskee jälleen 90 000:een euroon. Vuonna 2015 hallitus päätti tiputtaa solidaarisuusveron alarajan 72 300 euroon, mutta päätös koski vain vuosia 2016 ja 2017.

Kiristyspäätöksen uusimatta jättäminen olisi johtanut siihen, että noin satatuhatta suomalaista tippuu pois niin kutsutun solidaarisuusveron piiristä.

”Toivon, että uudistus lähtee nyt nopeasti liikkeelle.”

Rinne pitää myös hyvin positiivisena hallituksen esitystä vanhempainvapaauudistuksen käynnistämistä. Uudistus on ollut myös SDP:n tavoitteena.

– Toivon, että uudistus lähtee nyt nopeasti liikkeelle ja, että saamme paljon vaihtoehtoja. Uudistuksella on iso merkitys nuorten naisen työllisyyden ja palkkatasa-arvon kannalta.

Budjettiriihessä ei kuitenkaan tullut hallituksen suunnalta helpotuksia kilpailukykysopimukseen. Esimerkiksi SDP:n vaatimaan julkisen sektorin työntekijöiden lomarahaleikkauksien perumiseen ei puututtu.

– Julkisen sektorin kohdistuva iso epäoikeudenmukaisuus säilyy. Tämä hiertää suuresti.

Peruskouluun tehdyt leikkauksen eivät korjaannu nyt tehdyistä paikkauksista huolimatta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti hetki sitten päättyneessä tiedotustilaisuudessa hallituksen panostavan rahaa myös muun muassa koulutukseen, etenkin peruskoulun tasa-arvoon yliopistojen perustutkimukseen.

Rinne ei hallituksen sanomaa purematta niele.

– Hallituksen viime vuosina peruskouluun tekemät leikkauksen eivät korjaannu nyt tehdyistä paikkauksista huolimatta. Paikkaukset eivät muuta isossa kuvassa oleellisesti mitään.

Merkittävää Rinteestä oli kuitenkin se, että hallitus huomioi Sipilän johdolla viimeinkin vain peruskoulun käyneiden työttömyysongelman. Sipilä totesi tiedotustilaisuudessa, että vailla toisen asteen koulutusta olevilla suomalaisilla on huolestuttavan alhainen työllisyysaste. Aste on vain 43%.

– Nyt pitäisi vaan konkreettisesti tarttua toimeen. SDP on esittänyt oppivelvollisuusiän nostamista, jota myös asiantuntijalausunnot tukevat. Tämä olisi ollut hyvä konkreettinen ja suhteellisen halpa keino lisätä työllisyysastetta pitemmällä aikavälillä.

Myös halltiuksen toimet yritystukien osalta jäivät harmittamaan Rinnettä. Hänen mielestään hallitus jätti puuttumatta siihenkin osaan yritystuista, jotka olisivat verotuksen voimin korjattavissa.

– Metsälahjaverot, yrittäjävähennys ja perintäverotus, Rinne luettelee.

– Hallituksella olisi ollut mahdollista liikkua oikeaan suuntaan ja käyttää säästetyt varat esimerkiksi koulutukseen.

Takuueläkkeen nostoa Rinne pitää hyvänä lisänä, mutta hän korostaa, että takuueläkkeen nosto ei poista sitä tosiasiaa, että Suomessa on yhä satoja tuhansia köyhyysrajan lähellä eläviä eläkeläisiä.

– Heillä kaikilla on takanaan pitkät työurat. Takuueläkkeen korotus ei korjaa heidän asemaansa. Jos lisäystä olisi tehty kansaneläkkeeseen, olisi sillä ollut enemmän merkitystä.

Aika pieniä lisäsummia.

Hallitus ilmoitti myös lisäävänsä viranomaisten rahoitusta 17 miljoonalla. Summa jakautuu siten, että sisäministeriö saa 5 miljoonaa ja loput 12 menevät poliisien resurssilisäyksiin.

Rinteen mielestä on hyvä, että hallitus tunnisti virnaomaistoiminnan tarpeet. Hän ei kuitenkaan osaa vielä arvioida, kuinka hyvin luvatut lisäykset auttavat.

– Aika pieniä lisäsummia.

Jos budjettiriihen tuloksia haluaa vetää yhteen, Rinteen mielestä tulo- ja menoarviosta jäivät puuttumaan suuret ja kaivatut rakenneuudistukset.

– Ainoastaan perhevapaauudistuksessa mentiin oikeaan suuntaan, joskin sekin vasta käynnistettiin ilman konkretiaa.

– Olisin kaivannut suurempia uudistuksia.

Juttua on päivitetty klo 14:45.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat