Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Ulkomaat

Erdoganilta ikävä vihjaus Suomelle ja Ruotsille

LEHTIKUVA / AFP, AFP / LEHTIKUVA / GABRIEL BOUYS
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan.

Presidentti Recep Tayyip Erdoganin mukaan Turkki aikoo seurata tarkkaan, että Suomi ja Ruotsi pitävät kiinni siitä, mitä tällä viikolla laaditussa yhteisymmärrysasiakirjassa sovittiin.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Asiakirja mahdollisti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessin etenemisen.

Erdogan peräänkuulutti, että Suomen ja Ruotsin on tehtävä osansa taistelussa terrorismia vastaan. Tiedotustilaisuudessaan hän vihjasi, että jos Suomi ja Ruotsi eivät pidä lupauksiaan, voi olla, että ratifiointi ei päädy Turkin parlamenttiin.

Kaikkien Nato-maiden on ratifioitava Suomen ja Ruotsin jäsenyys, jotta maat pääsevät sotilasliiton varsinaisiksi jäseniksi.

Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan Biden ei käynyt vaihtokauppaa

Turkin luovuttua Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessin estämisestä Madridin kokouksessa kantautui Yhdysvalloista uutinen siitä, että presidentti Joe Bidenin hallinto olisi halukas myymään Turkille sen havittelemat uudet F-16-hävittäjät.

Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan Biden ei käynyt vaihtokauppaa Nato-jäsenyysasiassa, kertoo New York Times. Julkistus ei kuitenkaan varmasti ollut sattumaa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu STT:lle.

- Kyllä se aika yksi plus yksi on kaksi -asetelmalta nyt näyttää, ei se ihan sattumaa voi olla. On laajasti jaettu arvio, että Turkki välineellisti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet omien intressiensä ajamiseen.

– Turkki sai tällä, mitä halusi, Pesu sanoo.

Yhdysvalloissa päätökset asekaupoista tehdään lopulta kongressissa, mutta Pesun mukaan Bidenin hallinto viestii tällä kongressin suuntaan, että F-16-kauppaa olisi kiirehdittävä. Nyt lupaillut F-16-hävittäjät myös toimivat vipuvartena Turkin suuntaan, jos maa vielä heittäytyy hankalaksi.

- Voi olla, että Turkki tavalla tai toisella muistuttaa Suomea ja Ruotsia asiakirjasta, joka allekirjoitettiin, mutta viime kädessä Turkki haluaa nuo F-16:t ja Yhdysvallat haluaa Suomen ja Ruotsin Natoon, ja näiden asioiden välillä on nyt varsin selvä yhteys, Pesu arvioi.

F-35:n jääminen sivu suun harmittaa Turkkia

F-16-kaupan junnaamisen ohella Turkkia on kismittänyt se, että maata on estetty saamasta Yhdysvaltain huippumoderneja F-35-hävittäjiä, joita muun muassa Suomi on hankkimassa.

Tämä oli Yhdysvaltain vastaveto sille, että Turkki hankki Venäjältä S-400-ilmatorjuntajärjestelmän. Yhdysvallat on ottanut jyrkän kannan, ettei F-35-hävittäjää ja venäläisjärjestelmää voida päästää samoihin asevoimiin, sillä venäläisten haltuun voisi tätä kautta päätyä liikaa tietoa F-35:n ominaisuuksista.

-  Yhdysvalloissa on oltu aika kategorisia siitä, että se on joko F-35 tai S-400, ne eivät voi toimia yhdessä integroidusti, Pesu sanoo.

Turkilla olisi periaatteessa mahdollisuus vielä kiristää Yhdysvaltoja Suomen ja Ruotsin jäsenyysasialla ennen uusien Nato-jäsenten ratifiointia Turkin parlamentissa, mutta maa tuskin haluaa vaarantaa tällä F-16-kauppoja, Pesu arvelee.

Ratifiointi onnistunee ennen USA:n välivaaleja

Vaikka Turkki ei enää asettuisi vastateloin asiassa, Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden tielle voi vielä tulla muitakin mutkia eri jäsenmaiden sisäpolitiikasta, tutkija arvioi.

- Jos tietyissä Nato-maissa tulee sisäpoliittista turbulenssia, voi se vaikuttaa jotenkin (politiikan) asialistoihin ja voimasuhteisiin, mikä voi vaikuttaa haluun tai kykyyn ratifioida Suomen ja Ruotsin jäsenyydet. Tämä on nyt spekulaatiota, sillä juuri nyt ei ole mitään sellaista näkyvillä, Pesu sanoo.

Turkkia lukuun ottamatta muut Naton jäsenvaltiot ovat ilmaisseet varauksetonta tukea Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle. Yhdysvaltain marraskuussa pidettävien välivaalien tulos voisi vaikuttaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnin nopeuteen, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että jäsenyydet ehditään hyväksyä kongressin nykyisellä kokoonpanolla.

– Tässä on kuukausi aikaa ennen (Yhdysvaltain kongressin) istuntotaukoa, ja jos liittymispöytäkirjat allekirjoitetaan ensi viikolla, ratifiointi voi ymmärtääkseni alkaa sen jälkeen, Pesu sanoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE