Helsingin Sanomat uutisoi tänään kyselystään, että päinvastoin suomalaisten Nato-kannatus on noussut uuteen ennätykseen. Nyt jo lähes neljä viidestä eli 79 prosenttia suomalaisista haluaa Suomen liittyvän Natoon ja jäsenyyden vastustajia on vain 11 prosenttia.

HS:n edelliseen gallupiin verrattuna kannattajia on nyt 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin toukokuun alkupuolella tehdyssä kyselyssä.

Muutos on kyllä huomiota herättävä. Ennen kaikkea syystä, että Turkki on pitänyt itsevaltaisen presidenttinsä Recep Tayyip Erdoğanin johdolla omaa showtaan pystyssä jo viikkotolkulla.

Suomalaiset vaikuttavat olevan niiden päättömyydestä samaa mieltä. HS:n gallupin kysymykseen, pitäisikö Suomen suostua Turkin Suomen Nato-jäsenyydelle asettamiin ehtoihin, jos ne vaatisivat lakien muuttamista tai tinkimistä joistain Suomen periaatteista, 70 prosenttia oli sitä mieltä, ettei Suomen pidä muuttaa lainsäädäntöään tai luopua periaatteistaan Turkin ehtojen takia. Vain 14 prosenttia vastasi, että Suomi voisi antaa asiassa periksi.

Vladimir Putinkin näyttänee hapanta naamaa: Nato-kannatus ei vähene mistään pullikoinnista, se lisääntyy.

TURKKI-UMPISOLMU ON puhuttanut ymmärrettävistä syistä monenlaisia piirejä. Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari julkaisi juuri ennen juhannusta kolumnin, jossa hän selvitti, että Suomi torjuu terrorismia ideologiasta riippumatta. Pelttari tähdensi kirjoituksessaan erikseen, että hän suojelupoliisin päällikkönä voi vakuuttaa, että Suomi ottaa terrorismin torjunnan erittäin vakavasti – aivan kuin se olisi jollekulle suomalaiselle epäselvää. Ei se olekaan.

“Kannamme huolta sekä Suomen että muiden maiden turvallisuudesta. Olemme valmiita tukemaan omassa roolissamme Suomen, Ruotsin ja Turkin välisiä keskusteluja Turkin kansallisen turvallisuuden huolista”, Pelttari kirjoitti ja teki selväksi, miksi kolumni julkaistiin viikkoa ennen Naton huippukokousta Madridissa.

Suomen, Ruotsin ja Turkin johtajat sekä Naton pääsihteeri tapaavat huomenna Madridissa. Asiaan saatiin vahvistus tänään. Jo tänään Niinistö tapasi yhdysvaltalaissenaattoreita Helsingissä. Aiheina oli muun muassa Suomen Nato-jäsenyys. Vieraiden viesti Suomessa oli, että niin Suomi kuin Ruotsikin ovat tervetullut lisä Nato-maiden joukkoon.

Niinistö arvioi samassa yhteydessä, että tilanne neuvotteluissa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä vaikuttaa ehkä jonkin verran paremmalta kuin viikko sitten, muttei ennustanut vielä lopputulosta.

Alkuperäinen toive ja luulo oli, että Madrid toimii näyttämönä Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten etenemiselle. Nyt harva uskoo, että ratkaisuja saadaan aikaan nopeassa aikataulussa. Monet, pääministeri Sanna Marin mukaan lukien, ovat varoitelleet, että prosessi voi hidastua entisestään.

NATOLLE ITSELLEENKIN tilanne on kiusallinen. Venäjän hyökkäyssodan pitkittyessä länsimaissa on alkanut näkyä merkkejä kyllästymisestä sodan seurannaisvaikutuksiin, vaikka ne eivät merkitse juuri mitään ukrainalaisten kärsimysten rinnalla. Samaan aikaan yksi ainoa Nato-maa asettuu poikkiteloin Suomen ja Ruotsin kaltaisten kandidaattien tielle mahdollisimman monelle mutkalle.

Vieläpä vaatimuksilla, joihin Suomi ja Ruotsi eivät voi yksin vastata.

Liittouma on korostanut korostamasta päästyään avoimien ovien politiikkaansa. Tulevan Nato-kokouksen seuraaminen on siis omanlaisensa show sekin. Monet esittävät sielläkin hiukan ymmärtäväisempää kuin ovatkaan. Onneksi Suomi ja suomalaiset tuntuvat olevan kartalla, missä mennään ja missä toisaalta ei.