Tämä käy ilmi tuoreesta raportista “Työn sukupolvet – tutkimus nuorten ja keski-ikäisten työelämänäkemyksistä”, joka vertailee nuorten ja keski-ikäisten näkemyksiä ja tarkastelee sukupolvien välistä suhdetta.

Tutkimuksen ovat julkaisseet E2 Tutkimus, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Ammattiliitto Pro, Paperiliitto ja Teollisuuden Palkansaajat.

Työelämän keskeiset kysymykset yhdistävät nuoria ja keski-ikäisiä, tutkimuksesta selviää. Molemmat ikäryhmät pitävät ansiotyötä tärkeänä. Yli puolet kaikista suomalaisista (54 %) kokee työnsä innostavaksi ja palkitsevaksi. Työstään innostuneita on yhtä paljon nuorissa ja keski-ikäisissä.

– Vanhemmilla on työuralla kertynyttä tietotaitoa ja nuorilla luontaista kykyä oppia nopeasti. Molemmista on hyötyä esimerkiksi yhteisessä ideoinnissa ja ongelmanratkaisussa, ohjelmajohtaja Jenni Simonen E2 Tutkimuksesta sanoo tiedotteessa.

Keski-ikäiset ovat selvästi huolissaan ikäsyrjinnästä ja asemastaan työmarkkinoilla. Tutkimukseen haastateltu keski-ikäinen vähemmän koulutettu nainen arvioi: ”Mitä käy, jos 50+ ikäsenä vielä joutuis lähtemään pois työstään, niin mitä sitä löytäis enää sitte?”

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine korostaa sukupolvien yhteistyötä:

– Työpaikoilla pitäisi nähdä paremmin sekä nuorten että varttuneiden osaaminen ja jakaa työtä kunkin voimavarat ja elämäntilanne huomioiden.

Sekä nuoret että keski-ikäiset ovat ahdistuneita siitä, ettei huolelliseen työntekoon ole aikaa. Lähes puolet suomalaisista (44 %) kokee työn niin kiireiseksi, että pelkää kuormittuvansa liikaa. Naiset kokevat kuormitusta miehiä useammin.

Tutkimus nostaa esiin nuoria koskevia heikkoja signaaleja. Haastatteluissa osa nuorista toivoi voivansa irrottautua työelämän ”oravanpyörästä” ennen virallista eläkeikää.

Osa nuorista on huolissaan eläketurvasta. Haastatteluissa he kertoivat etsivänsä yksilöllisiä säästämis- ja sijoitusratkaisuja, joilla turvata vanhuutta jo työuran aikana. Tieto havahduttaa pohtimaan, onko nuorten luottamus hyvinvointiyhteiskunnan kykyyn turvata tulevaisuus horjumassa.

– On hälyttävää, että nuoretkin kokevat kovaa kuormitusta samaan aikaan, kun heidän odotetaan jatkavan työelämässä pitkään ja kantavan vastuuta väestön ikääntyessä. Jatkuvaan kiireeseen pitää havahtua, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen painottaa.

Yli puolet (61 %) suomalaisista uskoo työelämän hyötyvän lähitulevaisuuden teknologisesta kehityksestä. Sekä nuoret että keski-ikäiset ovat motivoituneita kouluttautumaan työelämän muuttuessa.

Kehitykseen liitetään kuitenkin riskejä siitä, että työpaikat vähenevät ja ammattialat eriytyvät menestyviin ja taantuviin. Kummassakin ikäryhmässä huolestuttaa kehityksen nopeus ja oma kyky  sopeutua sen tuomiin työelämän muutoksiin.

Tutkimuksen perusteella suomalaiset ovat hyvin ay-henkisiä. Useampi kuin kaksi kolmesta (69 %) ajattelee, että ammattiyhdistysliikettä tarvitaan pitämään huoli palkansaajien eduista. Naisten (78 %) keskuudessa myönteinen suhtautuminen on yleisempää kuin miesten (61 %).

Haastatteluissa sekä nuoret että keski-ikäiset kannustivat ammattiliittoja uudistumaan. Tutkimukseen haastateltu keski-ikäinen, korkeasti koulutettu mies arvioi: ”Niiden pitäis [tulla] 2000-luvulle tai 2030-luvulle ja tähän työn muutokseen, mä en oikeestaan enää nää tarvetta tämmöisille isoille liitoille.”

Puolet (49 %) suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että koronakriisi on osoittanut ammattiliittojen tärkeyden työttömyysturvan takaajina. Naiset erottuvat tässäkin miehiä ay-myönteisempinä.

– Selkeä enemmistö suomalaisista pitää ammattiliittoja tarpeellisina ja erityisesti tukea tulee naisilta. Tutkimus osoittaa, että uudistuksia kaivataan ja viesti siitä on syytä ottaa tosissaan, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala huomauttaa.

Yli puolet (53 %) pitää työmarkkinajärjestöjen käymiä työehtosopimusneuvotteluja parhaana tapana huolehtia pelisäännöistä työmarkkinoilla. Alle viidennes (16 %) on toista mieltä.

Kyselyssä selvitettiin myös suomalaisten tietämystä sopimisen perusteista. Erityisesti nuoret arvioivat, että heidän ikäpolvensa tietää vain vähän ammattiliitoista ja sopimisesta työmarkkinoilla.

Nuori korkeasti koulutettu mies kertoi haastattelussa: ”No mun mielestä tämän asian käsittelyä laiminlyötiin tosi paljon jo ihan yhteiskuntaopin tunneilla silloin 9-luokalla.”

PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen arvioi tutkimustuloksia näin:

– Työmarkkina-asioiden ja ay-liikkeen heikko tuntemus tarkoittaa, että asioihin vaikuttaminen on vaikeaa. Erityisesti huolettaa nuorten vähäinen tietämys. Jos tietoa ei ole, nuoria voidaan kohdella huonosti ja heidän näkemyksensä voivat jäädä huomiotta sekä työpaikoilla että ammattiliittojen päätöksenteossa.

Työn sukupolvet -raportti perustuu kahteen aineistoon: kyselyyn, johon vastasi 4 254 henkilöä sekä nuorten (25–29-vuotiaat) ja keski-ikäisten (50–55-vuotiaat) ryhmähaastatteluihin, joihin osallistui yhteensä 47 henkilöä. Haastattelut toteutettiin lokakuussa 2020.

Tutkimuksen ovat tehneet ohjelmajohtaja, VTT Jenni Simonen sekä tutkimuskoordinaattori, YTM Aino Heikkilä ja tutkija, VTT Jussi Westinen E2 Tutkimuksesta.