Kotimaa

Erikoinen episodi tapahtui Tampereen kupeessa: Mielisairaalan työntekijät valtasivat koko laitoksen rauhanomaisesti

Vapriikin kuva-arkisto
Vallankumoushuuma Tampereellakin päättyi raskaaseen hintaan. Punavankeja vartijoineen Tampereen Keskustorilla 6.4.1918. Käsi taskussa seisova pikkupoika on kahdeksanvuotias Kauko Lindell. Vapriikin kuva-arkisto
Vapriikin kuva-arkisto
Vallankumoushuuma Tampereellakin päättyi raskaaseen hintaan. Punavankeja vartijoineen Tampereen Keskustorilla 6.4.1918. Käsi taskussa seisova pikkupoika on kahdeksanvuotias Kauko Lindell. Vapriikin kuva-arkisto
Vapriikin kuva-arkisto
Vallankumoushuuma Tampereellakin päättyi raskaaseen hintaan. Punavankeja vartijoineen Tampereen Keskustorilla 6.4.1918. Käsi taskussa seisova pikkupoika on kahdeksanvuotias Kauko Lindell. Vapriikin kuva-arkisto

Suomen 100-vuotisjuhlintaan kuuluu myös sisällisssodan tapahtuminen muistelu. Eräs erikoisimmista episodeista tapahtui Tampereen kupeessa Nokialla, kun laitoksen omat työntekijät valtasivat Pitkäniemen mielisairaalan. Vallakumouksen huuma ulottui mielisairaalan suljettuun maailmaan saakka

Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijät valtasivat sairaalan tammikuussa 1918. Tästä huolimatta Pitkäniemen keskuslaitos jatkoi toimintaansa läpi sisällissodan, eikä sairaalalla esiintynyt sotaan liittyvää terroria. Tuore tutkielma tarjoaa uutta tietoa paikallistason poliittisesta toimijuudesta vuosina 1917–1918.

Venäjän vallankumouksen vanavedessä Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijät perustivat oman ammattiosastonsa maaliskuussa 1917.

– Pitkäniemen työntekijät näkivät olevansa osa historiallista mullistusta. Vallankumouksen huumassa he kokivat pystyvänsä vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa ennennäkemättömällä tavalla, taustoittaa poliittista toimijuutta tutkinut yhteiskuntatieteiden maisteri Teemu Siltanen.

Siltasen Tampereen yliopiston valtio-opin pro gradu ”Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijöiden poliittinen toimijuus vuosina 1917–1918” tarjoaa kurkistusaukon kansalaisyhteiskunnan muotoutumisen historiaan itsenäisyyden alkuaikoina.

Pitkäniemen työntekijät – kuten suuri osa suomalaisista – osallistuivat itsenäisyyden mullistuksiin paikallistasolla. Pitkäniemeläisille tärkeitä tavoitteita oli lyhyempi työaika, palkankorotus ja sorrettujen työkavereiden puolustaminen epäoikeudenmukaisuuksilta. Sen sijaan Suomen kansallisvaltion itsenäistyminen tai ideologiset pohdinnat sosialismista eivät kiinnostaneet työntekijöitä.”

Sairaala pysyi toiminnassa sisällissodan ajan

Pitkäniemen sairaalan johdon ja järjestäytyneiden työntekijöiden välit kiristyivät vuoden 1917 mittaan.

– Suhteen viilentyminen kulminoitui ammattiosaston puheenjohtajan irtisanomiseen lokakuussa 1917. Sairaalan johto perusteli irtisanomista ammattitaidottomuudella, kun ammattiosasto piti tapahtunutta poliittisena vainona, Siltanen kertoo.

Sisällissodan myötä Pitkäniemen palveluskunnan osasto valtasi sairaalan ja ajoi työpaikalla haluamiaan muutoksia, jolloin Pitkäniemessä muun muassa siirryttiin kahdeksan tunnin työaikaan.

– Vallanvaihto sairaalalla sujui verettömästi. Ammattiosastolle oli tärkeää, että Pitkäniemi pysyi toimintakykyisenä myös kriisin aikana. Tämä tavoite meni jopa punakaartin sotaponnistusten edelle, sillä ammattiosasto rajoitti jäsentensä liittymistä kaartiin.

Valkoisen armeijan miehitettyä Pitkäniemen ammattiosaston toiminta kiellettiin ja sen omaisuus takavarikoitiin. Useita ammattiosaston jäseniä irtisanottiin ja työaika palautettiin sisällissotaa edeltäneeksi.

– Sairaalan johto ei kuitenkaan ulottanut kostotoimenpiteitä vallankumoukseen osallistuneille. Ylilääkäri jopa kirjoitti suosituskirjeen kansanvaltuuskunnan määräämälle Pitkäniemen komisaarille, mikä on mielestäni poikkeuksellista.

Pitkäniemen keskuslaitoksen tapahtumat osoittavat, ettei sisällissotakaan johtanut aina väkivaltaan, vaan yhteiskunnallisen murroksen keskellä oli mahdollista vaalia dialogia, Teemu Siltanen sanoo.

Teemu Siltanen, FM & YTM:  Tutkielma: Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, Politiikan tutkimuksen opintosuunta: Pitkäniemen keskuslaitoksen työntekijöiden poliittinen toimijuus vuosina 1917–1918”.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat