Syyttäjän mukaan useita rikoksia selvitettiin puutteellisesti, sillä tutkinnanjohtajana toiminut rikoskomisario keskeytti tutkintoja jopa tapauksissa, joissa poliisilla oli tiedossa epäiltyjen nimet.

Keski-Suomen käräjäoikeus katsoi, että rikoskomisario ei syyllistynyt rikokseen ja hylkäsi syytteen.

Rikoskomisario oli syytteen mukaan tehnyt päätöksiä vajavaisin tiedoin useissa tutkinnoissa ja laiminlyönyt velvollisuutensa johtaa ja valvoa tutkintoja.

Poliisi oli syyttäjän mukaan hankkinut vastaanottokeskuksen asukasluettelon, mutta sittemmin lopettanut tutkinnan sillä perusteella, että asiassa ei ole tutkintaa edistävää tietoa.

Toisessa tapauksessa poliisi ei syyttäjän mukaan edes yrittänyt selvittää tekijää, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus. Kyse oli epäillystä näpistyksestä, jossa kaupasta oli viety alkoholijuomia.

Rikosilmoituksessa oli nimetty epäillyt sukunimellä ja mukana oli valvontakameran kuvia tekijöistä. Tutkinta oli keskeytetty syyttäjän mukaan selvittämättä lainkaan, keitä tekijät voisivat olla. Toisessa epäillyssä alkoholinäpistyksessä tiedossa oli auton rekisterinumero ja hyvä valvontakamerakuva tekijästä. Poliisi keskeytti syyttäjän mukaan tutkinnan selvittämättä edes auton omistaja- ja haltijatietoja.

Syyttäjä nimesi yhteensä 14 epäiltyä rikosta, joissa tutkinnanjohtaja oli toiminut hänen mukaansa väärin.

Rikoskomisario myönsi tapahtumien kulun pääpiirteittäin, mutta kiisti syyllistyneensä rikokseen. Valtio velvoitettiin korvaamaan rikoskomisarion oikeudenkäyntikulut eli reilut 7 500 euroa korkoineen.