Politiikka

”Erittäin hälyttävää” – USU: noin 47 000 kotitaloudella ei ole mitään verotettavaa tuloa

lehtikuva / anni reenpää
lehtikuva / anni reenpää
lehtikuva / anni reenpää

Kokonaan tulottomien kotitalouksien määrä on kasvanut voimakkaasti Suomessa.

Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö kertoo, että heinäkuussa 2017 Suomessa oli noin 47 000 sellaista kotitaloutta, joilla ei ollut tulona muuta kuin toimeentulotuki ja mahdollinen asumistuki.

Tulottomien kotitalouksien määrä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa, sillä vielä vuonna 2013 tulottomia kotitalouksia oli Kelan tutkimuksen mukaan ”vain” 20 757.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto pitää tulottomien määrän kasvua erittäin hälyttävänä.

– Kukaan ei vielä tiedä, miten tulottomuuden vaikutukset kumuloituvat, ja mitä vaikutuksia tällä on näiden ihmisten ja heidän lähiyhteisöjensä elämään, Kivipelto sanoo.

Hän pelkää, että pahimmassa tapauksessa tulottomuus johtaa syrjäytymiseen ja myöhemmin entistä kalliimpiin toimenpiteisiin, kuten ensihoitoon ja psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.

Tulottomilla tarkoitetaan kotitalouksia, joiden toimeentulo perustuu toimeentulotukeen ja mahdollisesti yleiseen asumistukeen. Jos taloudessa asuu alaikäisiä lapsia, tuloina voivat olla myös lapsilisä ja elatustuki. Näillä kotitalouksilla ei ole mitään verotettavia tuloja: ei työtuloja, pääomatuloja, verottomia osinkotuloja eikä veronalaisia sosiaalisia tulonsiirtoja, kuten eläkkeitä, työttömyyspäivärahaa, lasten kotihoidon tukea tai opintotukea.

Perustoimeentulotuen maksatus siirtyi Kelalle vuoden vaihteessa. Kelalla ei ole toistaiseksi vielä tutkimustuloksia siitä, mistä tulottomien määrän suuri kasvu johtuu, mutta Ylikännö kertoo, että asiaa aiotaan selvittää.

Köyhä nuori on helposti syrjäytymisuhan alla.

Kokonaan tulottomien joukossa on Ylikännön mukaan kuitenkin suhteellisesti varsin paljon nuoria 18–24-vuotiaita.

– Olen ollut huolissani tästä ryhmästä, sillä köyhä nuori on helposti syrjäytymisuhan alla. Uhka on sitä konkreettisempi, mitä enemmän palveluista leikataan. Nuorissa on myös valitettavan paljon niitä, joilla tuen saanti pitkittyy, Ylikännö sanoo.

Eräs mahdollinen syy juuri nuorten tulottomuuteen on Ylikännön mukaan työttömyysturvan saannin ehtojen tiukkuus. Alle 25-vuotias nuori, jolla ei ole ammattiin valmistavaa koulutusta ei voi saada työmarkkinatukea ellei hän ole hakenut vähintään kahta opiskelupaikkaa.

Yksi heikoimmassa asemassa olevien ryhmä on Kivipellon mukaan ne, joiden toimeentulotukeakin on alennettu. Perustoimeentulotukea (487,89 euroa) voidaan nykyisin alentaa, jos tuen saaja esimerkiksi kieltäytyy tarjotusta työstä tai työvoimapalvelusta tai keskeyttää tai kieltäytyy opinnoista, kuntouttavasta työtoiminnasta tai kotoutumissuunnitelman laatimisesta.

Kelan mukaan tällaisia henkilöitä on viimeisen vuoden aikana ollut yli 9 000 henkilöä.

– Suurimmalla osalla tästä joukosta kyseessä on ollut toistuva kieltäytyminen eli he jättäytyvät perustoimeentulotuelle aivan tietoisesti, Kivipelto sanoo.

Kivipellon mukaan perustoimeentulotuelle saatetaan jättäytyä siksikin, ettei muita tukia osata hakea, eikä verkossa asioida. Hän pitää tärkeänä, että sosiaalityöntelijöiden tavoitettavuutta ja jalkautumista lisättäisiin.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat