Turva – Hymy

”Erittäin hälyttävää” – USU: noin 47 000 kotitaloudella ei ole mitään verotettavaa tuloa

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Kokonaan tulottomien kotitalouksien määrä on kasvanut voimakkaasti Suomessa.

Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö kertoo, että heinäkuussa 2017 Suomessa oli noin 47 000 sellaista kotitaloutta, joilla ei ollut tulona muuta kuin toimeentulotuki ja mahdollinen asumistuki.

Tulottomien kotitalouksien määrä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa, sillä vielä vuonna 2013 tulottomia kotitalouksia oli Kelan tutkimuksen mukaan ”vain” 20 757.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto pitää tulottomien määrän kasvua erittäin hälyttävänä.

– Kukaan ei vielä tiedä, miten tulottomuuden vaikutukset kumuloituvat, ja mitä vaikutuksia tällä on näiden ihmisten ja heidän lähiyhteisöjensä elämään, Kivipelto sanoo.

Hän pelkää, että pahimmassa tapauksessa tulottomuus johtaa syrjäytymiseen ja myöhemmin entistä kalliimpiin toimenpiteisiin, kuten ensihoitoon ja psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.

Tulottomilla tarkoitetaan kotitalouksia, joiden toimeentulo perustuu toimeentulotukeen ja mahdollisesti yleiseen asumistukeen. Jos taloudessa asuu alaikäisiä lapsia, tuloina voivat olla myös lapsilisä ja elatustuki. Näillä kotitalouksilla ei ole mitään verotettavia tuloja: ei työtuloja, pääomatuloja, verottomia osinkotuloja eikä veronalaisia sosiaalisia tulonsiirtoja, kuten eläkkeitä, työttömyyspäivärahaa, lasten kotihoidon tukea tai opintotukea.

Perustoimeentulotuen maksatus siirtyi Kelalle vuoden vaihteessa. Kelalla ei ole toistaiseksi vielä tutkimustuloksia siitä, mistä tulottomien määrän suuri kasvu johtuu, mutta Ylikännö kertoo, että asiaa aiotaan selvittää.

Köyhä nuori on helposti syrjäytymisuhan alla.

Kokonaan tulottomien joukossa on Ylikännön mukaan kuitenkin suhteellisesti varsin paljon nuoria 18–24-vuotiaita.

– Olen ollut huolissani tästä ryhmästä, sillä köyhä nuori on helposti syrjäytymisuhan alla. Uhka on sitä konkreettisempi, mitä enemmän palveluista leikataan. Nuorissa on myös valitettavan paljon niitä, joilla tuen saanti pitkittyy, Ylikännö sanoo.

Eräs mahdollinen syy juuri nuorten tulottomuuteen on Ylikännön mukaan työttömyysturvan saannin ehtojen tiukkuus. Alle 25-vuotias nuori, jolla ei ole ammattiin valmistavaa koulutusta ei voi saada työmarkkinatukea ellei hän ole hakenut vähintään kahta opiskelupaikkaa.

Yksi heikoimmassa asemassa olevien ryhmä on Kivipellon mukaan ne, joiden toimeentulotukeakin on alennettu. Perustoimeentulotukea (487,89 euroa) voidaan nykyisin alentaa, jos tuen saaja esimerkiksi kieltäytyy tarjotusta työstä tai työvoimapalvelusta tai keskeyttää tai kieltäytyy opinnoista, kuntouttavasta työtoiminnasta tai kotoutumissuunnitelman laatimisesta.

Kelan mukaan tällaisia henkilöitä on viimeisen vuoden aikana ollut yli 9 000 henkilöä.

– Suurimmalla osalla tästä joukosta kyseessä on ollut toistuva kieltäytyminen eli he jättäytyvät perustoimeentulotuelle aivan tietoisesti, Kivipelto sanoo.

Kivipellon mukaan perustoimeentulotuelle saatetaan jättäytyä siksikin, ettei muita tukia osata hakea, eikä verkossa asioida. Hän pitää tärkeänä, että sosiaalityöntelijöiden tavoitettavuutta ja jalkautumista lisättäisiin.

”Raportti on ankeaa luettavaa” – sd-kansanedustaja huolissaan hallituksen koulutuspolitiikasta

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Sipilän hallituksen pitäisi kiireesti ryhtyä elvyttämään koulutuksen kaikkia portaita SDP:n mallin mukaisesti, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) vaatii.

– Hallituksen valtavat leikkaukset koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin ovat vakavasti vaarantaneet suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden eväitä. Hallituksen pitäisi myöntää tämä, Eloranta sanoo.

Hän nostaa esiin talouspoliittisen arviointineuvoston tuoreen raportin hallituksen talouspolitiikasta. Raportti on Elorannan mukaan varsin tylyä luettavaa sekä hallituksen kannalta että ennen kaikkea suomalaisen yhteiskunnan kannalta.

Eeva-Johanna Eloranta.

– Näyttää siltä, että hallitus on epäonnistumassa kaikissa keskeisissä tavoitteissaan.

– Raportin erityishuomio on koulutus- ja innovaatiopolitiikassa. Koulutuspoliitikkona raportti onkin varsin ankeaa luettavaa, sivistysvaliokunnan jäsen Eloranta (sd.) harmittelee.

Koulutuspolitiikan tärkeä prioriteetti tulisi olla, että koko ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon.

Elonranta toteaa Suomen koulutustason pysähtyneen. Hän huomauttaa, että yhä useampi nuori jää vaille toisen asteen tutkintoa. Samaan aikaan globalisaatio ja teknologinen kehitys tulevat todennäköisesti yhä lisäämään osaamisvaatimuksia työelämässä.

Hän korostaakin neuvoston suosittavan raportissaan koulutusmäärien lisäämistä kaikilla tasoilla.

– Neuvoston mukaan koulutuspolitiikan tärkeä prioriteetti tulisi olla, että koko ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon. Se lisäisi työllisyyttä pitkällä aikavälillä, Eloranta kertaa.

– Toimiva keino voisi olla oppivelvollisuuden pidennys. Korkeakoulutuksen laajeneminen pysähtyi n. vuonna 2000.

Neuvosto suosittaa myös korkeakoulutuksen lisäämistä.

Eloranta huomauttaa vielä, että talouspoliittisen arviointineuvoston suositukset koulutuksen osalta ovat samoja, joita SDP esitti koulutuspoliittisessa ohjelmassaan jo vuonna 2016.

– Nämä asiat ovat olleet vahvasti esillä myös SDP:n vaihtoehtobudjeteissa.

– Sosialidemokraatit haluaa pidentää oppivelvollisuuden toiselle asteelle, lisätä korkea-asteen aloituspaikkoja ja nostaa korkeakoulutettujen osuuden 50 prosenttiin.

Kansanedustaja vaatii urheilun kattojärjestöiltä omien arvojensa noudattamista – ”Fair play ei voi olla vain sanahelinää”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
SDP:n kansanedustaja Susanna Huovinen.

Kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) vaatii, että urheilun kansainväliset kattojärjestöt alkavat toteuttaa arvojaan ja reilun pelin henkeä myös käytännössä.

Huovinen puhui keskiviikkona Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa, kun käsittelyssä oli hyvää hallintoa urheilussa käsittelevät kaksi raporttia. Toinen niistä käsitteli urheiluhallintoa yleisesti ja toinen jalkapalloa. Raporteissa tuodaan esiin muun muassa kansainvälistä urheilumaailmaa ravistelleita korruptioskandaaleita ja epäselvää rahankäyttöä.

– Näen, että parhaimmillaan urheilu yhdistää ihmisiä, oli heidän kansallisuutensa, uskontonsa, kulttuurinsa tai taloudellinen taustansa mikä tahansa. Kun erilaiset ihmiset urheilun kautta kohtaavat toisensa, se parantaa ihmisten välistä yhteisymmärrystä ja suvaitsevaisuutta ja lopulta myös ihmisoikeuksia. Fair play ei voi olla vain sanahelinää, vaan urheilun täytyy osoittaa, että usein todetut arvot näkyvät myös käytännön työssä, Huovinen totesi.

”Erityisesti on kiinnitettävä huomiota naisten ja nuorten osallisuuteen.”

Tanskalainen kansanedustaja Mogens Jensen moittii raportissaan, että urheiluhallinnosta puuttuu demokratia, läpinäkyvyys ja päätöksenteon vastuullisuus. Hän ehdottaa, että hyvästä urheiluhallinnosta laaditaan kansainvälinen sopimus ja että aihetta käsittelemään luodaan parlamentaarinen verkosto.

– Tarvitsemme lisää kansainvälisiä foorumeita, joilla urheilumaailman ja eri maiden päätöksentekijät voivat keskustella. Meillä Suomessa yksi paikka tällaiseen vuoropuheluun on valtion liikuntaneuvosto, joka toimii asiantuntijaelimenä ministeriöille kuin eduskunnallekin liikunnan ja urheilun kysymyksissä. Neuvoston työhön liittyy oleellisesti liikunnan ja urheilun vaikuttavuuden arviointi, myös läpinäkyvyyden, sukupuolten tasa-arvon ja eettisten kysymysten suhteen, Huovinen kertoi.

Toisessa, jalkapalloa koskevassa raportissa luxemburgilainen kansanedustaja Anne Brasseur peräänkuuluttaa radikaalia muutosta, jotta kansainvälisen jalkapalloilun hallinto perustuisi ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, sisäiseen demokratiaan, osallistumiseen, avoimuuteen, solidaarisuuteen ja vastuullisuuteen.

– Etenkin, kun urheilua rahoitetaan verovaroin, kansalaisilla on oikeus vaatia urheilujärjestöiltä hyvää hallintoa, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta, Huovinen korosti.

– Urheilussa ja sen päätöksenteossa pitää varmistaa kaikkien osallistuminen. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota naisten ja nuorten osallisuuteen. Itse toivoisin, että voisimme enenevästi kiinnittää huomiota siihen, että myös maahanmuuttajataustaiset ihmiset pääsisivät mukaan muutenkin kuin urheilijoina, hän totesi.

Keskustelua aiheesta

”Jokainen vuoden viivästys maksaa Suomelle miljoonia” – Petteri Orpo SDP:n Harakalle: Portugalin verosopimus irtisanotaan, jos vetkuttelu ei lopu

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) lupaa Suomen valmistautuvan lähikuukausina Portugalin verosopimuksen irtisanomiseen: ”Jos Portugalista ei lähikuukausina saada tietoa uuden sopimuksen hyväksymisen edistymisestä, on vuonna 1970 tehdyn sopimuksen irtisanominen uudelleen ajankohtainen.”

Orpo otti verosopimukseen kantaa vastatessaan SDP:n eduskuntaryhmän verovastaava Timo Harakan joulun alla jättämään kirjalliseen kysymykseen, jossa Harakka vaati voimatoimia vuonna 2016 solmitun uuden sopimuksen voimaansaattamiseksi.

–  On selvää, että lupaus on syytä toteuttaa hyvissä ajoin ennen vuoden loppua, jotta uusi verosopimus on voimassa viimeistään tammikuussa 2019. Uusi sopimus saatiin alunperinkin solmittua vasta, kun Suomi nosti irtisanomisuhan esille, Harakka sanoo.

Veropakolaiset voivat nostaa vanhan Portugalin verosopimuksen turvin Suomessa kertyneitä yksityisen sektorin eläkkeitä verovapaasti. Se antaa myös mahdollisuuden myydä suomalaisia asunto-osakkeita maksamatta Suomeen veroa.

– Jokainen vuoden viivästys maksaa Suomelle miljoonia, kun Portugal on koko ajan houkutellut verovapauksilla suomalaisia veropakolaisia 70-luvulla solmitun vanhentuneen verosopimuksen turvin. Suomen pitäisi ilmoittaa yksipuolisesti irtisanovansa veronkierron sallivat verosopimukset, jos maat jatkavat viivyttelyä, Harakka toteaa.

”On hyvä, että valtiovarainministeriössä tiedostetaan, että sopimukset uhkaavat Suomen veropohjaa.”

Harakka nosti kirjallisessa kysymyksessä esiin myös muut vanhentuneet verosopimukset, joita käytetään verojen välttelyyn. Orpon mukaan Espanja on vihdoin saattamassa voimaan vuonna 2015 solmitun uuden verosopimuksen ollaan vihdoin saattamassa voimaan. Myös Ranskan suuntaan on tehty tunnusteluja sopimusneuvottelujen käynnistämiseksi.

– On hyvä, että valtiovarainministeriössä tiedostetaan, että sopimukset uhkaavat Suomen veropohjaa. Toisaalta Suomella voisi olla aktiivisempi ote verosopimusten uudistamisessa. Uudistukset voidaan toteuttaa niin, että molemmat osapuolet hyötyvät. Aggressiivisen verosuunnittelun ja kansainvälisen veronkierron torjunta on koko EU:n yhteinen tavoite, joten yhteisymmärryksen pitäisi löytyä, Harakka sanoo.

– Kyse ei ole pikkuasioista. Ison-Britannian, Irlannin ja Ranskan verosopimukset estävät Suomea verottamasta sinne maksettuja osinkoja. Samaan aikaan Verohallinnon tilastot osoittavat, että kyseisiin maihin maksetaan silmiinpistävän suuri osa suomalaisten pörssiyhtiöiden osingoista. Verovälttely onnistuu näiden verosopimusten turvin, kun tosiasialliset osakkaat piilottelevat hallintarekisterien takana.

”Nykyjärjestelmä on monimutkainen ja sekava” – STTK listasi keskeiset tavoitteensa perusturvan uudistamiseen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Keskeiset lähtökohdat perusturvan uudistamisessa tulisi olla työn ensisijaisuus, syrjäytymisen ehkäisy, järjestelmän selkiyttäminen sekä palveluiden uudistaminen ja merkittävä lisäresursointi, toimihenkilökeskusjärjestö STTK listaa.

Hallitus asetti viime syksynä perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistukseen liittyvän hankkeen, jonka toimikausi jatkuu vuoden 2019 helmikuun loppuun saakka.  STTK korostaa, että työn on oltava keskeinen arvo ja toimeentulon ensisijainen lähde myös tulevaisuudessa.

Työn ensisijaisuus on välttämätöntä.

– Työn ensisijaisuus on välttämätöntä, jotta hyvinvointivaltion rahoitus varmistetaan. Työnteon pitää olla aina kannattavampaa kuin tuella elämisen. Toimeentulo on kuitenkin turvattava myös heille, joilla eri syistä ei ole mahdollista saada sitä riittävällä tavalla työstä, johtaja Katarina Murto sanoo.

Katarina Murto. Kuva: Jari Soini

Järjestö pitää todennäköisenä, että tulevaisuudessa työtä ei riitä kaikille siinä määrin kuin nykyisin ja siten, että työ turvaisi riittävän toimeentulon.

Siksi järjestö korostaakin syrjäytymisen ennaltaehkäisyä, jotta jokainen ihminen voi kokea olevansa osa yhteiskuntaa. STTK kantaa erityistä huolta syrjäytymisvaarassa olevista nuorista, maahanmuuttajista, pitkäaikaistyöttömistä ja osatyökykyisistä.

Syrjäytymisen ehkäisemiseen on etsittävä uusia ratkaisuja eikä yksikään ihminen saa pudota yhteiskunnan ja sosiaalisen turvaverkon ulkopuolelle, järjestö katsoo.

Työn murros on myös haastanut ja haastaa nykyisen perusturvajärjestelmän.

– Nykyjärjestelmä on monimutkainen ja sekava. Sitä on selkiytettävä, Murto vaatii.

Koulutus ja osaaminen ovat STTK:sta keskeisiä työllistymisen edistämisessä.

– Vaikeasti työllistyvien kohdalla myös muu elämänhallinnan tukeminen sekä sosiaali- ja terveyshuollon palvelut ovat tärkeässä roolissa työelämään pääsyn ja osallisuuden vahvistamisessa.

STTK muistuttaa yrityksiä yhteiskuntavastuusta työllistymisen edistämiseksi.

Ongelmia järjestö näkee puolestaan ennen kaikkea työvoimapalveluiden resursseissa, jotka sen mukaan ovat Suomessa täysin riittämättömät. Ongelma on myös palveluiden hajanaisuus.

– Työllistymistä edistävät palvelut eivät saa toimia sanktiot vaan työllistyminen edellä. Työttömät ja varsinkaan vaikeasti työllistyvät tarvitsevat lisää kannusteita, eivät rangaistuksia. Palveluiden ja velvoitteiden on oltava tasapainossa. Jotta useampi voi työllistyä, palveluita on uudistettava ja resursseja vahvistettava vuosia jatkuneen karsimisen ja leikkausten jälkeen.

Vaikeasti työllistyvien osalta onkin järjestön mielestä harkittava, voiko perusturvajärjestelmää kehittää osallistavan sosiaaliturvan suuntaan. Tällöin väylät työllistymiseen voisivat olla moniportaisia.

– Palkkatyön ensisijaisuuden ohella yleinen aktiivisempi osallistuminen yhteiskuntaan voi olla joillekin keino parempaan työllistymiseen ja syrjäytymisriskin ehkäisyyn. Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi on tarkasteltava myös asumiskustannuksia ja asumistukea.

STTK muistuttaa yrityksiä yhteiskuntavastuusta työllistymisen edistämiseksi.

– Työllisyys ei voi parantua vain palkansaajien työehtoja heikentämällä tai työttömiä rankaisemalla. Yritysten yhteiskuntavastuusta ja rohkeudesta työllistää puhutaan aivan liian vähän. Rekrytointi on nähtävä mahdollisuutena, ei riskinä, Katarina Murto toteaa.

Professori: Valtakunnansyyttäjän potkuja tuskin kumotaan torstaina

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Oikeusministeriön esitys valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen irtisanomisesta on linjassa korkeimman oikeuden (KKO) tuomion kanssa, sanoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää STT:lle. Mäenpään mukaan KKO katsoi joulukuisessa tuomiossaan Nissisen menettelyn heikentäneen luottamusta syyttäjälaitoksen toimintaan.

– Mielestäni tuomiossa oli peruste, jonka mukaan Nissisen rangaistava menettely heikentää luottamusta syyttäjälaitoksen toimintaan. Se on sen verran vakava moite, että sen perusteella ministeriön ehdotuksen voi sanoa olevan linjassa KKO:n arvion kanssa.

KKO tuomitsi Nissisen joulukuussa tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 40 päiväsakkoon. Korkeimman oikeuden mukaan Nissinen osallistui esteellisenä syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin vuosina 2010–2015. Hankinnat tehtiin yrityksestä, jossa Nissisen veli oli merkittävässä asemassa.

Mäenpään mukaan ministeriön olisi ollut mahdollista päättää toisin Nissisen jatkosta. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt sitä, että olisi katsottu, ettei luottamus syyttäjälaitokseen ole tärkeä, Mäenpää sanoo.

Luottamus on tavattoman tärkeä vaatimus koko syyttäjäntoiminnan kannalta.

– Sanoisin, että tämä olisi aika epätodennäköinen vaihtoehto, koska luottamus on niin tavattoman tärkeä vaatimus koko syyttäjäntoiminnan kannalta, ettei sitä voi harkinnassa jättää ottamatta huomioon.

Mäenpään mukaan valtioneuvosto voi huomenna hylätä ministeriön esityksen. Hän kuitenkin toteaa, että Suomessa on vakiintunut tapa, että ministereiden esitykset hyväksytään.

– Tässä on kysymys myös laillisuusarvioinnista, joten on vaikea nähdä, että valtioneuvostossa voisi tulla toiseen suuntaan jotain niin painavaa laillisuusperustetta, jonka perusteella katsottaisiin, ettei ministeriön esitys ole hyväksyttävä.

Mäenpää pitää tilannetta äärimmäisen poikkeuksellisena.

– Paitsi sen vuoksi, että kyseessä on tietyn alan yli virkamies, mutta myös siksi, että tämä ala sattuu olemaan oikeushallinnon ydinaluetta. Voidaan edellyttää tiukkaa lain noudattamista. Kun näin ei ole tapahtunut, se on äärimmäisen poikkeuksellista.
STT–JECATERINA MANTSINEN