Yhdysvaltoihin erikoistunut väitöskirjatutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta arvioi, että aiempiin vastaaviin puoluekokouspuheisiin verrattuna Bidenin puheessa ei menty yksityiskohtiin vaan liikuttiin yleisellä tasolla.

Puhe oli hänen mukaansa selvästi sovittelevampi kuin useimmat muut puheet tämän viikon puoluekokouksessa, esimerkiksi ex-presidentti Barack Obaman ja tämän puolison Michelle Obaman puheet. Bidenin puheessa oli eroa jopa muihin 2000-luvun puoluekokouspuheisiin verrattuna.

– Tämä oli ehkä jopa niihinkin verrattuna sovitteleva. Muistan että Obama nosti silloin 2008 (republikaanista vastaehdokastaan) John McCainia esille jatkuvasti. Miten hän on hyvää pataa (presidentti George W.) Bushin kanssa, ja hän haluaa sitä ja me haluamme tätä, Kokko sanoo.

Mielenkiintoinen piirre puheessa oli, ettei Biden maininnut presidentti Donald Trumpia nimeltä kertaakaan, vaan puhui vain “tästä presidentistä.”

– Se noudatteli aika paljon tämmöistä normaalia kaarta, että ensin puhutaan amerikkalaisista hyveistä, sitten käydään läpi sisäpoliittiset ongelmat ja sitten ulkopolitiikka ja sitten vielä haetaan yhtenäisyyttä ja puhutaan siitä, että mikä Yhdysvallat on ja mikä sen merkitys on amerikkalaisille ja koko maailmalle.

Biden kävi läpi kaikki ajankohtaiset asiat, kuten koronaviruksen ja sen aiheuttaman talouskriisin sekä rotujännitteet. Ainoa pieni yllätys oli Kokon mielestä se, että ilmastonmuutosta ei käsitelty lyhyttä mainintaa enempää, vaikka se oli iso teema esivaaleissa.

Tunnusomaista puheessa oli myös vahva takertuminen presidentti Obaman perintöön. Biden jopa kiitti Obamaa suoraan hyvästä työstä presidenttinä, ja nosti esiin itsensä ja Obaman saavutukset, kuten autoteollisuuden pelastamisen, finanssikriisin selättämisen ja terveydenhuoltouudistuksen. Hän antoi selvästi ymmärtää, että Yhdysvaltojen pitää palata siihen suuntaan, jotta maan nykyiset haasteet saadaan voitettua.

– Tässä tuntuu että hän halaa Obaman kuoliaaksi, jos näin voisi tiivistää, sekä kevään kampanjan aikana että nyt varsinkin.

Kokko antoi Bidenille tunnustusta siinä, että hän onnistui näyttämään vahvalta eikä sekavalta, jollaiseksi Trumpin kampanja on pyrkinyt hänet maalaamaan.

– Mutta kyllä sen huomasi, että yleisön puuttuminen teki siitä puheesta vähän ponnettoman. Se oli amerikkalaiseksi poliittiseksi puheeksi kyllä varsin hyvä, mutta siellä se yhteyden saaminen yleisöön on keskeistä. Että on ne hurraavat kansanjoukot ja väliaplodit, Kokko arvioi.

– Nyt ei ollut tällaista, niin se kyllä jätti saamatta sellaista lentävää lähtöä tälle kampanjalle.

Yleisön puuttuminen saattoi vaikuttaa myös siihen, ettei puheessa menty kovin yksityiskohtaiselle tasolle. Suunnitelmien yksityiskohtainen läpikäyminen tv-puheessa olisi voinut tehdä siitä pitkäpiimäisen.

Kokonaisuutena Kokko piti virtuaalisen puoluekokouksen toteutusta varsin onnistuneena, vaikkakin esimerkiksi yleisöjoukkojen simuloiminen videoscreeneillä loi välillä teennäisen vaikutelman.

Päällimmäisenä puoluekokouksesta jäi mieleen demokraattipuolueen yhtenäisyys. Bernie Sandersin johtama vasemmistosiipi ei tällä kertaa keikuttanut poliittisen keskustan asemaa, vaan koko puolue on saatu yhdistettyä Bidenin taakse, mikä kielii siitä kuinka tärkeä yhteinen tavoite Trumpin kukistaminen on.

– Neljä vuotta sittenhän se puoluekokous oli aivan hirveää katsottavaa, kun Sanders piti kiinni ehdokkuudestaan ihan loppumetreille asti vaikkei näköpiirissä ollut enää, että miten hänestä voisi tulla puolueen ehdokas. Siinä mielessä se yhtenäisyys on saatu rakennettua eri poliittisten leirien välille.

STT–Anssi Rulamo