x

Kolumni

Erkki Tuomioja

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Erkki Tuomioja: Hallituksen turvapaikkapolitiikka unohti ihmisen

”Kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet sitovat Suomea ja ovat yhdenmukaisia Suomen perustuslain perusoikeussäännösten kanssa.” Lause on parasta hallituksen turvapaikkapoliittisessa ohjelmassa. Muutoin luin ohjelmaa yhtä sekavien tunnelmien vallassa kuin se on laadittukin. Siinä kun on sovitettu yhteen tämä lähtökohta perussuomalaisten tarpeen kanssa myötäkarvata some-maailmassa vellovaa epäinhimillistä turvapaikanhakijoihin kohdistuvaa vihauhoa.

Toki ohjelmassa on oikeita ja tarpeellisia asioita, joskin enemmän julistuksenomaisina. Konkreettiset toimet kun edellyttäisivät muun muassa kehitysyhteistyön lisäämistä sen leikkaamisen asemesta. Hyvää on myös halu tehostaa EU-maiden yhteistyötä ja yhteisiä linjauksia. Vain Unionin yhteisin toimin ja solidaarisella vastuunjaolla voidaan tilanne saada hallintaan ja vapaa liikkuvuus Euroopassa turvata. Hallituksen näkemykset jäävät kuitenkin kauas siitä rohkeudesta, jolla ex-komissaari Emma Bonino ennen joulua tarttui asiaan:

”EU:n tulee ilmoittaa ottavansa vastaan vähintään 500 000 turvapaikanhakijaa vuodessa ja sen on ylipuhuttava muu maailma ottamaan vastaan vähintään yhtä monta. Näin vahva julkinen sitoutuminen vaimentaisi kaoottista pakenemista Eurooppaan. Turvapaikanhakijat, jotka saavat varmuuden turvallisuutensa takaamisesta, voidaan saada odottamaan Turkissa ja muissa rajanaapurimaissa ja luopumaan yrittämästä vaarallista Välimeren ylitystä.”

Paljastava pukinsorkka, joka kertoo siitä että kuvitteellinen Suomen itsekäs etu voitaisiin asettaa kaikkien ihmisten tasaveroisen kohtelun edelle.

Hallituksen ohjelmassa ei myöskään tehdä selvää eroa turvapaikanhakijoiden ja työperäisen maahanmuuton välillä. Sinne onkin ujutettu täysin asiaankuulumaton kohta ”sijoittajien investointeihin” perustuvista oleskelulupien selvittämisestä ”Suomen vetovoimaisuuden” lisäämiseksi.

Paljastava pukinsorkka, joka kertoo siitä että kuvitteellinen Suomen itsekäs etu voitaisiin asettaa kaikkien ihmisten tasaveroisen kohtelun edelle. Tämä siis ohjelmassa, jossa kaavaillaan miten oleskelulupien lyhytkestoisuutta voitaisiin lisätä ja miten oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat voitaisiin asettaa muita Suomessa asuvia heikompaan asemaan.

Millaista perhepolitiikkaa ajaa hallitus, joka haluaa edelleen vaikeuttaa perheiden yhdistämistä? Tällaiset linjaukset eivät anna mahdollisuutta uskoa siihen, että ohjelmassa muutoin korostettu kotouttaminen voisi onnistua edes yhtä hyvin kuin tähän asti.

Erkki Tuomioja

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Kolumni

Stop kellojen siirtelylle! Asiaa ajava kansalaisaloite keräsi tarvittavat 50 000 nimeä määräajassa

Kansalaisaloite kesäaikaan siirtymisen lopettamisesta on kerännyt yli 50 000 nimeä.

Allekirjoittajien määrä kasvoi hurjasta muutamassa päivässä.

Suomessa siirryttiin kesäaikaan eli siirrettiin kelloja tunnilla eteenpäin eilen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

digimarkus_piplia_logo_violetti11_16

Markuksen evankeliumi uutena käännöksenä suoraan kännykkään – ei tulla painamaan kirjaksi koskaan

Suomen Pipliaseura julkaisee uuden suomennoksen Markuksen evankeliumista. DigiMarkus on käännetty alkukielestä suoraan mobiililaitteille; käännöstä ei paineta missään vaiheessa. Käyttäjille palvelu on ilmainen. DigiMarkuksen tekstiin linkittyy myös runsaasti taustamateriaalia.

DigiMarkus avataan käyttäjille Agricola-viikolla 5.4. osoitteessa DigiMarkus.fi. Arkkipiispa Kari Mäkinen lukee DigiMarkusta julkaisupäivänä kännykästä piispainkokouksen alussa.

DigiMarkus on mobiilikansan evankeliumikäännös

DigiMarkus on maailman ensimmäinen alkukielestä suoraan mobiiliympäristöön laadittu evankeliumikäännös. Aluksi luotiin yleiset periaatteet tekstin kääntämiseksi digitaaliseen käyttöympäristöön. Käyttäjälähtöinen kääntäminen on tuottanut raikasta ja ymmärrettävää suomea, jota on helppo lukea tai kuunnella mobiililaitteella. Käännöksessä on pyritty parhaalla mahdollisella tavalla välittämään alkuperäistä merkitystä niin, että se on nykyihmiselle ymmärrettävää. Asioita ja termejä on myös avattu lauseyhteydessään.

DigiMarkus.fi-verkkopalvelussa käännös saa ympärilleen laajan lisämateriaaliaineiston, joka taustoittaa Markuksen evankeliumissa esiintyviä sanoja ja käsitteitä. Kirjautunut käyttäjä voi avainsanoja klikkailemalla lukea esimerkiksi, mitä demonit olivat Uudessa testamentissa tai keitä fariseukset olivat. Lisämateriaalissa on myös paljon kuvia. Raamatunluvun ohessa käyttäjä voi tallentaa omia muistiinpanojaan, tehdä alleviivauksia sekä jakaa raamatunkohtia sosiaaliseen mediaan.

DigiMarkus.fi-verkkopalvelussa julkaistaan myös Agricolan Uusi testamentti vuodelta 1548 editoituna ensi kertaa helposti luettavaan muotoon, nykyistä kirjoitusjärjestelmäämme noudattaen. Muokkaustyön on tehnyt professori emerita Kaisa Häkkinen.

Lisäksi saatavilla on kokonaisuudessaan vuoden 1933/38 raamatunkäännös sekä 1992 kirkkoraamattu apokryfikirjoin. Eri käännöstekstejä voi myös tarkastella rinnakkain.

DigiMarkus on ekumeeninen käännös

DigiMarkus-evankeliumikäännös on aidosti ekumeeninen. DigiMarkuksen käännöstyön seitsemänhenkisessä ohjausryhmässä on ollut mukana paitsi jäseniä yliopistolta myös eri kirkkokuntien edustajia. Katolinen kirkko Suomessa on hankkeessa piispa Teemu Sipon siunauksella. Vastaavasti Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo vahvisti ortodoksien mukanaolon. Mukana on myös evankelis-luterilainen kirkko sekä vapaakristillisten edustus. Työn on rahoittanut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallitus, ja se on osa Reformaation merkkivuoden hankkeita.

Kansainvälistä merkittävyyttä

Suomen Pipliaseura kuuluu Yhtyneiden Raamattuseurojen (United Bible Societies) verkostoon, joka on merkittävin raamatunkäännöstyöhön, Raamatun levittämiseen ja raamatunkäytön edistämiseen keskittyvä kansainvälinen toimija. Pilottihankkeella on myös kansainvälistä merkitystä. DigiMarkus on noteerattu mm. Yhtyneiden Raamattuseurojen Publishers’ Convention -tapahtumassa. Raamatun julkaisuun varta vasten rakennetun teknisen alustan on tuottanut Hollannin Pipliaseura

digimarkus_piplia_logo_violetti11_16

Kolumni

FullSizeRender(60)

Liittojohtaja kurkistaa ”EK:n ja markkinaliberaalin SOS-hallituksen savuverhon” taakse – nämä korvaukset ja lisät seuraavaksi leikkauslistalla

Ylityökorvaukset ja sunnuntailisät ovat Rakennusliiton varapuheenjohtajan Kyösti Suokkaan mukaan leikkauslistalla. Suokkaan mukaan tässä käytetään nyt savuverhona menossa olevaa työaikalain kokonaisuudistusta.

– Elinkeinoelämän keskusliiton ja markkinaliberaalin SOS-hallituksen strategia on leikata työvoimakustannuksia, siis työntekijöiden palkkaa. Työaikalain uudistuksella halutaan kuohia ylityökorvaukset, ja jos voimat riittävät, myös sunnuntaityölisät. Tästä käydään varsinainen vääntö, muu tarina on löysää sanahelinää, Suokas kirjoittaa blogissaan.

Kesällä teetettäisiin pitkää päivää ja talveksi pantaisiin lomalappu kouraan.

Suokkaan mukaan liukuvan työajan ja joustavuuden esteenä ovat työnantajat.

– Vuosikymmeniä työehtosopimuksiin erilaisia joustavia työaikoja kynäilleenä olen tullut vakuuttuneeksi, että työ on ollut turhaa. Työnantajat haluavat päättää työajoista yksin. Paikallisen sopimisen lisääminen käsitetään lisääntyväksi oikeudeksi määrätä. Kesällä teetettäisiin pitkää päivää ja talveksi pantaisiin lomalappu kouraan. Eihän tällainen työaikajärjestely toki sopimalla voisi syntyäkään.

FullSizeRender(60)

Kolumni

Vallasta suistettu presidentti entistä ahtaammalla – ”On olemassa riski todisteiden tuhoamisesta”

Etelä-Korean syyttäjäviranomaiset haluavat, että maan erotettu presidentti pidätetään. Syyttäjien mukaan on olemassa riski, että Park Geun-hye muuten tuhoaa todisteita.

Oikeuden odotetaan päättävän pidätysmääräyksen antamisesta torstaina.

Parkia on kuulusteltu epäiltynä korruptiosta ja vallan väärinkäytöstä. Hänet erotettiin presidentin tehtävästä parisen viikkoa sitten. Joulukuussa parlamentti päätti hänen viemisestään valtakunnanoikeuteen.

– Suuri määrä todisteita on kerätty tähän mennessä, mutta syytetty kiistää valtaosan syytteistä, ja on olemassa riski todisteiden tuhoamisesta, syyttäjät sanovat lausunnossaan.

Parkin on katsottu sekaantuneen isoon korruptiovyyhteen, jossa lahjusten antamisesta epäillään monialayritys Samsungin perijää Lee Jae-yongia.

Kolumni

vuokra-asunto

Suurten kaupunkien ehdokkaat haluavat lisää halpoja vuokra-asuntoja

Tuoreen Y-Säätiön ja KOVA ry:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia yli 100 000 asukkaan kuntien kuntavaaliehdokkaista on sitä mieltä, ettei kunnassa ole riittävästä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tilanne korostuu Uudellamaalla, jossa 85 prosenttia haluaisi kuntaan lisää asuntoja. Tonttien osoittamista ARA-tuotannolle pidetään tärkeimpänä keinona lisätä asuntomäärää.

– Vastaukset kertovat Suomen kuntien hyvin erilaisesta tilanteesta ja kasvukeskusten pahenevasta asuntopulasta. Ihmisille voi olla mahdotonta ottaa työpaikkaa pääkaupunkiseudulta vastaan, kun riittävän edullista asumismuotoa ei yksinkertaisesti löydy, sanoo Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.

– Toivottavasti tutkimuksen tulokset jalostuvat kunnissa todellisiksi päätöksiksi kuntavaalien jälkeen. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia. Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto tarvitsee lisää edullisia tontteja erityisesti kasvavissa kunnissa, Kohtuuhintaisen toteaa vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry:n toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen.

Kuntakoko vaikuttaa vastaukseen: Kaikista vastaajista hieman yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että heidän kunnassaan ei ole riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, kun taas pienissä alle 5 000 asukkaan kunnissa vain 39 prosenttia kokee asuntojen määrän riittämättömäksi. Puolueista ARA-vuokra-asuntojen lisäämistä lähivuosina kannattavat eniten Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät.

Kysyttäessä keinoista lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa lähes puolet vastaajista kannattaa tonttien osoittamista kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen. 39 prosenttia vastaajista haluaisi edellyttää alueita koskevissa kaavoitussopimuksissa osaa tuotannosta toteutettavaksi kohtuuhintaisena vuokra-asuntotuotantona. Vähiten kannatusta keinoista saa täydennyskohteissa tontin kaavoittamisesta perittävien arvonnousua leikkaavien maksujen alentaminen, jota kannattaa vain joka kymmenes vastaaja.

Isoissa kunnissa myönteisiä maahanmuuttajien asuttamiseen

Kyselyssä kartoitettiin myös kuntavaaliehdokkaiden suhtautumista maahanmuuttoon. 53 prosenttia vastaajista suhtautuu erittäin tai jokseenkin myönteisesti maahanmuuttajien ja pakolaisten asuttamiseen omaan kuntaansa. Isommissa kunnissa asuvat vastaajat suhtautuvat myönteisemmin kuin pienemmissä kunnissa asuvat. Vajaa viidennes vastaajista kertoo suhtautumisensa olevan jokseenkin tai erittäin kielteinen.

Vihreät (88 %), RKP (87 %) ja vasemmistoliitto (78 %) suhtautuvat puolueista myönteisimmin pakolaisten ja maahanmuuttajien asuttamiseen kuntaansa. Perussuomalaisista puolestaan 79 prosenttia suhtautuu asiaan jokseenkin tai erittäin kielteisesti.

Aula Research Oy:n toteuttaneeseen kyselytutkimuksen vastasi 7.-14.3 yhteensä 1 871 vuoden 2017 kuntavaaliehdokasta. Kyselyn vuokra-asumista koskeneen osion toimeksiantajina toimivat Y-Säätiö ja KOVA ry.

vuokra-asunto