Espanja odottaa, kunnes Sanchezin asema selviää

Kuva: AFP / Javier Soriano
Espanjan puoluejohtaja Pedro Sanchez mittaa kannatuksensa puolueensa kokouksessa 23. lokakuuta.

Espanjan poliittinen takalukko ei auennut viikovaihteen aluevaaleissa. Nyt odotetaan, mitä sosialistipuolueen (PSOE) kokous päättää 23. lokakuuta. Baskimaan ja Galician aluevaaleissa PSOE sai takkiinsa. Puoluejohtaja Pedro Sanchez päätyi vaalitappioiden jälkeen asettamaan asemansa toverituomioistuimen käsiin.

Syyskuussa parlamentin pääministeriäänestyksessä porvarien ehdokas, istuva pääministeri Mariano Rajoy ei saanut riittävää kannatusta. Espanjan systeemin mukaan epäonnistuneen valintaprosessin jälkeen on kaksi kuukautta aikaa uuteen yritykseen, ennenkuin uusintavaalit määrätään.

PSOE tuli kesäkuun uusintavaaleissa kakkoseksi ja se on avainasemassa uutta hallitusta muodostettaessa. Sosialisteja on painostettu äänestämään pääministerivaalissa tyhjää, jolloin porvarit olisivat voineet muodostaa vähemmistöhallituksen. Tähän Sanchezin johtamat sosialistit eivät ole suostuneet.

Koska ennen PSOE:n kokousta ei tapahdu mitään, poliitikoille jää sen jälkeen vain viikko aikaa umpisolmun avaamiseen. Uusi pääministerivaali on pidettävä parlamentissa lokakuun 23. ja 31. päivien välisenä aikana. Jos ratkaisua ei tuon aikaikkunan puitteissa synny, Espanjassa pidetään uudet uusintavaalit joulukuussa.

Nykysysteemin mukaan vaalit olisivat peräti joulupäivänä. Parlamentissa on kuitenkin neuvoteltu myös mahdollisuudesta muuttaa perustuslakia siten, että vaalit voitaisiin pitää viikkoa aikaisemmin. Tähän olisi mahdollista saada kaikkien pääpuolueiden tuki.

Keskustelua aiheesta

Björn Wahlroos iskee jälleen: ”Uusi perustuslaki on osoittautunut monella tavalla epäonnistuneeksi”

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Talousvaikuttaja Björn Wahlroosin mielestä perustuslakivaliokunnan työskentelytapaa tulisi kehittää muodollisemmaksi ja enemmän oikeudenkäyntiä muistuttavaksi. Wahlroosin mielestä valiokunnalle pitäisi ainakin merkittävimmissä asioissa esittää kaksi kilpailevaa kantaa, joiden tueksi esitetyt argumentit olisivat julkisia.

Hän esittää tuoreessa Hiljainen vallankumous -pamfletissaan myös, että perustuslakivaliokunnan omaa valmistelua tulisi vahvistaa siten, että se olisi vähemmän riippuvainen ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on viime vuosina ollut näkyvästi esillä muun muassa sote-uudistuksen yhteydessä, kun uudistuksen eteneminen on tyssännyt useampaan otteeseen perustuslakikysymyksiin.

Wahlroos sanoo pamfletissa, että uusi perustuslaki on merkittävästi heikentänyt presidentin ja maan hallituksen asemaa suhteessa lakia säätävään ja tuomitsevaan valtaan. Hän arvioi, että muuttunut vallanjako näyttää muodostuneen uuden perustuslain tärkeimmäksi seuraukseksi.

Wahlroos on aiemminkin rusikoinut kovin sanoin nykyperustuslakia.

– On sääli, että Euroopan nuorimpiin kuuluva valtio Suomi vuonna 1999 katkaisi perustuslaillisen perinteensä päättämällä kumota hyvin toimivan 80-vuotiaan hallitusmuotonsa. Erityisen ikäväksi tämän päätöksen tekee se, että korvaava konstituutio, uusi perustuslakimme, on osoittautunut monella tavalla epäonnistuneeksi, Wahlroos kirjoittaa pamfletissa.

Presidentin valtaoikeuksien vahvistamista olisi syytä vakavasti harkita.

Wahlroos esittää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan Hiljainen vallankumous -pamfletissa kymmenen perustuslain kehitysehdotusta, jotka liittyvät peruslakivaliokunnan kokoonpanoon, työskentelytapaan ja valmisteluorganisaatioon.

Wahlroos ehdottaa myös perustuslain tuomioistuinperusteista jälkivalvontaa. Lakien, muiden määräysten ja viranomaispäätösten perustuslaillisuuden arviointi pitäisi antaa erilliselle perustuslakituomioistuimelle tai korkeimmalle oikeudelle. Jos oikeus ottaisi asian käsiteltäväkseen, sillä olisi mahdollisuus todeta laki tai määräys jälkikäteen perustuslain vastaiseksi ja siten mitättömäksi.

Pamfletissa Wahlroos tarjoilee ehdotuksia isolla pensselillä, sillä hän esittää myös eduskuntavaalijärjestelmän muuttamista siten, että se suosisi vaalit voittaneita suurempia puolueita.

Wahlroosin mielestä myös presidentin valtaoikeuksien vahvistamista olisi syytä vakavasti harkita.

– Kyseeseen tulee ensisijaisesti presidentin johtavan aseman palauttaminen ulkopolitiikassa, Wahlroos kirjoittaa.

STT–OLLI KUIVANIEMI

Touko Aalto: ”Minun on aika katsoa peiliin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kommentoi puolueensa laskevaa kannatusta huomauttamalla, että vihreiden kannatus on yhä huippulukemissa.

Aalto kertoo Facebookissa tavanneensa aamujunassa iäkkään pariskunnan.

”Tahdon välittää heidän viisaat sanansa teille. Ne toimivat myös vastauksena kaikille, jotka odottavat kommentteja Helsingin Sanomien tuoreisiin kannatuslukemiin.”

”Kun kysyin, mikä heidän mielestään olisi se isoin kasvun ja kehityksen paikka yhteiskunnassamme, vastaus tuli suoraan: Vaikeat päätökset sysätään liikaa aina jonkun muun hoidettavaksi ja vastuu jätetään sille jollekin muulle.”

”Tämä heijastuu myös suomalaiseen keskustelukulttuuriin. On vaikeaa esittää visiota ja kantaa vastuuta. Paljon helpompaa on hyökätä joitakin vastaan ja yrittää nostaa itsensä ylemmäs painamalla muita alas. Suomen tunnetuin päättäjä ja syntipukki on aina se joku muu. Jonkun muun pitäisi tehdä sitä ja tätä ja aina ikävät asiat ovat jonkun muun vika. Tämä joku muu on myös hyvin tuttu monien meistä arjessa.”

Aalto kirjoittaakin, että monella meistä on aika katsoa peiliin, myös hänellä, ja kysyä itseltään, mitä juuri minä voin tehdä ja mitä minun pitää tehdä.

”Sen sijaan, että kaikki juoksevat kulloisenkin kohun tai keskusteluavauksen perässä, olennaista on miettiä yhteiskuntaa kokonaisuutena ja pitää mielessä pidempi aikaväli. Jos oma pelistrategia on vain hyökätä toisia vastaan sen sijaan, että rakentaa omaa pitkän aikavälin kestävää kokonaisratkaisua, yhteiskunnallinen keskustelu on tempoilevaa teatteria. Se syö uskoa päättäjien kykyyn tehdä päätöksiä ja toteuttaa ne.”

Paavo Arhinmäki: ”Vähään aikaan kovin uutisotsikko”

Kuva: Kari Hulkko

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki nimeää Facebookissa ”vähään aikaa kovimman uutisotsikon”.

Kansanedustaja viittaa Ilta-Sanomissa julkaistuun uutiseen, jonka mukaan ”Arhinmäen kanssa Moskovan MM-kisoissa protestoinut ruotsalaishyppääjä on raskaana”.

Kuvakaappaus Ilta-Sanomien verkkosivuilta.

Lehti kirjoittaa, kuinka yleisurheilun maailnamestaruuskilpailut Moskovassa Venäjällä elokuussa 2013 muistetaan tuolloin kulttuuri- ja urheiluministerinä toimineen Arhinmäen näyttävästä tempauksesta seksuaalisen tasa-arvon puolesta. Arhinmäki heilutti stadionilla sateenkaarilippua.

Aiemmin korkeushyppääjää Emma Green oli kohahduttanut lakkaamalla kyntensä sateenkaarivärein.

Arhinmäki kirjoittaa, ettei hän tunne Greeniä, eivätkä he hänen käsittääksensä mukaan ole koskaan tavanneet.

”Onnea joka tapauksessa Emma Greenille. Iloinen asia.”

Uutista kommentoi Twitterin puolella myös vihreiden Ville Niinistö.

Keskustelua aiheesta

”Sain viestejä, että älä huora inise” – kansanedustajat tuntevat usein olevansa vapaata riistaa häirinnälle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Sosiaalisessa mediassa leviävä Me too -kampanja (minä myös) haluaa kiinnittää huomiota naisten kokemaan seksuaaliseen häirintään. Kansanedustajatkaan eivät välty epäasialliselta käytökseltä.

Kopelointia, huorittelua, ulkonäön kommentointia ja vihjailua. Seksuaalisen häirinnän monet muodot ovat tuttuja myös poliitikoille. STT:n haastattelemat naispoliitikot kertovat häirintää esiintyvän etenkin sidosryhmätapaamisissa tai kansalaisten keskuudessa.

Eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas.) on joutunut nielemään kommentointia ulkonäöstään ja kuuntelemaan epämiellyttävää vihjailua kentällä.

– Sitä tapaa niin valtavan määrän ihmisiä eri paikoissa, eivätkä ne kohtaamiset aina ole pelkästään miellyttäviä. Ihmiset jotenkin tuntevat, että kansanedustajat ovat vapaata riistaa, että heille voi sanoa mitä tahansa.

Myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi eduskunnan ulkopuolella, useimmiten sidosryhmätilaisuuksissa. Hän kertoi yhdestä tapauksesta Facebookissa osana #metoo-kampanjaa.

– En ole aina ihan varma, ymmärtääkö ahdistelija nöyryyttävänsä ja loukkaavansa niissä tilanteissa.

Hänen mielestään kampanjassa on tärkeää muun muassa se, että miehet ymmärtävät ongelman laajuuden.

Saarikko korostaa, että valtaosa työtovereista eduskunnassa on nykyään fiksuja herrasmiehiä, mutta menneistä ajoista on vielä säikeitä jäljellä.

– Eduskunta on ollut perinteisesti hierarkkinen ja miesvaltainen. Tärkeää on myös muistaa, että miehetkin joutuvat seksuaalisen häirinnän kohteiksi.

Mutta on minuun käyty myös käsiksi.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo kokeneensa häirintää lähinnä nuorena kansanedustajana eduskunnassa.

– Nuoremmat sukupolvet ovat ehkä siinä mielessä tasa-arvoisempia ja saattavat ymmärtää paremmin, mikä on soveliasta ja mikä ei.

Vehviläisen mielestä on tärkeää, että uhrit ymmärtävät, ettei vika ole heidän, ja tekijät, että heidän toimintansa ei ole hyväksyttävää.

– Ensimmäinen ajatus aina on, että mitä minä tein väärin, kun sellaisen kohteeksi joutuu.

Myös kansanedustaja Sari Raassina (kok.) kertoo kokeneensa erityisesti nuorena poliitikkona runsaasti seksuaalista häirintää.

– Nyt vahvasti keski-ikäisenä häirintä on useimmiten nimittelyä, huorittelua ja ulkonäön pilkkaamista. Mutta on minuun käyty myös käsiksi.

Raassina kertoi pari vuotta sitten julkisesti, kuinka joutui seksuaalisen ahdistelun kohteeksi vaalityössään Kuopion torilla.

– Sen jälkeen sain viestejä, joiden sävy oli, että älä huora inise, että onhan se hyvä, että edes joku on susta kiinnostunut.

Raassina painottaa, että oman puolueen edustajat eivät ole häntä koskaan ahdistelleet.
– Toivon, että seuraavat sukupolvet, tytöt ja pojat, saisivat kasvaa omassa sukupuolessaan sellaiseksi kuin he ovat ilman, että heidän tarvitsee piilottaa tai hävetä kehoaan tai kokea, että heidän kehonsa ja siihen liittyvä seksuaalisuus on väline kiusaamiselle.

Joku saattaa ihastua poliitikkon tavalla, joka ei ole enää normaalia.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.) uskoo eduskunnassa olevan samalla tavalla häirintää kuin muillakin työpaikoilla. Hänkin arvelee, että eniten poliitikkoja ahdistelevat kansalaiset, esimerkiksi puheluiden ja sähköpostien muodossa.

– On myös ollut sellaista, että joku saattaa ihastua poliitikkoon tavalla, joka ei ole enää normaalia, vaan menee häirinnän puolelle.

Filatov sanoo, että hänelläkin on kokemuksia, mutta hän ei niistä mielellään puhu.

– Ne eivät ole olleet minulle häirintää, mutta jollekin muulle ne olisivat voineet olla tosi rankkoja paikkoja.

STT–SANNA NIKULA

Ylen kysely: Alkoholilaista tulee jännitysnäytelmä – nelosoluen kauppamyynti repii ryhmiä

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kansanedustajat äänestävät alkoholilakipaketista marraskuussa. Ylen kyselyn perusteella eduskunnassa on odotettavissa jännitysnäytelmä.

Puolet sen tavoittamasta 128 kansanedustajasta kannattaa nelosoluitten ja muiden vahvempien alkoholijuomien tuomista ruokakauppoihin, kioskeihin ja huoltamoille, joka kuuluu kiistanalaisimpiin lain ehdotuksiin.

Nykyään ruokakaupoista saa korkeintaan 4,7 prosentin vahvuisia alkoholijuomia, hallitus olisi nostamassa rajaa 5,5 prosenttiin.

Hallituspuolueet ovat antaneet Ylen mukaan edustajilleen vapauden äänestää asiassa omantuntonsa mukaan, joten opposition yhtenäinen vastustus voisi kaataa alkuperäisen esityksen.

Ylen kyselyyn vastanneista 128 edustajasta 53 kannattaa hallituksen esitystä nykyistä vahvempien juomien tuomisesta kauppoihin, 47 vastustaa ja 28 ei vielä halua tai osaa määritellä kantaansa.

Eduskuntaryhmien yhtenäisyys vaihtelee suuresti kyselyssä. Kokoomukselta, SDP:ltä, sinisiltä, vihreiltä ja kristillisdemokraateilta löytyvät yhtenäisimmät eduskuntaryhmät.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kokoomuslaiset (vastanneita 24), siniset (10) ja perussuomalaiset (14) kannattavat nykyistä vahvempien juomien tuomista ruokakauppoihin. SDP:ssä (18), vihreissä (10) ja kristillisdemokraateissa (5) muutoksen vastustus on suurinta.

Kun kulutus kasvaa, niin se lisää haittoja.

Kyselyyn vastanneista 18 demarista 14 vastustaa esitystä, kaksi on epävarmoja kannastaan ja kaksi antoi tukensa esitykselle. Yksi muutoksen vastustajista on demarikansanedustaja Joona Räsänen.

– On tutkittu, että kun alkoholin saatavuutta lisätään, niin se lisää myös kulutusta. Kun kulutus kasvaa, niin se lisää haittoja. Kun haitat kasvavat, niin se lisää kustannuksia, hän perustelee Ylellä.

Räsänen viittaa asiantuntija-arvioihin, joiden mukaan ehdotus lisäisi sekä sosiaali- ja terveys- että poliisimenoja kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain. Demareiden lähes yhtenäisen vastustuksen ehdotukselle Räsänen arvioi johtuvan asiantuntijalausunnoista.

– Pitkin matkaa sosialidemokraatit ovat sanoneet, että tässä kannattaisi ottaa asiantuntijoiden neuvot huomioon. Ja sitä hallitus ei ole nyt tehnyt.

Demarit käyvät valiokuntakäsittelyn jälkeen keskenään alkoholilain uudistusta läpi.