Espoon demarit kannanotossaan: Koululaiset eivät ole paketteja, joita siirrellään varastosta toiseen

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Espoon suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee tänään poikkeuksellisen tärkeää asiaa: koulujen ja lukioiden tilaratkaisuja lähivuosien ajaksi.  Tämä selviää Espoon demarien maanantaina julkaisemassa kannanotossaan.

Espoon demarit ilmaisevat, että he haluavat kehittää Espoolaista koululaitosta niin, että kaikissa kaupungin osissa lapsilla on oikeus omaan lähikouluun. Lähikoulun tulee olla kohtuullisen ja turvallisen matkan päässä.  Espoon demarit vaativat myös, että jokaisella viidellä kaupunkikeskuksella tulee olla oma lukionsa.

Kannanotossa painotetaan, että nyt tilaratkaisuja valmisteleville virkamiehille on annettu liian tiukat ehdot, joissa on liian tiukka investointikatto. Pahimmillaan uusi ratkaisu on se, että terveet koulut täytetään oppilailla ja loput oppilaat lähetetään kalliisiin vuokratiloihin, joista puuttuu muun muassa liikuntasali, kannanotossa kerrotaan.

Espooon demarit painottavat, että he tulevat tekemään töitä sen eteen, että epärealistisesti asetettu investointikatto avataan.

 

Keskustelua aiheesta

Kunnallispoliitikot Koivukylästä halajavat ehdolle eduskuntavaaleihin – ”Ihmiset kärsivät heikentyneistä palveluista”

Kuva: Tommi Matinlassi

Koivukylän sosialidemokraatit ovat asettaneet ehdokkaansa kevään 2019 eduskuntavaaleihin.

Ehdokkaiksi nimettiin Sirkka-Liisa Kähärä sekä Faysal Abdi. Molemmat ovat useamman kauden kunnallispoliitikkoja Vantaalta.

Koivukylän eduskuntavaaliehdokkaat Sirkka-Liisa Kähärä ja Faysal Abdi.

Faysal Abdi on ehdolla eduskuntaan ensimmäistä kertaa, kerrotaan Koivukylän demokraattien tiedotteessa. Kähärälle ehdokkuus on jo toinen, hän oli ehdokkaana vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Kähärä on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja hän nostaakin omassa tiedotteessaan  esiin huolen julkisista palveluista.

– Olen muun muassa sairaanhoitajana toimiessani nähnyt, miten sosiaali- ja terveydenhuollon laatu vaihtelee ja ihmiset kärsivät heikentyneistä palveluista.

Uusimaa kasvaa ja kehittyy, siksi tavoitteen on oltava kaikkien asukkaiden saavutettavissa olevat, Suomen parhaat peruspalvelut.

Sosialidemokraattien uudenmaan piirin puolueosastoilla on helmikuun loppuun asti aikaa asettaa ehdokkaansa eduskuntavaaleihin. Tämän jälkeen selviää tuleeko eduskuntavaaliehdokkaista jäsenäänestys, jonka ajankohdasta päättää piirihallitus.

Keskustelua aiheesta

Sampo Terhon aikeet huolestuttavat – Kuntien näkökulma EU:n päätöksissä joutuu silloin romukoppaan

Kuva: JHL

Eurooppaministeri Sampo Terhon (sin.) kannanotot EU:n alueiden komitean lakkauttamisesta herättävät huolta.

Komitean jäsen Anne Karjalainen (kuvassa) muistuttaa Alueiden komitean tarpeellisuudesta erityisesti juuri nyt, kun EU:ta kehitetään. Läheisyysperiaatteen mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä.

– On varmistettava, että myös tulevaisuudessa läheisyysperiaate toteutuu ja kuntien tarpeet huomioidaan Euroopan unionin aloitteissa ja lainsäädännössä, Karjalainen perustelee.

Alueiden komitealla on sanansa sanottavana muun muassa maahanmuuttoon, koulutukseen, työllisyyteen, sosiaalipolitiikkaan, liikenteeseen ja ilmastonmuutokseen.

Karjalainen korostaa, että isot yhteiskunnalliset kysymykset ovat rajat ylittäviä.

– Euroopan tasolla tehtävä yhteistyö tulee lisääntymään, mikä tulee huomioida, kun Suomessa perustetaan uusia maakuntia.

Alueiden komitea antaa lausuntoja komission, neuvoston ja parlamentin käsittelemistä asioista kuten kunta-alaa koskevista direktiiveistä. Alueiden komiteassa on 350 jäsentä Euroopan unionin kaikista jäsenmaista. Suomen valtuuskunnassa on kahdeksan jäsentä sekä Ahvenanmaan edustaja.

Rehtori Anne Karjalainen on keravalainen valtuutettu (sd.) ja Uudenmaan sosialidemokraattien puheenjohtaja. Hän on ollut Alueiden komitean jäsen vuodesta 2009.

Kiky vei Porvoolta 0,5 miljoonaa – Demarinaisten puheenjohtaja huolissaan myös aktiivimallista: ”En halua edes kuvitella kuinka huono tilanne on jossain muualla”

Kuva: Fredrik Wickholm
Anette Karlsson.

Uudenmaan demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson päivittää Facebookissa, millaisia seurauksia hallituksen läpiajamalla työttömien niin kutsutulla aktiivimallilla on ollut Porvoossa.

– Käytiin tänään vierailulla Porvoon Ohjaamossa. Sain mahdollisuuden kysyä työttömien nuorten kanssa työskenteleviltä suoraan, miten Sipilän hallituksen aktiivimalli tulee vaikuttamaan aluellamme. Vastaus oli surullista kuultavaa, Karlsson päivittää.

– Jopa täällä Porvoossa tulee syntymään tilanteita, joissa työtön ei pysty osoittamaan omaa aktiivisuuttaan, koska palveluita ja työpaikkoja ei ole kaikille tarjolla hallituksen lain vaatimassa aikataulussa. En halua edes kuvitella kuinka huono tilanne on jossain muualla, pienemmässä kunnassa tai kauempana pääkaupunkiseudulta, hän jatkaa.

Karlsson on Porvoon kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen.

– En voi ymmärtää, miten Sipilän, Orpon ja Sinisten hallitus voi pokkana selittää, että aktiivimalli olisi hyvä juttu – että nyt kannustetaan työttömiä. Useiden asiantuntijoiden mukaan kyseessä on vain ja ainoastaan leikkaus – leikkaus niiltä, joilla menee yhteiskunnassa jo nyt kaikkein heikoimmin, hän jatkaa.

Karlsson päivittää tietoja myös Porvoon tilinpäätöksestä 2017. Se oli lievästi ylijäämäinen, mutta velka kasvaa nopeasti.

Kiukkua aiheuttaa kilpailukykysopimuksen vaikutuksia käsittelevä osuus.

– Ilmeni, että nykyhallituksen uhkailulla ja kiristyksellä aikaan saatu kilpailukykysopimus, joka leikkasi hallituksen vaatimuksesta kohtuuttomasti pienipalkkaisilta julkisen sektorin työntekijöiltä, aiheutti myös Porvoolle puoli miljoonaa euroa miinusta. Eli sopimus ei ollut kannattava kaupungille eikä työntekijöille. Eikä varmaan paikallisille yrityksille, jotka menettivät asiakkaita lomarahaleikkausten ansiosta.

– Epäselväksi jäi, ketä tämä koko homma hyödytti. Ei ainakaan meitä tavallisia pienipalkkaisia ihmisiä tai lapsiperheitä, sairaita, eläkeläisiä, työttömiä tai vähävaraisia, Karlsson päättää.

Vatiovarainministeriö arvioi 2016 syyskuussa, että mikäli kiky-sopimuksen suotuisia vaikutuksia työllisyyteen ja kasvuun ei huomioida, sen yhteisvaikutus kuntatalouksiin on noin 90 miljoonaa euroa heikentävä vuonna 2017. Ilman valtionosuuksien muutosta vaikutus kuntatalouteen olisi vahvistava.
”Valtionosuuksia vähentämällä tasataan valtion ja kuntien välistä taakanjakoa kuitenkin siten, että vaikutus kuntatalouteen on lähellä neutraalia”, valtiovarainministeriö summasi.

Keskustelua aiheesta

Järvenpään kaupunginvaltuutettu Eemeli Peltonen Itä-Uudenmaan poliisin neuvottelukunnan puheenjohtajaksi

Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eemeli Peltonen

Järvenpään kaupunginvaltuutettu ja Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eemeli Peltonen (sd.) on valittu eilen Itä-Uudenmaan poliisin neuvottelukunnan puheenjohtajaksi. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Keski-Uusimaa.

Poliisin neuvottelukunta seuraa poliisin toimintaa  viidentoista kunnan alueella. Neuvottelukunnan tehtävänä on tehdä muun muassa aloitteita poliisin toiminnan kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista.

Peltonen kommentoi asiaa omalla Facebook tilillään:

Kiinnostava näköalapaikka päästä seuraamaan poliisin tekemää tärkeää turvallisuustyötä seudullamme!

Peltosen puheenjohtajakausi on vuosille 2018-2021.

 

Keskustelua aiheesta

Kuntaliiton valtuuskuntaan Uudeltamaalta Joona Räsänen, Kimmo Kiljunen ja Irma Pahlman

Suomen Kuntaliiton valtuuskuntaan on valittu eilen 76 jäsentä, joista yksi edustaa Ahvenanmaan maakuntaa. Demareita valittiin yhteensä 17, joista Uudeltamaalta kolme: Kimmo Kiljunen, Irma Pahlman ja Joona Räsänen. Kiljunen on entinen kansanedustaja ja yksi Vantaan ääniharavista kevään 2017 kuntavaaleissa. Pahlman taas keräsi eniten ääniä kuntavaaleissa Hyvinkäällä, kuten myös kansanedustaja Räsänen Lohjalta.

Kuntaliiton ylin toimielin on vuodesta 2018 alkaen nimeltään valtuuskunta, aiemmin liiton ylintä päättävää toimielintä kutsuttiin valtuustoksi.

Valtuuskunnan jäsenten ja varajäsenten tulee olla kunnan valtuutettuja. Valtuuskunnan jäsenten vaali toimitetaan vaalipiireittäin. Vaalipiirit ovat samat kuin eduskuntavaalien vaalipiirit. Kuntaliiton valtuuskunnan toimikausi on neljä vuotta. Uusi valtuuskunta valitsee puheenjohtajansa sekä Kuntaliiton hallituksen seuraavalle nelivuotiskaudelle ensimmäisessä kokouksessaan 15.2.2018.

Vuoden 2018 valtuuskuntapaikat jakautuvat puolueiden välillä kuntavaalien vaalitulosten perusteella. Kokoomuksella on valtuuskunnassa eniten paikkoja, 19 paikkaa. Seuraavaksi eniten paikkoja valtuuskuntaan oli Sosialidemokraateila sekä Keskustalla, molemmilla 17 paikkaa.

Vuoden 2018 valtuuskuntapaikat puolueittain:

KOK               19
SDP               17
KESK             17
VIHR              8
VAS                5
PS                  4
RKP                3
KD                  2

Ahvenanmaan maakunta 1

Keskustelua aiheesta