reijo_frank

Salassa viranomaisilta kuvatun hyisen suomalaiselokuvan taustalla kummittelee Estonia

Pluragrotta tai tuttavallisemmin Plura on Pohjois-Norjassa sijaitseva Pohjois-Euroopan syvimmälle ulottuva veden täyttämä luolasto, jonka uumeniin sukellusta harrastavistakin vain rohkeimmat uskaltautuvat laitteistoineen tekemään löytöretkeilijöiden ja astronauttien unelmiin vertautuvaa tutkimusmatkaa. Sinne ei ole kokemattomilla, huonosti varustautuneena tai yksin mitään asiaa.

Helmikuussa 2014 viidestä suomalaissukeltajasta koostuva ryhmä joutui silti ongelmiin luolaston sisuksissa yli sadan metrin syvyydessä, missä näkyvyyttä on vain joitain metrejä. Kahden ja kolmen hengen ryhmiin jakautuneesta tiimistä kaksi ajautui kohtalokkaisiin vaikeuksiin varusteidensa kanssa äärimmäisen ahtaissa onkaloissa. Osaavat kanssasukeltajatkaan eivät uupuneina onnistuneet auttamaan kollegojaan olosuhteissa, joita tavallisten maakrapujen on varmaankin täysin mahdotonta sisäistää.

Myöskään viralliset nostojoukot eivät kyenneet noutamaan ruumiita ylös vaan lopettivat yritykset. Poliisi julisti Pluran luolaston sukelluskieltoon.

Takaisin pintaan (2016) ei kerro enää niinkään tuosta onnettomuudesta kuin siitä syntyneestä selviytyneiden kunniavelasta. Se saa kuolleiden ystävät ryhtymään hengenvaaralliseen hankkeeseen ja kansalaistottelemattomuuteen.

Teatteriolosuhteet ovat turvalliset, mutta hetkittäin dokumentti tuottaa silti klaustrofobisia tuntemuksia.

Ohjaaja Juan Reinan mukaan hänen dokumenttielokuvansa alkuperäinen tarkoitus oli kuvata sukellusryhmää, joka tavoittelee luolasukelluksen maailmanennätystä. Menestystarinan sijaan häneen käsiinsä tulikin oikean elämän tragedia, jota elokuva kääntää jonkin asteen lähemmäs ensin mainittua. Uuden kertomuksen keskiössä on operaatio, joka on tehtävä salassa.

Ainakin minulle teos herättää ristiriitaisia ajatuksia. Onko ystävien kuolemasta sopivaa tehdä omiin tarpeisiin istutettua elokuvaa? Miksi ruumiiden hakemista ylipäänsä täytyy kuvata muuhun kuin mahdolliseen viranomaiskäyttöön? Olisiko Itämeren syvyyksiin uponneen Estonian hylyssä olevien ruumiiden nostamisesta voinut kuvata (dokumentti)elokuvan?

ELOKUVA:
Takaisin pintaan
Ohjaus: Juan Reina
Henkilöt: Patrik Grönqvist, Kai Känkänen, Sami Paakkarinen, Vesa Rantanen
2016, 85 minuuttia, ensi-ilta 19.2.
Reinan elokuvalle on varmasti omaisten hyväksyntä. Käy silti mielessä, mitä he ajattelevat esimerkiksi siitä, että ystävät vaarantavat uudelleen henkensä.

Ehkä koko jutussa onkin kyse juuri siitä ydinryhmän keskinäisestä ehdottomasta luottamuksesta ja löytöretkeilijähengestä, joita sukeltajien mukaan tässä lajissa tarvitaan. Ilman toverihenkeä ei ole mitään.

Teatteriolosuhteet ovat turvalliset, mutta hetkittäin dokumentti tuottaa silti klaustrofobisia tuntemuksia. Kymmenien metrien syvyydessä on pimeää, ahdasta ja hiljaista. Yleisön ”pelastaa” eniten se, että näkyvyys on niin heikko. Elokuvan visuaalisen ilmeen kannalta tämä on tietysti ikävää, sillä suuri osa tapahtumista välittyy vain osittain. Silti elokuvassa on myös kauneutta, jonka sukeltajat ymmärtävät minua paremmin.

Dokumentissa ei ole varsinaisia kohokohtia mutta aihe huomioiden ei kai pidäkään olla. Lähimpänä niitä ovat Norjan poliisille ilmoittautuminen ja tunnustuksen saaminen raskaasta työstä. Ilo ja suru lyövät kättä.

Onnettomuus ja paluu pinnan alle koettelevat ryhmän jäseniä eri tavoin niin fyysisesti kuin henkisestikin. Lyhyehkö dokumentti porautuu siihen vain hetkittäin. Johtajina näyttäytyvät palomies ja sukellusyrittäjä pitävät itsensä kasassa parhaiten ja kykenevät nauramaankin vapautuneesti. Monilapsisen perheen isällä on näkyvästi vaikeampaa. Hän alkaa epäröidä kykyjensä rajoja ja uhrausten mielekkyyttä sekä potea jonkinlaista sukelluskammoa. Kaikki se on enemmän kuin ymmärrettävää.

Reinan ansioksi ohjaajana on sanottava se, ettei elokuva sen poikkeuksellisen surullisesta ja henkilökohtaisesta sävystä huolimatta lipsahda menneiden märehtimiseksi ja kuolleiden ylistämiseksi. Sukeltajien ryhmästä tuleekin mieleen eräänlainen yhteen hitsautunut sotilasjoukko, joille suunnitelmassa onnistuminen on kunnia-asia.

Niin kliseistä kuin se onkin, kaveria ei jätetä.

Pelti on rytissyt eri puolilla Suomea – lumisohjo on petollista

Pelti on rytissyt huonon ajokelin vuoksi jo useasti eteläisessä Suomessa.

Pelastuslaitos kertoo Keski-Uudenmaan alueella tapahtuneen iltakahdeksan jälkeen kolme peltikolaria.

Kanta-Hämeessä Janakkalassa yksi ihminen loukkaantui henkilöauton ulosajossa. Pelastuslaitoksen mennessä onnettomuuspaikalle auttamaan mutkan pitkäksi ajanutta kuljettajaa sattui paikalla myös toinen ulosajo.

Tien pinnassa oleva lumisohjo on luistattanut autoja ulos tieltä muutamilla muillakin paikkakunnilla, mutta henkilövahingoilta on vältytty.

Myös Päijät-Hämeessä Lahdessa sattui illalla kolari, jossa yksi ihminen loukkaantui.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos kertoo olleensa yhteydessä tieliikennekeskukseen ja pyytäneensä aurausta ja suolausta etenkin Nelostielle.

Ilmatieteen laitoksen mukaan ajokeli muuttuu aamuun mennessä huonoksi aina Etelä-Lappia myöten.

Keskustelua aiheesta

Lipponen varoittaa nuoria ”turpeeseen” sitovasta hallituksesta – ”Kaikki tämä suljettaisiin pois houkuttelemalla”

Kuva: Kari Hulkko

Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) ottaa Helsingin Sanomien kirjoituksessaan kantaa hallituksen päättämään kielikokeiluun, jossa ruotsin sijaan voi opiskella muuta vierasta kieltä.

– Kokeiluesitys uhkaa saattaa ruotsin kielen pois valitsevat nuoret muita huonompaan asemaan. Valinnaisuus johtaisi monet oppilaat luopumaan ruotsin kielestä, mistä seuraisi nuoren aseman heikentyminen työ- ja opiskelumarkkinoilla, Lipponen varoittaa.

Hän muistuttaa, että ruotsin kielen taito on eduksi haettaessa virkoja Suomessa, Suomen yleisillä työmarkkinoilla sekä pohjoismaisilla työmarkkinoilla, joilla vallitsee vapaa liikkuvuus.

– Ruotsin osaaminen todistetusti auttaa työllistymään. Kysymys on kymmenistätuhansista työpaikoista.

– Samoin tuhannet nuoret suomalaiset voivat opiskella Ruotsissa tai muissa Pohjoismaissa. Kaikki tämä suljettaisiin pois houkuttelemalla oppilaita jättämään käyttämättä ainutlaatuinen mahdollisuus oppia ruotsia.

– Tarkoitus ei liene sitoa nuoria ”turpeeseen” ideologisella kielipolitiikalla.

Lipposen mielestä kielikokeilu vie Suomea ja Suomen nuoria väärään suuntaan.

– Pohjola on nykymaailmassa meille entistä tärkeämpi. Talous ja työmarkkinat Pohjolassa yhtenäistyvät edelleen. Suomen kaksikielisyys kuuluu kansalliseen identiteettiimme. Sitä ei pidä hämärtää kaunapohjaisilla ratkaisuilla.

Keskustelua aiheesta

DN:n gallup: Ruotsissa yksi puolue putosi alla äänikynnyksen, yksi nousi

Kuva: Thinkstock

Ruotsissa ympäristöpuolueen kannatus on pudonnut alle neljän prosentin äänikynnyksen kolmeen prosenttiin. Kyseessä on puolueen surkein gallup-noteeraus 16 vuoteen.

Asia selviää Dagens Nyheterin ja Ipsos-tutkimuslaitoksen tuoreesta puoluekannastuskyselystä.

Ympäristöpuolue kuuluu Ruotsin hallitusvastuussa olevaan punavihreään blokkiin.

Pääministeripuolue sosialidemokraateilla sen sijaan sujuu hyvin. Se sai gallupissa 29 prosentin kannatuksen, nousua oli 2 prosenttiyksikköä. Ruotsin vasemmistopuolueen kannatus on 8 prosentissa.

Punavihreän blokin kannatus on nyt 40 prosentissa, oppositiossa oleva porvariblokki saa prosenttiyksikön heikomman kannatuksen.

Porvaripuolueista vahvassa vedossa ollutta keskustaa tukee nyt 12 prosenttia ruotsalaista. Viime kyselystä pudotusta on tullut prosenttiyksikkö.

Moderaattien eli kokoomuksen kannatus on hyvin alhaalla 17 prosentissa, joten eroa sosialidemokraatteihin on nyt jo peräti 12 prosenttiyksikköä.

Kristillisdemokraattien kannatus nousi 4 prosenttiin yli äänikynnyksen. Liberaaleja tukee 6 prosenttia ruotsalaisista.

Blokkeihin kuulumattoman ruotsidemokraattien kannatus on pysynyt 18 prosentissa.

Keskustelua aiheesta

Turkki irtisanoo tuhansia virkamiehiä ja perustaa korttelinvartijoiden kaartin

Turkki on irtisanonut yli 3 900 ihmistä julkisen sektorin viroista, sulkenut 14 yhdistystä ja kieltänyt maassa suuressa suosiossa olleet television puolisonhakuohjelmat.

Päätökset julkaistiin tänään valtion virallisessa lehdessä.

Asiasta uutisoi turkkilainen televisiokanava CNNTurk.

Lisäksi Turkki aikoo perustaa poikkeustilan nojalla turvallisuuspalveluittensa alaisuuteen 7 000 korttelinvartijan kaartin.

Tuomioja löysi yllättävän kehun aiheen hallituksen puoliväliriihestä: ”Vähemmän peruttavaa”

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja päivittää Facebookissa hallituksen puoliväliriihestä, jonka tuloksien hän katsoo jääneen laihoiksi.

Tuomioja löytää asiasta kuitenkin myös hyvän puolen.

– Mutta hyvä niin, siten on vähemmän peruutettavaa jatkossa.

Tuomiojan mielestä on merkillepantavaa, että jokseenkin kaikki hallituksen nyt mainostamat lisäpanostukset erilaisiin hyviin tarkoituksiin tosiasiassa tarkoittavat vain sen aiemmin tekemien säästöleikkauksien vähäistä osittaista perumista.

– Mutta kait olemme kiitollisia jos vastaan tulee ryöväri joka tonnin vietyään käy myöhemmin hyvää hyvyyttään palauttamassa satasen.

Keskustelua aiheesta