tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Kolumni

Aulikki Kananoja

Kirjoittaja on ylisosiaalineuvos ja Helsingin entinen sosiaalijohtaja.

Eteenpäin vievää dynamiikkaa – näihin seutuihin kietoutuu Suomen kasvu

Nuori tutkija kävi haastattelemassa kaupunkipolitiikasta. Väitöskirjaa varten hän oli selvittänyt 1990-luvun kaupunkipoliittisten työryhmien kokoonpanoja ja sieltä löytänyt minunkin nimeni. Sisäasiainministeriön nimeämänä työskenteli tuolloin useampikin kaupunkipoliittinen työryhmä.

Helsingin sosiaalivirastosta katsoen suurkaupungin ongelmat ja mahdollisuudet näyttivät vaativan painopisteiltään ja lähestymistavaltaan toisenlaista sosiaalipolitiikkaa kuin vähenevän väestön maaseutu taikka keskiverto Suomi. Yksityiskohtia myöten lainsäädäntöön sementoitu sosiaalipolitiikka – niin turvallinen ja tasa-arvoa vahvistava kuin se yksilöiden kannalta olikin – taipui huonosti muutosvirtojen, moniarvoisen kulttuurin, kansainvälistymisen, väestön muuttuvien tarpeiden kaupunkiympäristöön.

1990-luvun ja 2000-luvun alun jälkeen seurasi, jos ei nyt ihan pysähtymisen, niin ainakin hiljaiselon aika. Mutta keskustelu palaa.

Raportteja tuli, seminaareja pidettiin ja ulkomaisia asiantuntijoita konsultoitiin. Kansainvälistä vertailutietoa kerättiin. Selasin haastattelun pohjaksi vanhoja raportteja ja totesin, että samat kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia, ehkä vielä kärjistyneempinä. Suomen kasvun nähtiin jo tuolloin kietoutuvan tiiviisti kaupunkiseutujen kehitykseen. Kaupunkielämän moniulotteinen syke merkitsee dynaamisuutta ja kasvupotentiaalia, joka vahvistaa koko Suomen elinvoimaa. Näin ajateltiin työryhmien keskusteluissa ja tämän uskon pätevän edelleen.

Kaupunkipolitiikkaan liittyy myös professorien Matti Kortteisen ja Mari Vaattovaaran pitkäjänteinen Helsingin seudun sosiaalisen kehityksen tutkimus. Alueeltaan rajattujen ”ongelmataskujen” sitkeä pysyvyys ja laajeneminen nostaa esiin kaupunkien kehityksen nurjaa puolta ja esittää vakavia haasteita kaupunkipoliittisiin ratkaisuihin. Tämä olisikin oman messunsa väärtti.

1990-luvun ja 2000-luvun alun jälkeen seurasi, jos ei nyt ihan pysähtymisen, niin ainakin hiljaiselon aika. Mutta keskustelu palaa. Ajankohtainen suunta maakuntien Suomeen on aktivoinut kaupunkipoliittisen keskustelun.

Tampereen ja Turun kaupunginjohtajat tilasivat aluepolitiikan tunnetuimmalta tutkijalta Timo Arolta raportin ja järjestivät 13.1. kiinnostavan seminaarin suurten kaupunkien merkityksestä tulevaisuuden Suomessa. Väestö keskittyy kaupunkiseuduille, kansainvälistyminen kasvaa, työelämä muotoutuu uudelleen, kulttuurista nousee uudenlaista pääomaa; pelkästään hallinnollisin rakentein ei muutosta voi hallita eikä ohjata.

Toivottavasti keskustelu käynnistää eteenpäin vievää dynamiikkaa ja suurten kaupunkien kehitykselle annetaan riittävästi tilaa, maakuntakeskeiseen suuntaan rakentuvassa Suomessa. Seminaarin puhujat näkivät jopa erityisen suurkaupunkilainsäädännön tarpeen, joidenkin maiden mallin mukaan.

Harmi, että maan ainoa kansainväliseksi mertropoliksi kehittymisedellytyksiä omaava pääkaupunkiseutu on näkemyksissään täysin hajallaan. Osa kaupungeista katselee tulevaisuuttaan lähimaaseudun kumppanina, kun yhdessä pitäisi katsoa Tukholman, Pietarin, Berliinin suuntaan, kenties toisille mantereillekin. Tästäkin syystä nyt on tarve ja tilaus kaupunkipoliittiselle keskustelulle.

Aulikki Kananoja

Kirjoittaja on ylisosiaalineuvos ja Helsingin entinen sosiaalijohtaja.

Kolumni

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kritisoi marinoituja lihoja

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo, etteivät kaupassa myytävien valmiiksi marinoitujen lihojen merkinnät eivät ole tällä hetkellä kaikilta osin kunnossa.

– Marinadien merkinnät eivät ole tällä hetkellä riittävän kattavat, jotta kuluttaja pystyisi tekemään valinnan. Ennen kaikkea se on kaupan asia panna kuntoon nämä asiat ja totta kai, kun esimerkiksi näitä kaupan omia tuotemerkkejä tehdään, määritellä se, että siellä kerrotaan kaikkien lihaa sisältävien tuotteiden osalta, mistä liha tulee.

Lepän mukaan pitää kertoa myös se marinadissa olevan lihan laatu.

– Se on asia, jossa kuluttajalla pitää olla aito valinnanmahdollisuus. Se on kaiken a ja o. Jotta aito valinnanmahdollisuus on, kuluttajan pitää tietää asiat tarkasti.

– Se on tosi tärkeää informaatiota myös kansanterveyden näkökulmasta, että onko noudatettu suomalaisen eläinsuojelulain minimivaatimuksia. Lisäksi onko liha tuotettu hormoneilla ja onko käytetty antibiootteja ruokinnassa – meillä Suomessahan nämä ovatkin kiellettyjä.

Jari Leppä ei itse käytä valmiiksi marinoituja lihoja.

– Minä marinoin sitten itse, millä marinoin, kotimaista lihaa.

Hän ei kuitenkaan olisi poistamassa kaupoista marinoituja lihoja.

– Jos kuluttajat haluavat ostaa, kyllä minusta niitä voi tarjota. Mutta sillä ei saa hämätä sitä, mitä se tavara on.

Kolumni

Rinne vaatii perustuslakivaliokunnalle työrauhaa: ”Tästä pitäisi nyt vapauttaa kaikki poliittinen hössötys”

– Nyt pitää antaa työrauha perustuslakivaliokunnalle käsitellä asiaa asianmukaisesti ja juridisilla perusteilla. Tästä pitäisi nyt vapauttaa kaikki poliittinen hössötys ympäriltä ja antaa perustuslakivaliokunnan tehdä tehtävänsä, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa ja muistuttaa, että vasta sen jälkeen on arvioinnin aika.

Hallituspuolueet keskusta ja kokoomus ovat tänään alkaneet kiistellä julkisesti sote-valinnanvapauslainsäädännön etenemisestä. Perustuslakivaliokunta työstää sote- ja maakuntalaeista paraikaa lausuntoa, jonka on määrä valmistua tällä viikolla.

– Nyt tuntuu, että tässä on hallituksen sisällä niin kovat jännitteet, että se pyrkii heijastumaan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, oppositiojohtaja Rinne huolehtii Demokraatille.

Kokoomuksen sote-neuvottelija, sisäministeri Paula Risikko esitti tänään Lännen Mediassa, että maakuntalain ja sote-järjestämislain käsittely on keskeytettävä eduskunnassa, mikäli sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapausmalliin on tehtävä muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon seurauksena.

Ministerin haastatteluun reagoi voimakkaasti esimerkiksi keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen. Hänen mielestään Risikon ehdotus on käsittämätön, koska maakuntalain kohdalla ei ole perustuslaillisia ongelmia.

– Ministeri Risikon tapa ehdollistaa hallituksen tärkeimmän uudistuksen toteuttaminen, voidaan tulkita perustuslakivaliokunnan painostamiseksi, Vanhanen sanoi.

Rinne maakuntavaaleissa: Ei vaikuta tammikuulta.

Työrauhaa perustuslakivaliokunnalle vaativa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistuttaa, että eduskunta päättää omat työtarpeensa vasta sitten, kun perustuslakivaliokunnan lausunto saadaan ensin ulos.

Iso kysymys on myös, myöhästyykö sote- ja maakuntapaketti niin paljon, että tammikuun maakuntavaalit eivät toteutuisikaan.

– Meidän mielestä se on ollut koko ajan vähän kyseenalaista tammikuuhun laittaa. Euroopan neuvostolla on suositukset siitä, että vuoden pitäisi olla lainsäädäntö voimassa, ennen kuin vaaleja järjestetään, ja nyt ollaan kaukana siitä, Rinne sanoo.

Koska vaalit pitäisi pitää?

– Jos ylipäätään maakuntavaaleja tarvitaan, niiden aika ei varmaan tuossa tammikuussa nyt näyttäisi olevan, hän vastaa.

Sosialidemokraatit ovat jo pitkään katsoneet, että valinnanvapauteen ja pakkoyhtiöittämiseen liittyy sotessa suuria ongelmia. Juuri ne ovat nyt perustusvaliokunnasta julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan aiheuttamassa isoimmat vaikeudet, mikä on saanut myös hallituspuolueet entistä voimakkaammin keskenään napit vastakkain.

Haatainenkin rauhoittelee hallituksen sisäistä kiistaa ja toivoo yhteistyötä.

Rinteen tavoin myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, suurimman oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Tuula Haatainen toivoo eduskunnalle työrauhaa.

– Rauhoittelisin tätä keskustelua. Nämä ristiriidat näyttävät nyt olevan hallituksen sisällä kovasti, hän sanoo Demokraatille.

Haatainen toivoo, että soteen haettaisiin yhdessä ratkaisua. Viime hallituskaudella asiaa valmisteltiin parlamentaarisesti.

– Etsitään se ratkaisu, koska soten ratkaisun löytäminen on tärkeää. Mutta ei pidä tehdä sellaisia ratkaisuja, joita ei voi sitten myöhemmin perua, Haatainen sanoo ja viittaa hallituksen kaavailemaan yhtiöittämismalliin.

Haatainen odottaa nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana perustuslakivaliokunnan lausuntoa.

– Kun se saadaan, sosiaali- ja terveysvaliokunta alkaa heti käsitellä sitä. Käymme sen huolella läpi. Sitten päätämme, mitä se edellyttää ja mitä tämän kanssa jatketaan. Jatkoaskelmerkit riippuvat nyt siitä lausunnosta.

Haatainen sanoo, ettei pysty ottamaan kantaa esimerkiksi siihen, voidaanko kokoomusministeri Risikon katsoa painostaneen perustuslakivaliokuntaa.

– En ole perustuslakivaliokunnassa.

Siirtyvätkö maakuntavaalit?

– Riippuu siitä, mikä (perustuslakivaliokunnan) lausunnon sisältö on. Jos isosti pitää mennä uudelleenvalmisteluun, silloin aikataulu näyttäytyy entistä entistä vaikeampana, Haatainen toteaa.

Vanhanen selvitti lausuntoaan.

Kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) painotti tänään eduskunnassa sanamuotojaan siinä, mitä hän oli sanonut Paula Risikon toiminnasta, joka siis Vanhasen mukaan ”voidaan tulkita” perustuslakivaliokunnan painostamiseksi.

– Minusta olisi kaikkein parasta, että silloin kun asia on perustuslakivaliokunnassa, siihen ei ulkopuolelta millään tavalla spekuloinneilla puututa, Vanhanen jatkoi.

Hän katsoi puolustavansa eduskuntainstituutiota.

– Perustuslakivaliokunnalla pitää olla työrauha.

Vanhasen mukaan nyt ei kannata käydä sellaista pohdintaa, jossa soten valinnanvapautta ja maakuntalakia kytkettäisiin toisiinsa.

– Se helposti tulkitaan siihen, että yritetään perustuslakivaliokuntaa painostaa. Antaa nyt valiokunnan tehdä täysin rauhassa töitä ja muiden asia on sitten toimia sen juridisen harkinnan mukaisella tavalla, mihin perustuslakivaliokunta päätyy, Vanhanen sanoi medialle.

Kolumni

39648390

”Suomen malli kariutui jo talvella” – vientivetoista työmarkkinamallia ei ole tulossa

Vientivetoista työmarkkinamallia ei ole tulossa, mutta sillä tavoiteltuja etuja voidaan hakea syksyn neuvotteluissa, sanovat Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen.

Niin sanotussa Suomen mallissa vientialojen liitot olisivat määritelleet kustannustason, johon muut palkat sovitetaan.

Inkeroisen mukaan Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus tavoittelevat yhä samanaikaisia neuvotteluita ja ”laajaa yhdenmukaista viennin päänavausta”.

– Mitä yhdenmukaisemmat ratkaisut ovat, sitä suurempi ohjausvaikutus työmarkkinoilla on, Inkeroinen sanoo STT:lle.

Vientialojen liitot aloittavat kukin omat neuvottelukierroksensa. Paperiliiton ja Metsäteollisuuden sopimus umpeutuu ensimmäisenä syyskuussa. Sen jälkeen umpeutuvat muiden vientialojen sopimukset. Suuri osa julkisen sektorin ja palvelusektorin työehtosopimuksista umpeutuu vuoden päästä tammikuussa.

Työntekijäpuolta edustava Aalto uskoo, että syksyn neuvotteluissa on mahdollista löytää yhteinen näkemys palkankorotusten tasosta. Aalto ei halua vielä kommentoida teollisuusalan palkankorotustarvetta.

– Palkankorotukset neuvotellaan työnantajan kanssa.

Uuden Teollisuusliiton muodostaneet Metalliliitto, Puuliitto ja Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM menevät syksyn liittokierrokselle erillisinä liittoina, mutta yhteistyössä.

Kun Metsäteollisuus lähti, palkansaajapuolelle jäivät lähes yksin.

Suomen malli kariutui Aallon mukaan jo talvella, kun Metsäteollisuus irtautui siitä ja EK irtisanoi keskusjärjestösopimukset. Työntekijäpuoli totesi, että Suomen mallissa ei liikuta ennen kuin irtisanotut sopimukset on neuvoteltu työehtosopimuksiin, Aalto sanoo.

– Keskusteluissa jäätiin siihen, että keskusjärjestösopimuksia ei ole pantu täytäntöön, joten edellytyksiä ei ole jatkaa muissa asioissa.

Viimeiset keskustelut käytiin Aallon mukaan useita viikkoja sitten, mutta nekään eivät olleet kovin toiveikkaita mallin syntymisen kannalta.

– Kun Metsäteollisuus lähti, palkansaajapuolelle jäivät lähes yksin Teollisuusliiton liitot. Jotta löytyisi jokin malli, pitäisi olla isompi porukka. Yhden liiton voimin mallia ei synny.

Inkeroisen mukaan sisällöstä ja tavoitteista työnantaja- ja työntekijäpuolet olivat sinänsä samaa mieltä. Hänen mukaansa tavoite oli, että vientiteollisuuden pitää määritellä työmarkkinoilla kustannuskehityksen katto ja muille toimialoille esitetään, että ne ottavat huomioon viennin hintakilpailukyvyn tarpeet.

Hallitus seuraa Suomen mallin etenemistä tiiviisti ja katsoo tammikuussa mikä tilanne on, kommentoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Sipilä korostaa, että hallitus on pitänyt oman osansa kilpailukykysopimuksesta.

39648390

Kolumni

39844749

May EU-kansalaisille: Haluamme, että jäätte Britanniaan – ainakin maan EU:sta eroamiseen asti

Britannian pääministeri Theresa May vakuutti maanantaina, että saarivaltio haluaa maassa olevien EU-kansalaisten jäävän Britanniaan brexitin jälkeen. Britannian maanantaina julkistama suunnitelma kuitenkin edellyttää, että muissa EU-maissa asuvat britit saavat vastaavat oikeudet kuin Britannia nyt tarjoaa EU-siirtolaisille.

Esityksen mukaan Britanniassa asuvat muiden EU-maiden kansalaiset säilyttävät kaikki nykyiset oikeutensa maan EU:sta eroamiseen asti. Sen jälkeen heidän on haettava todistusta oleskeluoikeudestaan, jotta he säilyttävät pääsynsä julkisiin palveluihin ja työmarkkinoille.

Pääministeri May myönsi parlamentissa, että Britannian päätös erota EU:sta on aiheuttanut ahdistusta maassa asuvien muiden EU-jäsenmaiden kansalaisten parissa.

– Haluan tänään lopettaa sen ahdistuksen. Britannian suunnitelmien mukaan yhtäkään maassa laillisesti olevaa EU-kansalaista ei pyydetä lähtemään Britannian erotessa EU:sta.

Britanniassa asuu noin 3,2 miljoonaa muiden EU-maiden kansalaista. Suomalaisia maassa asuu noin 20 000. Brittejä puolestaan asuu muissa EU-maissa noin miljoona.

EU-kansalaiset, jotka ovat asuneet Britanniassa tauotta viisi vuotta, saavat pysyvän oikeuden jäädä.

Nyt julkaistun suunnitelman mukaan EU-kansalaiset, jotka ovat asuneet Britanniassa tauotta viisi vuotta, saavat pysyvän oikeuden jäädä Britanniaan. Määräpäivää, johon mennessä tuo viisi vuotta tulee olla täynnä, ei kuitenkaan ole vielä määritelty.

Uudempien siirtolaisten, jotka ovat muuttaneet Britanniaan ennen kyseistä määräpäivää, mutta eivät ole olleet maassa viittä vuotta ennen sitä, on haettava tilapäistä oikeutta maassaoloon kunnes ovat olleet maassa viisi vuotta. Sen jälkeen hekin saavat hakemuksesta pysyvän oikeuden jäädä Britanniaan.

Määräpäivän jälkeen Britanniaan saapuneet puolestaan saisivat suunnitelman mukaan kahden vuoden siirtymäajan, jonka aikana heidän olisi saatava työlupa tai muu laillinen peruste saarivaltioon jäämiseen.

Huolta on aiheuttanut esimerkiksi perheenjäsenten asema.

Britannian oppositio ei pitänyt vakuuttavana pääministeri Mayn suunnitelmaa EU-kansalaisten maahan jäämisen ehdoista. Sosialistipuolueen johtaja Jeremy Corbyn kuvaili esitystä määreellä ”liian vähän ja liian myöhään”.

Huolta on aiheuttanut esimerkiksi perheenjäsenten asema. Kritiikkiä on herättänyt muun muassa tulevan EU-eron jälkeen muodostettavien parisuhteiden tilanne. Näyttää siltä, että EU-maista brexitin jälkeen muuttavat brittien puolisot jäävät samaan asemaan kuin nykyisin EU:n ulkopuolelta avioliiton vuoksi Britanniaan muuttavat.

Ongelma näyttää muodostuvan myös siitä, missä ratkaistaisiin kiistakysymykset EU-kansalaisten oikeudesta asua Britanniassa tai muuttaa sinne. EU haluaa, että kiistat ratkaistaan Euroopan unionin tuomioistuimessa. Britannia sitä vastoin katsoo, että mahdolliset oikeusjutut käsitellään saarivaltion oikeusistuimissa.

Juttua on päivitetty klo 19:50. 

39844749

Kolumni

10037905

”Telegramin aika käy vähiin” – suosittua viestipalvelua uhkaa sulkeminen Venäjällä

Venäjä uhkaa estää viestipalvelu Telegramin käytön. Viranomaiset vaativat suosittua palvelua luovuttamaan itseään koskevia tietoja, jotta se voidaan kirjata viranomaisten ylläpitämään rekisteriin.

Telegram on samantapainen pikaviestipalvelu kuin Facebookin omistama Whatsapp.

Uutistoimisto Tassin mukaan rekisteröinti tarkoittaisi sitä, että laki velvoittaisi Telegramin taltioimaan käyttäjiensä viestiliikennettä ja luovuttamaan tietoja tarvittaessa viranomaisille. Laki edellyttää rekisteröitymistä erilaisilta tiedonvälittäjiltä, kuten blogeilta ja nettisivuilta, joilla on yli 3 000 käyttäjää vuorokaudessa.

Telegram on kieltäytynyt vaatimuksista.

Valvovan viestintäviranomaisen johtaja Aleksandr Zharov on varoittanut, että Telegramin aika käy vähiin. RBK-uutissivuston mukaan Zharov sanoi NTV-kanavalle palvelun tarjoavan terroristeille mahdollisuuden viestiä ilman, että viranomaiset pääsevät viesteihin käsiksi.

Maanantaina Venäjän turvallisuuspalvelu FSB kertoi, että Telegramia käytettiin Pietarin metron terrori-iskun valmistelussa. FSB sanoi saaneensa luotettavaa tietoa siitä, että itsemurhapommittaja, hänen rikostoverinsa ja heidän johtajansa ulkomailla käyttivät Telegramia suunnitelmiensa salaamiseen.

Huhtikuun itsemurhaiskussa kuoli 15 ihmistä. Tekijäksi ilmoittautui al-Qaida-kytköksistä epäilty ryhmä.

Terrorismia vastaan on turha taistella estämällä jokin tietty palvelu.

Telegramin perustajan Pavel Durovin mukaan Telegramin viestit on salattu niin, ettei se itsekään pysty niitä avaamaan. Hänen mukaansa terrorismia vastaan on turha taistella estämällä jokin tietty palvelu, koska muita viestien salaamisen mahdollistavia palveluja on tarjolla.

– Missään maailman maassa kaikkia vastaavia viestipalveluja ja VPN-palveluja ei ole estetty. Jos terrorismin haluaa voittaa estämisillä, pitää blokata koko internet, Durov kommentoi perustamassaan VKontakte-verkostossa.

Telegramin on ottanut käyttöön noin sata miljoonaa ihmistä sen jälkeen, kun se lanseerattiin vuonna 2013.

Presidentinhallinto totesi maanantaina, että kiista ei kuulu sille eli Kremlille.

Jos Telegramin käyttö estetään, käyttäjät – myös presidentti Putinin hallinnon virkamiehet – saattavat siirtyä johonkin toiseen, esimerkiksi yhdysvaltalaiseen palveluun.

10037905