Kolumni

Aulikki Kananoja

Kirjoittaja on ylisosiaalineuvos ja Helsingin entinen sosiaalijohtaja.

Eteenpäin vievää dynamiikkaa – näihin seutuihin kietoutuu Suomen kasvu

Nuori tutkija kävi haastattelemassa kaupunkipolitiikasta. Väitöskirjaa varten hän oli selvittänyt 1990-luvun kaupunkipoliittisten työryhmien kokoonpanoja ja sieltä löytänyt minunkin nimeni. Sisäasiainministeriön nimeämänä työskenteli tuolloin useampikin kaupunkipoliittinen työryhmä.

Helsingin sosiaalivirastosta katsoen suurkaupungin ongelmat ja mahdollisuudet näyttivät vaativan painopisteiltään ja lähestymistavaltaan toisenlaista sosiaalipolitiikkaa kuin vähenevän väestön maaseutu taikka keskiverto Suomi. Yksityiskohtia myöten lainsäädäntöön sementoitu sosiaalipolitiikka – niin turvallinen ja tasa-arvoa vahvistava kuin se yksilöiden kannalta olikin – taipui huonosti muutosvirtojen, moniarvoisen kulttuurin, kansainvälistymisen, väestön muuttuvien tarpeiden kaupunkiympäristöön.

1990-luvun ja 2000-luvun alun jälkeen seurasi, jos ei nyt ihan pysähtymisen, niin ainakin hiljaiselon aika. Mutta keskustelu palaa.

Raportteja tuli, seminaareja pidettiin ja ulkomaisia asiantuntijoita konsultoitiin. Kansainvälistä vertailutietoa kerättiin. Selasin haastattelun pohjaksi vanhoja raportteja ja totesin, että samat kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia, ehkä vielä kärjistyneempinä. Suomen kasvun nähtiin jo tuolloin kietoutuvan tiiviisti kaupunkiseutujen kehitykseen. Kaupunkielämän moniulotteinen syke merkitsee dynaamisuutta ja kasvupotentiaalia, joka vahvistaa koko Suomen elinvoimaa. Näin ajateltiin työryhmien keskusteluissa ja tämän uskon pätevän edelleen.

Kaupunkipolitiikkaan liittyy myös professorien Matti Kortteisen ja Mari Vaattovaaran pitkäjänteinen Helsingin seudun sosiaalisen kehityksen tutkimus. Alueeltaan rajattujen ”ongelmataskujen” sitkeä pysyvyys ja laajeneminen nostaa esiin kaupunkien kehityksen nurjaa puolta ja esittää vakavia haasteita kaupunkipoliittisiin ratkaisuihin. Tämä olisikin oman messunsa väärtti.

1990-luvun ja 2000-luvun alun jälkeen seurasi, jos ei nyt ihan pysähtymisen, niin ainakin hiljaiselon aika. Mutta keskustelu palaa. Ajankohtainen suunta maakuntien Suomeen on aktivoinut kaupunkipoliittisen keskustelun.

Tampereen ja Turun kaupunginjohtajat tilasivat aluepolitiikan tunnetuimmalta tutkijalta Timo Arolta raportin ja järjestivät 13.1. kiinnostavan seminaarin suurten kaupunkien merkityksestä tulevaisuuden Suomessa. Väestö keskittyy kaupunkiseuduille, kansainvälistyminen kasvaa, työelämä muotoutuu uudelleen, kulttuurista nousee uudenlaista pääomaa; pelkästään hallinnollisin rakentein ei muutosta voi hallita eikä ohjata.

Toivottavasti keskustelu käynnistää eteenpäin vievää dynamiikkaa ja suurten kaupunkien kehitykselle annetaan riittävästi tilaa, maakuntakeskeiseen suuntaan rakentuvassa Suomessa. Seminaarin puhujat näkivät jopa erityisen suurkaupunkilainsäädännön tarpeen, joidenkin maiden mallin mukaan.

Harmi, että maan ainoa kansainväliseksi mertropoliksi kehittymisedellytyksiä omaava pääkaupunkiseutu on näkemyksissään täysin hajallaan. Osa kaupungeista katselee tulevaisuuttaan lähimaaseudun kumppanina, kun yhdessä pitäisi katsoa Tukholman, Pietarin, Berliinin suuntaan, kenties toisille mantereillekin. Tästäkin syystä nyt on tarve ja tilaus kaupunkipoliittiselle keskustelulle.

Aulikki Kananoja

Kirjoittaja on ylisosiaalineuvos ja Helsingin entinen sosiaalijohtaja.

Kolumni

37977786

Käräjäoikeus antaa ratkaisunsa Axl Smithin tapauksessa – syyttäjä vaatii ehdollista vankeutta

Helsingin käräjäoikeus antaa tänään iltapäivällä ratkaisunsa juontaja Axl Smithin epäillyistä rikoksista. Smithiä syytetään salakatselusta, kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Syytteiden mukaan hän kuvasi lukuisia seksikumppaneitaan ja myös jakoi kuvaamiaan videoita tuttavilleen.

Smith vetäytyi viime vuonna The Voice of Finland -ohjelman juontajan paikalta rikosepäilyjen vuoksi. Hänet tunnetaan myös muun muassa dj:nä ja muusikkona.

Syyttäjä vaatii Smithille puolentoista vuoden ehdollista vankeutta ja sataa päiväsakkoa. Syytekohtia on lähes 40.
Syyttäjän mukaan epäillyt teot ovat alkaneet maaliskuussa 2014 ja jatkuneet helmikuuhun 2016.

Syyttäjä teki tapauksessa kymmenen syyttämättäjättämispäätöstä. Kahdeksan osalta ei ollut näyttöä, ja kahden osalta syyteoikeus oli vanhentunut.

37977786

Kolumni

Usu: Ammattikouluissa valmiutta höllentää kielitaitovaatimuksia

Moni ammattikoulujen edustaja näkee hyvinä suunnitelmat maahanmuuttajien kielitaitovaatimusten höllentämisestä, kertoo Uutissuomalainen. Kielitaitovaatimuksista täysin luopuminen ei kuitenkaan saa kannatusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ohjaustyöryhmä on esittänyt, että maahanmuuttajien ei enää tarvitsisi läpäistä yleistä kielikoetta päästäkseen ammatillisiin opintoihin.

Esimerkiksi Jyväskylän ammattiopiston koulutuspäällikkö Auli Mäkinen pitää hyvänä, että maahanmuuttajien siirtymistä eteenpäin sujuvoitetaan.

Kielikokeen on läpäissyt vain harva kotoutumiskoulutettu.

Kolumni

38082490

Yhdysvaltain senaatti hyväksyi kauppaministeriksi ”konkurssien kuninkaan”

Yhdysvaltain senaatti hyväksyi liikemies-sijoittaja Wilbur Rossin maan kauppaministeriksi maanantaina paikallista aikaa. Asiasta muun muassa kertovan New York Timesin mukaan senaatti hyväksyi presidentti Donald Trumpin kauppaministerivalinnan äänin 72–27.

Lehden mukaan Ross sai demokraateilta vähemmän vastustusta kuin esimerkiksi toissa viikolla valtionvarainministeriksi vahvistettu Steven Mnuchin, jonka ministeripestiä senaatin demokraatit vastustivat yhtä lukuun ottamatta loppuun asti.

Ross, 79, on tunnettu siitä, että hän osti aikoinaan tappiollisia teräs- ja kivihiiliyrityksiä ja myi ne myöhemmin sievoisella voitolla. Ross sai tästä lisänimen Konkurssien kuningas.

Kauppaministeri Rossilla on keskeinen rooli muun muassa Trumpin hallinnon suunnitelmissa neuvotella uudelleen vapaakauppasopimus Nafta.

38082490

Kolumni

HS: Aukiolojen vapauttaminen lisännyt kauppojen silpputyötä

Kauppojen vapaat aukiolot ovat lisänneet silpputyön määrää, kertoo Helsingin Sanomat. Kaupat ovat saaneet olla auki ilman rajoituksia vuoden 2016 alusta.

Silpputyötä on tullut lisää ja vuokratyöntekijöiden määrä on kasvanut neljänneksellä. Palvelualojen ammattiliiton (Pam) tutkimuspäällikkö Antti Veirto kuvaa muutosta ”aikamoiseksi hyppäykseksi”.

Vapaat aukioloajat ovat HS:n mukaan myös kaataneet yrityksiä. Viime vuonna kävikin niin, että kaupan alan palkansaajien määrä kasvoi mutta yrittäjien määrä väheni. Alan kokonaistyöllisyys supistui hiukan edellisvuotisesta.

Aukiolon vapauttamista perusteltiin etenkin sillä, että sen uskottiin lisäävän kaupan työpaikkoja.
Vapaista aukioloajoista näyttäisivät hyötyneen eniten suuret päivittäistavarakaupat ja hyvillä paikoilla sijaitsevat liikkeet.

Kolumni

Jäätävää vesisadetta – eteläisessä Suomessa vaarallinen ajokeli

Ajokeli on tänään vaarallinen isossa osassa eteläistä Suomea varsinkin aamulla ja aamupäivällä. Lauhtuva sää luo monin paikoin otolliset olosuhteet jäätävälle vesisateelle. Osassa maata sataa lunta.

Ilmatieteen laitos varoittaa vaarallisesta tiesäästä alueella, joka ulottuu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun etelärajalta lähes maan koko eteläosaan. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla ajokeli on normaali. Kymenlaakson tiesää on mahdollisesti huono.

Mahdollisesti vaarallinen ajokeli on lisäksi Lapin länsiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.
Selkämerellä tuulee kovaa.