Demariristeily27.-20.8.2016

Kolumni

Aulikki Kananoja

Kirjoittaja on ylisosiaalineuvos ja Helsingin entinen sosiaalijohtaja.

Kirjoittaja on ylisosiaalineuvos ja Helsingin entinen sosiaalijohtaja.

Eteenpäin vievää dynamiikkaa – näihin seutuihin kietoutuu Suomen kasvu

Nuori tutkija kävi haastattelemassa kaupunkipolitiikasta. Väitöskirjaa varten hän oli selvittänyt 1990-luvun kaupunkipoliittisten työryhmien kokoonpanoja ja sieltä löytänyt minunkin nimeni. Sisäasiainministeriön nimeämänä työskenteli tuolloin useampikin kaupunkipoliittinen työryhmä.

Helsingin sosiaalivirastosta katsoen suurkaupungin ongelmat ja mahdollisuudet näyttivät vaativan painopisteiltään ja lähestymistavaltaan toisenlaista sosiaalipolitiikkaa kuin vähenevän väestön maaseutu taikka keskiverto Suomi. Yksityiskohtia myöten lainsäädäntöön sementoitu sosiaalipolitiikka – niin turvallinen ja tasa-arvoa vahvistava kuin se yksilöiden kannalta olikin – taipui huonosti muutosvirtojen, moniarvoisen kulttuurin, kansainvälistymisen, väestön muuttuvien tarpeiden kaupunkiympäristöön.

1990-luvun ja 2000-luvun alun jälkeen seurasi, jos ei nyt ihan pysähtymisen, niin ainakin hiljaiselon aika. Mutta keskustelu palaa.

Raportteja tuli, seminaareja pidettiin ja ulkomaisia asiantuntijoita konsultoitiin. Kansainvälistä vertailutietoa kerättiin. Selasin haastattelun pohjaksi vanhoja raportteja ja totesin, että samat kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia, ehkä vielä kärjistyneempinä. Suomen kasvun nähtiin jo tuolloin kietoutuvan tiiviisti kaupunkiseutujen kehitykseen. Kaupunkielämän moniulotteinen syke merkitsee dynaamisuutta ja kasvupotentiaalia, joka vahvistaa koko Suomen elinvoimaa. Näin ajateltiin työryhmien keskusteluissa ja tämän uskon pätevän edelleen.

Kaupunkipolitiikkaan liittyy myös professorien Matti Kortteisen ja Mari Vaattovaaran pitkäjänteinen Helsingin seudun sosiaalisen kehityksen tutkimus. Alueeltaan rajattujen ”ongelmataskujen” sitkeä pysyvyys ja laajeneminen nostaa esiin kaupunkien kehityksen nurjaa puolta ja esittää vakavia haasteita kaupunkipoliittisiin ratkaisuihin. Tämä olisikin oman messunsa väärtti.

1990-luvun ja 2000-luvun alun jälkeen seurasi, jos ei nyt ihan pysähtymisen, niin ainakin hiljaiselon aika. Mutta keskustelu palaa. Ajankohtainen suunta maakuntien Suomeen on aktivoinut kaupunkipoliittisen keskustelun.

Tampereen ja Turun kaupunginjohtajat tilasivat aluepolitiikan tunnetuimmalta tutkijalta Timo Arolta raportin ja järjestivät 13.1. kiinnostavan seminaarin suurten kaupunkien merkityksestä tulevaisuuden Suomessa. Väestö keskittyy kaupunkiseuduille, kansainvälistyminen kasvaa, työelämä muotoutuu uudelleen, kulttuurista nousee uudenlaista pääomaa; pelkästään hallinnollisin rakentein ei muutosta voi hallita eikä ohjata.

Toivottavasti keskustelu käynnistää eteenpäin vievää dynamiikkaa ja suurten kaupunkien kehitykselle annetaan riittävästi tilaa, maakuntakeskeiseen suuntaan rakentuvassa Suomessa. Seminaarin puhujat näkivät jopa erityisen suurkaupunkilainsäädännön tarpeen, joidenkin maiden mallin mukaan.

Harmi, että maan ainoa kansainväliseksi mertropoliksi kehittymisedellytyksiä omaava pääkaupunkiseutu on näkemyksissään täysin hajallaan. Osa kaupungeista katselee tulevaisuuttaan lähimaaseudun kumppanina, kun yhdessä pitäisi katsoa Tukholman, Pietarin, Berliinin suuntaan, kenties toisille mantereillekin. Tästäkin syystä nyt on tarve ja tilaus kaupunkipoliittiselle keskustelulle.

Kirjoittaja on ylisosiaalineuvos ja Helsingin entinen sosiaalijohtaja. Aulikki Kananoja

Kirjoittaja on ylisosiaalineuvos ja Helsingin entinen sosiaalijohtaja.

Kolumni

Heinäluoma Yhdysvaltain demokraattien puoluekokoukseen

Kansanedustaja, entinen puhemies Eero Heinäluoma (sd.) matkustaa Yhdysvaltoihin osallistuakseen Philadelphiassa pidettävään demokraattien puoluekokoukseen 25.–28. heinäkuuta.

Heinäluoma tapaa konventin yhteydessä demokraattien puoluejohtoa, kongressin jäseniä ja tutkijoita.

Sosialidemokraattisella puolueella on ollut vuodesta 2008 puoluesuhteet Yhdysvaltain demokraatteihin. Heinäluoma osallistui tuolloin Denverissä pidettyyn puoluekokoukseen, joka nimitti Barack Obaman puolueen presidenttiehdokkaaksi.

Kolumni

Eduskunta: Hallitus vastaa opposition välikysymykseen työllisyyspolitiikasta

LKS 20151209 - Sdp:n Tarja Filatov eduskunnan täysistunnossa 9. joulukuuta 2015. Hallitus vastaa opposition välikysymykseen työllisyyspolitiikasta keskiviikon isunnossa. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

LKS 20151209 - Sdp:n Tarja Filatov eduskunnan täysistunnossa 9. joulukuuta 2015. Hallitus vastaa opposition välikysymykseen työllisyyspolitiikasta keskiviikon isunnossa. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

SDP:n Filatov: Vapaaehtoistyön merkitys on tunnistettava sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa

SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov vaatii, että järjestöjen toimintaedellytykset turvataan hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

Filatov puhui kolmannen sektorin järjestöjen tekemän työn merkityksestä lauantaina Hämeenlinnan seudun invalidien 70-vuotisjuhlassa Rengossa.

– Keskusteluissa sote-uudistuksesta on painottunut kustannusten kasvun hillintä sekä palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen. Osana uudistusta olisi kuitenkin tärkeää huolehtia myös siitä, ettei nykyisen hallituksen yhtiöittämisvimmassa lapsi – eli vapaaehtoistyön tuoma lisäarvo – menisi pesuveden mukana hukkaan.

– Vapaaehtoistyön merkitys koko yhteiskunnalle ja kansalaisten terveyden edistämiselle täytyy tunnistaa uudistuksen valmistelussa, Filatov toteaa.

Meidän tulee aktiivisesti kehittää julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä.

Filatov muistuttaa, että Suomessa yli kolmasosa suomalaisista aikuisista osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan. Suurin osa vapaaehtoisista toimii liikunnan ja urheilun, sosiaali- ja terveysalan tai nuorten parissa. Vapaaehtoistyö koskettaa monien suomalaisten arkipäivää, eikä yhteiskunta toimisi ilman vapaaehtoisten työpanosta.

– Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisten tekemän vapaaehtoistyön kansantaloudellinen arvo nousee yli sataan miljoonaan euroon. Vapaaehtoistyöhön sijoitettu summa siis kuusinkertaistuu. Meidän tulee aktiivisesti kehittää julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Verkostoituminen, koulutus, yhteiset tilaisuudet ja hyvien käytänteiden jakaminen ovat tärkeitä toiminnan kehittämisessä.

LKS 20151209 - Sdp:n Tarja Filatov eduskunnan täysistunnossa 9. joulukuuta 2015. Hallitus vastaa opposition välikysymykseen työllisyyspolitiikasta keskiviikon isunnossa. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa Eduskunta: Hallitus vastaa opposition välikysymykseen työllisyyspolitiikasta

LKS 20151209 - Sdp:n Tarja Filatov eduskunnan täysistunnossa 9. joulukuuta 2015. Hallitus vastaa opposition välikysymykseen työllisyyspolitiikasta keskiviikon isunnossa. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

Kolumni

2_demaritori
2_demaritori

SDP:lle takapakkia HS-gallupissa: 18,7 %

SDP:n alkukesästä alkanut kannatuksen laskusuunta on jatkunut Helsingin Sanomien tänään julkaiseman kyselyn mukaan.

Puolueen kannatus on nyt 18,7 prosenttia. SDP:n kannatus oli viimeksi yhtä alhaalla viime vuoden lokakuussa. SDP säilyy kannatuslaskusta huolimatta edelleen toiseksi suurimpana puolueena.

HS:n mukaan osa sosialidemokraattien kannatuksesta näyttää siirtyneen vasemmistoliitolle, jonka kannatus on nyt yhdeksän prosenttia.

Hallituspuolueet ovat nostaneet kyselyssä  hieman suosiotaan viime kyselystä, ja niillä on nyt yli 48 prosentin kannatus.

Kärjessä on keskusta 21,1 prosentin kannatuksella. Kokoomus on kolmantena, 17,8 prosenttia.

Vihreille HS-gallup mittasi 13,3 prosenttia.

Kyselyn mukaan perussuomalaisten raju pudotus näyttää taittuneen. Puolueen kannatus nousi hieman edellisestä mittauksesta, 9,5 prosenttiin.

TNS Gallupin toteuttamaan kyselyyn haastateltiin kesä-heinäkuussa yli 2 400 ihmistä. Virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä.

2_demaritori 2_demaritori

Kolumni

TURKEY POLITICS MILLITARY COUP

LKS 20160722 7822; Pro Erdogan supporters wave a Turkish national flag during a rally at Bosphorus bridge in Istanbul on July 21, 2016. Thousands of Turkish government supporters on Thursday streamed across one of the two bridges spanning the Bosphorus in Istanbul to protest against the coup that sought to unseat President Recep Tayyip Erdogan one week ago. The Bosphorus Bridge between the Asian and European sides of Istanbul was one of the key battlegrounds in Friday night's coup attempt, as rebel soldiers descended in tanks to block it to traffic and then engaged in battles with opponents. / AFP / UMIT TURHAN COSKUN - LEHTIKUVA / AFP

LKS 20160722 7822; Pro Erdogan supporters wave a Turkish national flag during a rally at Bosphorus bridge in Istanbul on July 21, 2016. Thousands of Turkish government supporters on Thursday streamed across one of the two bridges spanning the Bosphorus in Istanbul to protest against the coup that sought to unseat President Recep Tayyip Erdogan one week ago. The Bosphorus Bridge between the Asian and European sides of Istanbul was one of the key battlegrounds in Friday night's coup attempt, as rebel soldiers descended in tanks to block it to traffic and then engaged in battles with opponents. / AFP / UMIT TURHAN COSKUN - LEHTIKUVA / AFP

Mitä EU voi tehdä Turkin suhteen? – kansanedustajat toivovat selkeää kantaa ja vaikuttamista

Suomalaiset kansanedustajat toivovat Euroopan unionilta voimakasta puuttumista Turkin tilanteeseen.

STT haastatteli kansanedustajia kaikista eduskuntapuolueista. Haastatellut olivat joko ryhmän puheenjohtajia, puolueen puheenjohtajia tai asiaan muutoin perehtyneitä.

Edustajien mielipiteet vaihtelivat siinä, miten unionin pitäisi vaikuttaa Turkkiin.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman ja vasemmistoliiton ryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen vaativat EU:lta ennen kaikkea selkeän kannan ottamista.

– Toivon, että EU ei vain odottaisi hiljaa, mitä tapahtuu. EU-tasolla pitäisi tehdä selväksi, että emme voi hyväksyä, mitä Turkissa EU:n lähellä tapahtuu, hän sanoo.

EU:n pitäisi vaikuttaa ennen kaikkea siihen, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan itse ymmärtäisi, ettei nykyisellä linjalla voi jatkaa. Näin sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen.

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan EU:n olisi otettava huomioon myös se, että Erdogan ei yleensä kuuntele ulkopuolisia neuvojia.

– Tästä näkökulmasta tarvittaisiin asiallista, mutta tiukkaa keskustelua, Rinne sanoo.

Antti Rinne muistuttaa, että Erdogan ei yleensä kuuntele ulkopuolisia neuvojia.

Osa haastatelluista toivoi, että Yhdysvallat tulisi EU:n kanssa ratkomaan Turkin tilannetta. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ja RKP:n ryhmän johtaja Stefan Wallin käyttäisivät uhkana myös Turkin EU-neuvotteluita.

– Jos nykyinen kehitys jatkuu, jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa pitäisi keskeyttää. Se olisi EU:n suunnasta hyvin selkeä, johdonmukainen ja jämerä toimenpide, Wallin sanoo.

Osa vastaajista oli jo nyt sitä mieltä, että Turkki voi unohtaa jäsenyysneuvottelunsa EU:n kanssa.

Perussuomalaisten kansanedustajan Tom Packalénin mielestä painostuskeinona voisivat olla myös talouspakotteet.

– Tällaisia päätöksiä ei kuitenkaan pitäisi tehdä kevyin perustein, sillä niillä on kauaskantoisia seurauksia, Packalén sanoo.

Myös vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto pitää talouspakotteita yhtenä vaihtoehtona.

Edustajat sanovat, että Turkin viimeaikaiset toimet ovat vieneet maan entistä kauemmaksi EU:sta. Myös Turkin ja EU:n välinen pakolaissopimus on ajautunut vaikeaan tilanteeseen.

Keväällä solmitun sopimuksen ytimessä on se, että kaikki Turkista laittomasti Kreikkaan saapuneet palautetaan Turkkiin. EU puolestaan lupasi tuolloin vauhdittaa neuvotteluita viisumivapaudesta ja EU-jäsenyydestä.

Kaikki ovat sitä mieltä, että Turkin on turha hetkeen haaveilla viisumivapaudesta. Kristillisdemokraattien Östmanin mielestä unionin pitäisikin tehdä jokin vaihtoehtoinen suunnitelma pakolaissopimukselle.

Viivi Salminen

LKS 20160722 7822; Pro Erdogan supporters wave a Turkish national flag during a rally at Bosphorus bridge in Istanbul on July 21, 2016. Thousands of Turkish government supporters on Thursday streamed across one of the two bridges spanning the Bosphorus in Istanbul to protest against the coup that sought to unseat President Recep Tayyip Erdogan one week ago. The Bosphorus Bridge between the Asian and European sides of Istanbul was one of the key battlegrounds in Friday night's coup attempt, as rebel soldiers descended in tanks to block it to traffic and then engaged in battles with opponents. / AFP / UMIT TURHAN COSKUN - LEHTIKUVA / AFP TURKEY POLITICS MILLITARY COUP

LKS 20160722 7822; Pro Erdogan supporters wave a Turkish national flag during a rally at Bosphorus bridge in Istanbul on July 21, 2016. Thousands of Turkish government supporters on Thursday streamed across one of the two bridges spanning the Bosphorus in Istanbul to protest against the coup that sought to unseat President Recep Tayyip Erdogan one week ago. The Bosphorus Bridge between the Asian and European sides of Istanbul was one of the key battlegrounds in Friday night's coup attempt, as rebel soldiers descended in tanks to block it to traffic and then engaged in battles with opponents. / AFP / UMIT TURHAN COSKUN - LEHTIKUVA / AFP

Kolumni

metsaflanderi1
metsaflanderi1

Suomi on salaillut metsien ympäristötietoa 11 vuotta – EU:n komissio uhkaa oikeudella

Euroopan komissio kehottaa Suomea muuttamaan lainsäädäntöään niin, että se takaa täysin kansalaisten oikeuden saada tietoa ympäristön tilasta. Asiaa koskeva direktiivi astui voimaan jo 11 vuotta sitten, mutta Suomi ei ole toiminut asiassa komissiota tyydyttävällä tavalla. Toisin sanoen Suomi yhä salaa metsien ympäristötietoa kansalaisilta ja ne ovat saatavilla vain anomuksesta.

Euroopan komissio kehottaa Suomea saattamaan lainsäädäntönsä vastaamaan täysin EU:n kansalaisten oikeutta saada tietoa ympäristöstä missä tahansa ymmärrettävässä muodossa. Tämä velvollisuus olisi pitänyt täyttää 14. helmikuuta 2005 mennessä. Ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin mukaan kansalaisilla on oikeus saada tietoa ympäristön tilasta, jotta he voivat osallistua päätöksentekoon, joka vaikuttaa heidän terveyteensä ja elämänlaatuunsa.

Asiassa on komission kyse siitä, että Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmän ympäristötiedot eivät ole yleisesti saatavilla ilman perusteltua tietopyyntöä. Direktiivin mukaan ympäristötietojen tulisi olla julkisesti saatavilla ilman, että pyyntöä tarvitsee perustella.
Vaikka Suomen viranomaiset ovat suostuneet muuttamaan lainsäädäntöä, muutoksen hyväksyminen on viivästynyt merkittävästi. Komissio on päättänyt lähettää Suomelle perustellun lausunnon. Jos Suomi ei toimi kahden kuukauden kuluessa, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Lisäksi komissio kehottaa Suomea saattamaan EU-maan alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta annetun direktiivin osaksi Suomen lainsäädäntöä. Myös tästä uhkaa tuomioistuin, jollei Suomi ryhdy toimiin.

metsaflanderi1 metsaflanderi1