tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Kolumni

Aulikki Kananoja

Kirjoittaja on ylisosiaalineuvos ja Helsingin entinen sosiaalijohtaja.

Eteenpäin vievää dynamiikkaa – näihin seutuihin kietoutuu Suomen kasvu

Nuori tutkija kävi haastattelemassa kaupunkipolitiikasta. Väitöskirjaa varten hän oli selvittänyt 1990-luvun kaupunkipoliittisten työryhmien kokoonpanoja ja sieltä löytänyt minunkin nimeni. Sisäasiainministeriön nimeämänä työskenteli tuolloin useampikin kaupunkipoliittinen työryhmä.

Helsingin sosiaalivirastosta katsoen suurkaupungin ongelmat ja mahdollisuudet näyttivät vaativan painopisteiltään ja lähestymistavaltaan toisenlaista sosiaalipolitiikkaa kuin vähenevän väestön maaseutu taikka keskiverto Suomi. Yksityiskohtia myöten lainsäädäntöön sementoitu sosiaalipolitiikka – niin turvallinen ja tasa-arvoa vahvistava kuin se yksilöiden kannalta olikin – taipui huonosti muutosvirtojen, moniarvoisen kulttuurin, kansainvälistymisen, väestön muuttuvien tarpeiden kaupunkiympäristöön.

1990-luvun ja 2000-luvun alun jälkeen seurasi, jos ei nyt ihan pysähtymisen, niin ainakin hiljaiselon aika. Mutta keskustelu palaa.

Raportteja tuli, seminaareja pidettiin ja ulkomaisia asiantuntijoita konsultoitiin. Kansainvälistä vertailutietoa kerättiin. Selasin haastattelun pohjaksi vanhoja raportteja ja totesin, että samat kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia, ehkä vielä kärjistyneempinä. Suomen kasvun nähtiin jo tuolloin kietoutuvan tiiviisti kaupunkiseutujen kehitykseen. Kaupunkielämän moniulotteinen syke merkitsee dynaamisuutta ja kasvupotentiaalia, joka vahvistaa koko Suomen elinvoimaa. Näin ajateltiin työryhmien keskusteluissa ja tämän uskon pätevän edelleen.

Kaupunkipolitiikkaan liittyy myös professorien Matti Kortteisen ja Mari Vaattovaaran pitkäjänteinen Helsingin seudun sosiaalisen kehityksen tutkimus. Alueeltaan rajattujen ”ongelmataskujen” sitkeä pysyvyys ja laajeneminen nostaa esiin kaupunkien kehityksen nurjaa puolta ja esittää vakavia haasteita kaupunkipoliittisiin ratkaisuihin. Tämä olisikin oman messunsa väärtti.

1990-luvun ja 2000-luvun alun jälkeen seurasi, jos ei nyt ihan pysähtymisen, niin ainakin hiljaiselon aika. Mutta keskustelu palaa. Ajankohtainen suunta maakuntien Suomeen on aktivoinut kaupunkipoliittisen keskustelun.

Tampereen ja Turun kaupunginjohtajat tilasivat aluepolitiikan tunnetuimmalta tutkijalta Timo Arolta raportin ja järjestivät 13.1. kiinnostavan seminaarin suurten kaupunkien merkityksestä tulevaisuuden Suomessa. Väestö keskittyy kaupunkiseuduille, kansainvälistyminen kasvaa, työelämä muotoutuu uudelleen, kulttuurista nousee uudenlaista pääomaa; pelkästään hallinnollisin rakentein ei muutosta voi hallita eikä ohjata.

Toivottavasti keskustelu käynnistää eteenpäin vievää dynamiikkaa ja suurten kaupunkien kehitykselle annetaan riittävästi tilaa, maakuntakeskeiseen suuntaan rakentuvassa Suomessa. Seminaarin puhujat näkivät jopa erityisen suurkaupunkilainsäädännön tarpeen, joidenkin maiden mallin mukaan.

Harmi, että maan ainoa kansainväliseksi mertropoliksi kehittymisedellytyksiä omaava pääkaupunkiseutu on näkemyksissään täysin hajallaan. Osa kaupungeista katselee tulevaisuuttaan lähimaaseudun kumppanina, kun yhdessä pitäisi katsoa Tukholman, Pietarin, Berliinin suuntaan, kenties toisille mantereillekin. Tästäkin syystä nyt on tarve ja tilaus kaupunkipoliittiselle keskustelulle.

Kolumni

Risikko: Laittomasti maassa olevien piilottelua harkitaan rangaistavaksi – Koskisiko kirkon suojan antamista?

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) pohtii laittomasti maassaolevien rangaistusten koventamista. Hänen mukaansa harkitaan myös, pitäisikö avunanto ja piilottelu tehdä rangaistavaksi. Asiasta kirjoittaa Yle.

Suomessa kirkot ovat antaneet suojaa turvapaikanhakijoille.

Demokraatti kysyi ministeri Risikolta tekstiviestitse, tarkoittavatko hänen kommenttinsa sitä, että kirkon toiminta voisi tulla rangaistavaksi.

– Kuten sanoin laittomasti maassaoloa ehkäistään kaikin keinoin. Mutta en ota vielä kantaa esitettyihin keinoihin. Tässä vaiheessa mennään viime syksynä sovituilla. Uusia vasta arvioidaan, Risikko vastaa.

Risikko on kommentoinut tänään medialle sisäministeriön toimintaa ja sen muutoskaavailuja turvapaikkaprosessissa.

Kolumni

40531749

Reuters: Imaami houkutteli Barcelonan terrori-iskun tekijöitä veritekoon

Uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan Espanjan syyttäjänvirasto vaatii neljää Barcelonan terrori-iskusta kiinni otettua epäiltyä vangittaviksi.

Epäiltyjä kuultiin tänään tiistaina ensi kertaa oikeudessa. Istuntoon ei päästetty yleisöä eikä tiedotusvälineiden edustajia.

Reutersin tietojen mukaan kaksi epäilyistä on kertonut, että Ripollin kaupungin imaami houkutteli muita miehiä terroritekoon.

Imaami Abdelbaki Es Satty menehtyi, kun ryhmä edellisenä iltana valmisteli pommeja terrori-iskua varten ja yksi pommeista räjähti vahingissa.

Isku tapahtui viime torstaina, kun terroristi ajoi Barcelonan suositulla La Rambla -kadulla ihmisten päälle pakettiautolla. Kadulla kuoli 13 ihmistä ja 120 loukkaantui. Poliisi surmasi pääepäillyn eilen Barcelonan ulkopuolella. Yhteensä iskujen takana oli viranomaisten epäilyjen mukaan 12 rikollisen terrorisolu.

40531749

Urheilukolumni

40534424

FC Barcelona haastaa entisen supertähtensä oikeuteen

Jalkapallon Espanjan liigassa pelaava FC Barcelona haastaa PSG:hen seurasta siirtyneen Neymarin oikeuteen.

Barcelona tiedotti tiistaina verkkosivuillaan, että se vaatii takaisin Neymarille jo maksetut 8,5 miljoonan bonukset kymmenen prosentin korolla lokakuussa 2016 tehdystä jatkosopimuksesta.

Neymar siirtyi hiljattain pariisilaisseuran riveihin, kun PSG maksoi Barcelonalle brassipelaajasta historiallisen 222 miljoonan euron ulosostohinnan. Ulosostettu sopimus olisi ollut voimassa vuoteen 2021 asti.

Neymar on aloittanut uudessa seurassaan vahvasti. Hän on tehnyt kahdessa ensimmäisessä ottelussaan yhteensä kolme maalia.

40534424

Kolumni

40542986-1

Washington Postin faktatiimi tarkasti: Näin monta kertaa päivässä Trump puhuu ohi suunsa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ehtinyt presidenttikautensa aikana esittää julkisuudessa 1057 virheellistä tai harhaanjohtavaa väitettä. Asia ilmenee The Washington Post -sanomalehden artikkelista.

Sanomalehden faktantarkistustiimi kertoo seuranneensa Trumpin sanomisia hieman yli seitsemän kuukauden ajan. Tuhannen virheellisen väittämän rajapyykin Trump rikkoi elokuun alussa.

Keskimäärin Trump esittää 4.9 virheellistä tai harhaanjohtavaa väitettä päivässä. Wahsington Postin mukaan Trumpin tahti on kiihtynyt hieman alkukesästä, ja lehti epäileekin Trumpin saavuttavan 2000 virheellisen väitteen rajapyykin ennen vuodenvaihdetta. Tuolloin presidentti on ollut virassaan tasan vuoden.

Trumpin lempiväittät ovat liittyneet Obamacareen ja Hillary Clinttoniin.

Lehti pitää Trumpin tilastoja vaikuttavina. Faktantarkistustiimi kertoo, että heidän piti alun perin julkaista uutinen 1000 rajapyykin rikkoutumisesta alun perin elokuun alussa. Uutinen kuitenkin viivästyi Trumpin möläytysten pitäneen ryhmän liian kiireellisenä.

40542986-1

Kolumni

40549606

USA:n puolustusministeri: Isisin päivät Irakissa ovat luetut

Yhdysvaltain puolustusministeri Jim Mattis vakuutti tiistaina Irakissa, että äärijärjestö Isisin päivät maassa ovat luetut. Mattis saapui maahan osoittaakseen tukensa irakilaisjoukoille, jotka ovat viikonlopusta asti käyneet raskaita taisteluja Tal Afarin kaupungin valtaamiseksi.

Tal Afar on viimeisiä Isisin hallussa olevia kaupunkeja, ja siellä arvellaan olevan toista tuhatta äärijärjestön taistelijaa. Irakilaislähteiden mukaan kaupungin valtaus vienee viikkoja.

Irakin hallituksen joukot valtasivat kesällä Mosulin suurkaupungin Isisiltä Yhdysvaltain johtaman liittouman tuella.

Mattis kävi myös keskusteluja Irakin tulevaisuudesta. Asiantuntijat ovat pelänneet maan sirpaloituvan osiin tai joutuvan entistä enemmän naapurimaa Iranin etupiiriin.

40549606