Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

Etelärannasta kova Top 10 -lista: Näillä keinoin tulee yli uutta 40 000 työpaikkaa

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on koonnut vaikuttavimmat esityksensä työllisten lisäämiseksi Top 10 -listaksi. EK osallistuu näin pääministeri Antti Rinteen (sd.) pyynnöstä kolmikantaiseen valmisteluun, jolla tavoitellaan 30 000 työpaikkaa ensi vuoden syksyyn mennessä.

Demokraatti

Demokraatti

Keskusliiton mukaan sen esittämillä toimilla on mahdollista tavoitella yli 40 000 työpaikkaa.

EK haluaa työttömyysturvan kannustavaksi porrastamalla päivärahaa. Alussa se olisi nykyistä korkeampi, 3 ja 6 kuukauden jälkeen päiväraha alenisi 10 prosentilla. Enimmäiskestoa lyhennetään 50 päivällä. Alkuomavastuu palautetaan 7 päivään sekä työssäolo- ja paluuehto 12 kuukauteen. Lomarahan jaksotus työsuhteen päättyessä palautetaan. Lisäpäivien alaikärajaa nostetaan vähintään 1 vuodella vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä.

EK uudistaisi perhevapaita jakamalla vanhempien kesken siten, että äidin oikeus on yhteensä 7 kuukautta ja isän 6 kuukautta. Kotihoidon tuen enimmäiskesto lyhennetään siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 kuukautta. Lisätään varhaiskasvatuspalvelujen rahoitusta noin 120 miljoonaa euroa vuositasolla.

Esitys tulisi maksamaan yhteiskunnalle nykymallia enemmän, kun lasten päivähoito tulisi kotihoitoa kalliimmaksi. EK arvioi, että se kuitenkin parantaisi naisten tasa-arvoa työelämässä ja auttaisi luomaan 10 000 työpaikkaa lisää.

Keskusliitto palauttaisi asumiskustannusten 7 prosentin omavastuun toimeentulotuessa. Tästä syntyisi EK:n laskujen mukaan noin 2 500 työpaikkaa. Se laajentaisi kotitalousvähennyksen käyttöä ja nostaisi sen enimmäismäärää 3 000 euroon. EK laajentaisi vähennyksen koskemaan myös oman lapsen asunnossa tehtäviä töitä.

EK: Määräaikaisia työsopimuksia kevyemmin perustein.

Lisää aiheesta

Yhtenä esityksenä on yhteistoimintalain alarajan nostaminen esimerkiksi 50 työntekijään. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 10 100 yritystä, jotka työllistävät 10–19 henkilöä. Määrä on säilynyt ennallaan vuodesta 2013. EK:n mielestä alarajaa nostamalla varmistetaan, etteivät pienyritykset jätä rekrytoimatta byrokratian pelossa.

EK helpottaisi määräaikaisten työsopimusten tekemistä kevyemmin perustein. Sen tekemän työnantajayrittäjyystutkimuksen (2016) perusteella tällä olisi merkittävä positiivinen vaikutus yritysten rekrytointiaikomuksiin. Liitto poistaisi laista vaateen “perustellusta syystä” alle 1 vuoden työsopimuksissa.

Paikallisen sopimisen edistäminen kuuluu EK:n työkalupakkiin. Se muuttaisi nykyisiä pakottavia säännöksiä työlainsäädännössä paikallisesti tai työehtosopimuksella toisin sovittaviksi.

EK hakisi uutta osaamista tutkintoa lyhyemmillä ammatillisilla koulutuksilla: Ammatillisen koulutuksen paloista kootaan opintokokonaisuuksia, joita suorittamalla työllistyy avustaviin tehtäviin, esimerkiksi hoiva-avustajaksi tai työpaikkaohjaajaksi. Se osoittaisi ammatilliseen koulutukseen 10 miljoonaa euroa (10 000 e/koulutettava) tähän tarkoitukseen.

Työnantajan, joka ottaa opiskelijan koulutus- tai oppisopimuskoulutukseen, korvauksiksi EK haluaa viiden miljoonan lisärahoitusta. Lisäksi EK lisäisi palkkatuen käyttöä oppisopimuskoulutuksessa.

EK: Asiantuntijatyön verotus kilpailukykyiselle tasolle.

Suomen pitää EK:n mielestä kilpailla huippuosaajista lieventämällä asiantuntijatyön verotusta Ruotsiin nähden kilpailukykyiselle tasolle niin, että ylintä verokantaa sovelletaan jatkossa 120 000 eurosta alkaen.

Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset pitäisi myös saada työvoimaksi osoittamalla muun muassa 20 miljoonaa lisärahaa palkkatukeen tai muuhun kansainvälisten osaajien rekrytointikynnystä alentavaan toimenpiteeseen pk-yrityksille.

Työntekijöiden liikkuvuuden parantamiseksi EK esittää viittä keinoa. Keskusjärjestö kaksinkertaistaisi matkakuluvähennyksen 14 000 euroon, laittaisi muuttokustannusten korvaukset verovapaiksi ja nostaisi työasuntovähennyksen tasoa erityisesti kasvukeskuksissa.

Lisäksi EK säätäisi työnhakijalle työnhausta aiheutuvat matka- ja majoituskustannukset vähennyskelpoisiksi menoiksi. Keskusjärjestö myös pidentäisi Kelan maksaman liikkuvuusavustuksen 1,5-kertaiseksi.

Kolmikantainen valmistelu käynnistyy keskiviikkona pidettävällä seminaarilla, jossa EK:ta edustaa sen toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE