Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Talous

17.9.2024 07:12 ・ Päivitetty: 17.9.2024 07:12

Etlan ennuste: Suomi jäämässä euroalueen surkeimmaksi suoriutujaksi

iStock

Suomen talous on jäämässä tänä vuonna euroalueen surkeimmaksi suoriutujaksi, ennustaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.

Demokraatti

Demokraatti

Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,2 prosenttia eli jää käytännössä viime vuoden tasolle. Ensi vuonna bkt kasvaa 1,4 prosenttia ja 2026 1,3 prosenttia. Kansainvälinen kysyntä ei riitä vetämään vientiä kasvuun vielä tänä vuonna. Työttömyysaste nousee tänä vuonna, mutta laskee jo ensi vuonna. Pitkästä aikaa työikäinen väestö Suomessa kasvaa, Etlan tiedotteessa todetaan.

Yksikään kysyntäerä ei kasva merkittävästi tänä vuonna. Investoinnit supistuvat edelleen, vaikka julkiset investoinnit paikkaavatkin yksityisten investointien heikkoutta. Investointien kasvu käynnistyy kunnolla vasta ensi vuonna.

Hallituksen sopeutustoimet jarruttavat julkisen kulutuksen kasvua.

Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8 prosenttiin, mutta laskee jo ensi vuonna 7,6 prosenttiin.

Kuluttajahintainflaatio pysyy matalalla tasolla 2025-2026, ja on ensi vuonna 1,3 prosenttia.

Julkinen alijäämä pysyy 3 prosentin tuntumassa suhteessa bkt:hen vuoteen 2026 saakka, jolloin velkasuhde ylittää 83 prosenttia

Ennusteen negatiiviset riskit liittyvät geopolitiikkaan ja protektionismiin. Positiivisena riskinä on rahapolitiikan keveneminen ennakoitua nopeammin, Etla arvioi.

SUOMEN talous on jäämässä tänä vuonna euroalueen surkeimmaksi suoriutujaksi, arvioi Etlan ennustepäällikkö VTT Päivi Puonti.

Ensi vuonna Suomen työttömyysaste jälleen laskee.

– Suhdannekäänteessä työllisyys seuraa aina pienellä viiveellä. On hyvä huomata, että suhdanteista huolimatta työllisyysaste on ollut Suomessa nousussa jo vuodesta 2015 lähtien. Ongelmamme on kuitenkin edelleen rakenteellinen työttömyys, eikä sitä korjaa suhdannekaan, Puonti huomauttaa tiedotteessa.

Etlan ennusteryhmä on laskenut myös viime aikoina lisääntyneen maahanmuuton vaikutuksia työllisyyteen. Nettomaahanmuutto oli viime vuonna poikkeuksellisen voimakasta ja se on jatkunut voimakkaana tänäkin vuonna.

– Työikäinen väestö kasvaa pitkästä aikaa. Tulijoita on monista eri maista eli kyse ei ole pelkästään Ukrainasta sotaa pakenevien maahanmuutosta Suomeen, Etlan ennusteryhmän tutkija KTT Sakari Lähdemäki sanoo.

ETELÄISEN Euroopan matkailun ja muun palvelusektorin piristyminen ei sekään tuo apuja Suomen taloudelle. Päinvastoin se on kiihdyttänyt palvelusektorin hintojen, eli pääasiassa palkkojen nousua, ja siten viivästyttänyt Euroopan keskuspankin koronlaskuja.

Harmillista on, että tärkeimpiin kauppakumppaneihimme kuuluvan Saksan tilanne on samankaltainen kuin meillä, Päivi Puonti sanoo tiedotteessa.

– Saksan talouskehitys on tänä vuonna jäämässä suurten G7-maiden hännänhuipuksi. Rahapolitiikan keventyessä ja suhdanteen normalisoituessa jäljelle jäävät syvemmät talouden rakenteiden ongelmat. Saksassa ovatkin pinnalla osin samat kysymykset kuin meilläkin, eli miten saada osaavia työntekijöitä ikääntyvään maahan ja kuinka parantaa talouden rakenteita pitkäaikaisesti.

Viennin rakenteen monipuolistuminen auttaisi ja suojaisi taloutta suhdanteiden heilunnalta. Lähivuosina sekä vienti että tuonti kasvavat kutakuinkin saman verran, joten nettoviennistä ei ole Suomen talouskasvun kiihdyttäjäksi.

Ensi kevään kehysriiheen luvatulle kasvupaketille onkin syntymässä suuret odotukset, Etlan toimitusjohtaja KTT Aki Kangasharju sanoo.

– Hallituksen pitää panostaa voimakkaammin tuottavuuskasvun edellytyksiin. Määräaikainen investointikannustin ja Teollisuussijoitus Tesin pääomitus eivät riitä. Tuulivoimaan perustuvan kilpailuedun realisoituminen ja sote-palveluiden tuottavuuden parantaminen vaativat laaja-alaisempaa tuottavuusohjelmaa.

MENOLEIKKAUKSISTA huolimatta julkisten menojen bkt-suhde pysyy korkealla, kun samaan aikaan toisaalla menot kasvavat. Siksi myös kansainvälinen luottoluokittaja Fitch heikensi Suomen valtion luottoluokituksen näkymät elokuussa negatiivisiksi.

Muutos tarkoittaa, että luottoluokittaja arvioi valtion velkakehitykseen liittyvien riskien olevan kasvussa, pohtii ennustepäällikkö Päivi Puonti.

– Samaa viestiä kertovat valtionlainojen korot. Yleisen korkotason noustua sijoittajat ovat alkaneet vaatia Suomeltakin aiempaa korkeampaa tuottoa suhteessa Saksaan tai Ruotsiin. Ero ei ole järin suuri, mutta kuitenkin selvä. Suomen pitkät markkinakorot seuraavatkin nykyään Ranskaa, jonka pitkään jatkunutta velkaantumista pyritään jo taltuttamaan EU:n liiallisen alijäämän menettelyllä, Puonti toteaa tiedotteessa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU