Demariristeily27.-20.8.2016

”Ette te tästä pääse kiemurtelemaan, ministeri Soini!” – SDP pelkää kuljetusyritysten konkurssiaaltoa

Kuva: Lehtikuva
LKS 20160211 Ulkoministeri Timo Soini (ps.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eduskunnan suullisella kyselytunnilla 11. helmikuuta 2016. LEHTIKUVA Markku Ulander
Ulkoministeri Timo Soini (ps) vastasi ulkomaista raskasta liikennettä koskeviin kysymyksiin.

Raskaan liikenteen tilannetta puitiin eduskunnan kyselytunnilla, kun SDP vaati hallitusta vetämään pois esityksensä, joka käytännössä vapauttaisi ulkomaisten rekkojen tulon Suomen teille. SDP:n kansanedustaja Katja Taimela painotti, että tämä mullistaisi kilpailutilanteen ja avaisi ovet laajasti harmaalle taloudelle.

– Miksi hallitus on tässä asiassa valmis unohtamaan täysin kansallisen edunvalvonnan ja heittäytymään rähmälleen EU:n edessä, Taimela kysyi.

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen keskittyi puheenvuorossaan pelkoon harmaan talouden lisääntymisestä.

– On kannettava erityistä huolta siitä, että tämä voi tuoda tähän maahan lisää harmaata taloutta, jota me emme tarvitse yhtään tämän enempää. Tässä maassa voi liikkua teillä sellaisia autoja, jotka eivät noudata työehtoja niin kuin tässä maassa pitäisi noudattaa, Ihalainen muistutti päätöksen seurauksista.

SDP:n Krista Kiuru ihmetteli, miksei hallitus ole halukas edes odottamaan, että EU tuo oman maantielakipakettinsa pöytään.

Ministeri Soini, te istutte nyt tämän kumipyörän päällä.

Soini syytteli edeltäjiä

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) toisteli vastauksissaan, että kyseessä on niin kutsuttua kabotaasiliikennettä koskeva direktiivi ja EU:n suunnalta vaaditaan muutoksia. Soini syytti edellistä hallitusta siitä, ettei Suomen etua ole valvottu.

– Ette te tästä pääse kiemurtelemaan, ministeri Soini. Ei edellinen hallitus luopunut Suomen linjasta, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman vastasi Soinin väitteisiin.

Lindtman huomautti, ettei Soini ollut ehtinyt olla ulkoministerinä edes kuukautta, kun hän toi asian ministerivaliokuntaan ja sai linjauksen siellä läpi. Lindtmanin mukaan Soini teki tämän täysin tietoisena vaihtoehdosta. Esimerkiksi Tanska ei ole vastaavassa tilanteessa luopunut omista kansallisista linjauksistaan.

– Tämä tulee aiheuttamaan konkurssiaallon suomalaisissa ahkerissa kuljetusyrityksissä. Soinin viikate alkaa siellä heilua! Miksi juuri tässä Suomen pitää olla EU:n mallioppilas, kun te tiedätte, että tälle on vaihtoehto, Lindtman ryöpytti.

”Jos löytyy parempi tie…”

Liikenneministeri Anne Berner sanoi olevansa siinä käsityksessä, että asetus jättää vain vähän liikkumatilaa kansalliselle päätöksenteolle. Keskustelun kuluessa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) muistutti, että asia on eduskunnan käsissä.

– Jos löytyy parempi tie, ainahan se on kelvannut tälle hallitukselle, Sipilä sanoi.

Kyselytunnin päätteeksi SDP:n Katja Taimela totesi keskustelun herättäneen jonkin verran toivoa. Hän vetosi kuitenkin vielä ulkoministeri Timo Soiniin, jotta hallitus vetäisi – niin kuin se on tehnyt monesti aiemminkin – esityksensä pois.

– Ministeri Soini, te istutte nyt tämän kumipyörän päällä, Taimela totesi.

Keskustelua aiheesta

Kysely: Sote-uudistus saa lämpimimmän vastaanoton hallituspuolueiden kannattajilta

Kuva: Roope Permanto

Suomalaiset suhtautuvat sosiaali- ja terveyspalveluja koskevaan sote-uudistukseen enemmän myönteisesti kuin kielteisesti, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä mielipidetutkimuksesta.

Erittäin tai melko myönteisesti sote-uudistukseen suhtautuu 39 prosenttia suomalaisista. Kielteisesti hallituksen esitykseen suhtautuvia on 27 prosenttia. Loput suhtautuvat neutraalisti tai eivät ota kantaa.

Uudistus saa lämpimimmän vastaanoton hallituspuolueiden kannattajilta. Oppositiopuolueiden kannattajista kolmannes puoltaa uudistusta ja kolmannes vastustaa sitä.

Hallituspuolueiden kannattajat ajattelevat, että palvelut paranevat. Monet oppositiopuolueiden tukijat sen sijaan epäilevät, että palvelut heikkenevät nykyisestä.

Tutkimukseen vastasi yli tuhat suomalaista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

STT: Poliisi vaatii MV-julkaisun verkkosivujen sulkemista

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
mv001
MV-lehden verkkojulkaisu.

Poliisi vaatii oikeudessa MV-lehti- ja Uber Uutiset -sivustojen sulkemista, ilmenee MV:ssä julkaistuista salaisista asiakirjoista. STT:n tietojen mukaan asiakirjat ovat aitoja ja asian käsittely Helsingin käräjäoikeudessa on yhä kesken.

Poliisi perustelee asiakirjoissa sulkemisvaatimusta epäilyllä, että sivustolla olisi julkaistu viestejä, joissa syyllistytään useisiin eri rikoksiin, kuten kiihottamiseen kansanryhmää vastaan ja törkeään kunnianloukkaukseen.

MV-lehden päätoimittajaksi itseään kutsuva Ilja Janitskin ei ole poliisin vaatimuskirjeen mukaan poistanut laittomaksi epäiltyjä verkkoviestejä pyynnöistä huolimatta.

Poliisi pyytää käräjäoikeutta käsittelemään asian kiireellisenä kuulematta asianosaisia.

Taas uusi perussuomalaisten kanta: Yksin maahan tulevat kasvattavat terrorismiuhkaa

Kuva: Lehtikuva
LKS 20150419  Kansanedustajaehdokas Ville Tavio, Perussuomalaiset, Varsinais-Suomen vaalipiiri. LEHTIKUVA / HANDOUT / YLE
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio sanoo, että koko turvapaikkajärjestelmä pitää lakkauttaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio esittää, että yksin saapuvien turvapaikanhakijoiden pääsy Suomeen estetään. Hän perustelee ehdotustaan mahdollisena keinona torjua terrorismia.

Tavion mielestä järjestely voisi olla tilapäinen, kunnes varmistutaan siitä, ettei yksin saapuvien joukko kasvata terrorismiuhkaa.

– Jos katsoo viimeaikaisia terroristi-iskuja, niin yksinäiset ääriuskovaiset miehet ovat selvästi profiloituneet, Tavio sanoo tiedotteessaan.
Hän sanoo kannattavansa yhä ensisijaisesti koko turvapaikkajärjestelmän lakkauttamista ja siirtymistä yksinomaan hallittuun pakolaiskiintiöjärjestelmään.

 

Michel Barnier vetää EU:n Brexit-neuvotteluja

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20160705 A European flag is flown in front of The Elizabeth Tower which houses the "Big Ben" bell in the Palace of Westminster, as thousands of protesters gather in Parliament Square as they take part in a March for Europe, through the centre of London on July 2, 2016, to protest against Britain's vote to leave the EU, which has plunged the government into political turmoil and left the country deeply polarised. Protesters from a variety of movements march from Park Lane to Parliament Square to show solidarity with those looking to create a more positive, inclusive kinder Britain in Europe. / AFP / Niklas HALLE'N - LEHTIKUVA / AFP

Euroopan unionin pääedustaja Britannian EU-eroa käsittelevissä neuvotteluissa on kokenut ranskalaispoliitikko ja entinen EU-komissaari Michel Barnier. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nimitti hänet tehtävään keskiviikkona.

– Olen hyvilläni, että ystäväni Michel Barnier otti vastaan tämän tärkeän ja haasteellisen tehtävän. Halusin tähän vaikeaan työhön kokeneen poliitikon, hän sanoi.

Britannian uusi pääministeri Theresa May on sanonut, että Britannia ei halua rynnätä Brexit-neuvotteluihin. Mayn mukaan Britannian tavoitteena on paras mahdollinen ratkaisu päästä EU:n sisämarkkinoille ja saman aikaan rajoittaa EU:sta tulevien siirtolaisten määrää.

EU:n mukaan myös sen tavoitteena ovat läheiset taloussuhteet Britannian kanssa, mutta unioni ei hyväksy vapaan liikkumisen rajoituksia.

Keskustelua aiheesta

SuPerin puheenjohtaja Paavola: Miksi vanhusten hoidossa vain hoitajia syyllistetään?

Kuva: Jukka-Pekka Flander
vanhus18349
Moni vanhus kokee huonoa kohtelua hoitopaikassaan.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer jakaa viime päivinä mediassa ja erityisesti Ilta-Sanomissa esiin nostetun huolen vanhusten hoidon laadusta, mutta näkemys huonoon hoitoon johtavista syistä on eri. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on yllättynyt, että syy on vieritetty kokonaan hoitajien niskoille.

Ilta-Sanomissa tiistaina ja keskiviikkona esiintyneet kolarilaiset hoitajat Maaret Rantapeltonen,67 ja Minna Heiskanen, 45 arvostelivat mm. hoitajien työtapoja, tupakanpolttoa, sosiaalisessa mediassa roikkumista ja liian laitosmaista hoitoa kireine aikatauluineen.

– Vastakkainasettelu ja hoitajien syyllistäminen on lyhytnäköistä eikä tuo parannusta tilanteeseen, jossa ongelmat johtuvat pääosin huonosta johtamisesta ja organisaatiokulttuurista sekä ennen kaikkea liian vähäisestä henkilöstömäärästä, Paavola sanoo.

Paavola peräänkuuluttaa hoitajilta kollegiaalisuutta ja solidaarisuutta tilanteessa, jossa päättäjien taholta halutaan laskea hoidon laatua entisestään.

SuPer julkaisi kesäkuussa 2016 selvityksen hoitajien työkuormasta. Kyselyyn vastanneista yli 1700:sta SuPerin jäsenestä suurin osa (68 %) koki, että työyksikössä on liian vähän henkilökuntaa ja lähes kaikki vastaajat (93 %) kokivat huolta hoidon laadusta. Myös Jyväskylän yliopiston alustavat tulokset pohjoismaisesta vertailututkimuksesta osoittavat, että Suomessa on vanhusten laitoksissa ja palveluasumisessa Pohjoismaiden matalin hoitajamitoitus.

– Paikoissa, joissa on ongelmia, hoitajat ovat pakotettuja tähän tilanteeseen. Kun hoitajalla ei kiireen vuoksi ole mahdollisuutta tehdä hoitotyötä niin hyvin kuin haluaisi ja osaisi, se aiheuttaa hoitajille valtavaa eettistä kuormitusta. SuPerin kyselyyn vastanneista 70 prosenttia joutuu tekemään vähintään viikoittain asioita, jotka ovat ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa, Paavola painottaa.

Palaverit, kirjaaminen ja hoito- ja palvelusuunnitelmien tekeminen on välttämätön ja laissa säädetty osa hoitajan työtä.

Samalla määrällä henkilökuntaa pyritään selviytymään huomattavasti kasvaneesta työmäärästä. Hoitotyön lisäksi hoitajilla on useita muita työtehtäviä vuoron aikana. Tukipalvelutyöntekijöitä on vähennetty, jolloin hoitajien tehtäväksi on tullut mm. siivous ja pyykinpesu. Iso osa hoitajien työstä myös tapahtuu tietokoneilla. Palaverit, kirjaaminen ja hoito- ja palvelusuunnitelmien tekeminen on välttämätön ja laissa säädetty osa hoitajan työtä, joka varmistaa tiedonkulun työntekijöiden välillä. Jokaisen asiakkaan, joita voi yhdellä hoitajalla laitoshoidossa olla aamu- tai iltavuorossa 5-10, hoito täytyy kirjata vuoron aikana. Näiden tehtävien laiminlyöminen vaarantaisi potilasturvallisuuden.

– Ilta-Sanomissa haastatellun kahden hoitajan kokemukset on otettava vakavasti, mutta ne perustuvat niin pieneen otokseen, ettei sen perusteella voi mustamaalata kaikkia hoitajia, joista suurin osa tahtoo tehdä työnsä hyvin päivittäin. On pidettävä mielessä, että hoitajillakin on oikeus lepotaukoihin, jotka saa käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla, mikäli niitä ylipäänsä ehtii pitämään. Ylimääräiset tauot ja sosiaaliseen mediaan työajan käyttäminen ovat huonoja tapoja, joihin voidaan ja pitää puuttua johdon puolelta. Johdon tehtävä on myös taata työntekijöilleen olosuhteet, joissa työ voidaan tehdä parhaalla mahdollisella tavalla, Paavola sanoo.

– Säästöpaineissa toivoisi valtiovallalta ja työnantajilta julkituloa hoitotyön laadun laskemisesta. Olisi rehellistä todeta, että nykyisillä resursseilla ei ole mahdollista antaa yhtä laadukasta hoitoa kuin kymmenen vuotta sitten.

– Olemme tyytyväisiä siihen, että asia on nostettu esille. Toivomme aiheesta rakentavaa keskustelua, johon myös päättäjät ja työnantajat saavat mieluusti osallistua ja siten osoittaa ottavansa vastuuta maamme vanhuksista, Paavola sanoo.