Lukijaristeily2017

”Ette te tästä pääse kiemurtelemaan, ministeri Soini!” – SDP pelkää kuljetusyritysten konkurssiaaltoa

Kuva: Lehtikuva
Ulkoministeri Timo Soini (ps) vastasi ulkomaista raskasta liikennettä koskeviin kysymyksiin.

Raskaan liikenteen tilannetta puitiin eduskunnan kyselytunnilla, kun SDP vaati hallitusta vetämään pois esityksensä, joka käytännössä vapauttaisi ulkomaisten rekkojen tulon Suomen teille. SDP:n kansanedustaja Katja Taimela painotti, että tämä mullistaisi kilpailutilanteen ja avaisi ovet laajasti harmaalle taloudelle.

– Miksi hallitus on tässä asiassa valmis unohtamaan täysin kansallisen edunvalvonnan ja heittäytymään rähmälleen EU:n edessä, Taimela kysyi.

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen keskittyi puheenvuorossaan pelkoon harmaan talouden lisääntymisestä.

– On kannettava erityistä huolta siitä, että tämä voi tuoda tähän maahan lisää harmaata taloutta, jota me emme tarvitse yhtään tämän enempää. Tässä maassa voi liikkua teillä sellaisia autoja, jotka eivät noudata työehtoja niin kuin tässä maassa pitäisi noudattaa, Ihalainen muistutti päätöksen seurauksista.

SDP:n Krista Kiuru ihmetteli, miksei hallitus ole halukas edes odottamaan, että EU tuo oman maantielakipakettinsa pöytään.

Ministeri Soini, te istutte nyt tämän kumipyörän päällä.

Soini syytteli edeltäjiä

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) toisteli vastauksissaan, että kyseessä on niin kutsuttua kabotaasiliikennettä koskeva direktiivi ja EU:n suunnalta vaaditaan muutoksia. Soini syytti edellistä hallitusta siitä, ettei Suomen etua ole valvottu.

– Ette te tästä pääse kiemurtelemaan, ministeri Soini. Ei edellinen hallitus luopunut Suomen linjasta, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman vastasi Soinin väitteisiin.

Lindtman huomautti, ettei Soini ollut ehtinyt olla ulkoministerinä edes kuukautta, kun hän toi asian ministerivaliokuntaan ja sai linjauksen siellä läpi. Lindtmanin mukaan Soini teki tämän täysin tietoisena vaihtoehdosta. Esimerkiksi Tanska ei ole vastaavassa tilanteessa luopunut omista kansallisista linjauksistaan.

– Tämä tulee aiheuttamaan konkurssiaallon suomalaisissa ahkerissa kuljetusyrityksissä. Soinin viikate alkaa siellä heilua! Miksi juuri tässä Suomen pitää olla EU:n mallioppilas, kun te tiedätte, että tälle on vaihtoehto, Lindtman ryöpytti.

”Jos löytyy parempi tie…”

Liikenneministeri Anne Berner sanoi olevansa siinä käsityksessä, että asetus jättää vain vähän liikkumatilaa kansalliselle päätöksenteolle. Keskustelun kuluessa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) muistutti, että asia on eduskunnan käsissä.

– Jos löytyy parempi tie, ainahan se on kelvannut tälle hallitukselle, Sipilä sanoi.

Kyselytunnin päätteeksi SDP:n Katja Taimela totesi keskustelun herättäneen jonkin verran toivoa. Hän vetosi kuitenkin vielä ulkoministeri Timo Soiniin, jotta hallitus vetäisi – niin kuin se on tehnyt monesti aiemminkin – esityksensä pois.

– Ministeri Soini, te istutte nyt tämän kumipyörän päällä, Taimela totesi.

Keskustelua aiheesta

Sadekuurot saattavat huuhtoa presidentti Koiviston hautajaissaattoa

Ihan tällaiseksi sään ei odoteta äityvän tänään Mauno Koiviston hautajaissa.

Sää on presidentti Mauno Koiviston hautajaispäivänä pilvinen tai puolipilvinen. Myös sadekuurot ovat iltapäivällä todennäköisiä, kertoo päivystävä meteorologi Ilmatieteen laitokselta. Lämpötila on iltapäivällä 15–17 astetta.

Myös muualla maassa Lappia lukuun ottamatta voi iltapäivällä esiintyä sadekuuroja. Sateiden riski kuitenkin päättyy iltaa kohden.

Koko kaupungin kirkonkellot saattavat Koiviston viimeistä matkaa – jopa 100 000 ihmistä mukana surusaatossa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Presidentti Mauno Koivisto siunataan Helsingin tuomiokirkossa.

Presidentti Mauno Koiviston siunaustilaisuus alkaa kello 13 Helsingin tuomiokirkossa. Tilaisuuteen on kutsuttu yli 500 vierasta. Hautaan siunaamisen toimittaa piispa Eero Huovinen.

Tilaisuus alkaa Jean Sibeliuksen Surusoitolla. Tämän jälkeen tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores esittää Taneli Kuusiston säveltämän virren Suomalainen rukous, jonka teksti on Uuno Kailaan kirjoittama isänmaallinen ja uskonnollinen runo.

Siunaustilaisuudessa esiintyy myös oopperalaulaja Jorma Hynninen, joka esittää Veteraanin iltahuudon yhdessä kuoron ja Kaartin soittokunnan kanssa. Laulu on kunnianosoitus talvi- ja jatkosodan veteraaneille, joihin lukeutuu myös Koivisto. Hän oli viimeinen elossa ollut Suomen presidentti, jolla oli omakohtaista sotakokemusta. Koivisto palveli rintamalla jatkosodassa.

Muistopuheen pitää presidentti Sauli Niinistö. Siunaustilaisuus päättyy Finlandia-hymniin ja Narvan marssiin.
Koiviston arkkua kantavat kirkossa kenraalit ja amiraalit. Arkun edessä kulkee Puolustusvoimain ylin johto.
Kaikkien kirkkojen kellot saattavat Koivistoa

Ratsupoliisien vetämä surusaatto lähtee siunaustilaisuuden jälkeen autosaattueena pitkin ydinkeskustan katuja kirkolta Valtioneuvoston linnan, Suomen Pankin ja Presidentinlinnan kautta kohti Hietaniemen hautausmaata. Saatto pysähtyy pisimmäksi ajaksi Presidentinlinnan eteen, jossa Maa-, Meri- ja Ilmavoimien kunniajoukkueet suorittavat kunnianosoitukset entiselle ylipäällikölle.

Kaikki Helsingin luterilaiset, katoliset ja ortodoksiset kirkot soittavat saattokelloja surusaaton ajan. Kun saatto saapuu Hietaniemen hautausmaalle, kirkkojen kellonsoitto lakkaa ja Hietaniemen kappelin kellojen soitto käynnistyy.

Presidentti Urho Kekkosen hautajaiset Helsingissä 7. syyskuuta 1986. Kuvassa edessä tasavallan presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto takanaan Suomen hallituksen ministereitä. Tänään elämänkaari sulkeutuu. (Lehtikuva/Martti Kainulainen)

 

Poliisi odottaa kymmeniätuhansia, jopa sataatuhatta ihmistä kadunvarsille osoittamaan kunnioitustaan edesmenneelle presidentille. Parhaita paikkoja seurata tilaisuutta ovat Senaatintori ja tuomiokirkon portaat ja saaton pysähdyspaikat, joita ovat Presidentinlinnan lisäksi Valtioneuvoston linna ja Suomen Pankki. Myös Mannerheimin patsaan ympäristössä ja Hietaniemen hautausmaan sisääntuloalueella on hyvä näkyvyys.
Surusaaton vuoksi suljetaan tiettyjä keskustan katuja kokonaan ajoneuvoliikenteeltä iltapäivällä noin kello 14:n ja 16:n välillä. Poliisi toivoo, että autoilua vältetään Tuomiokirkon ja Hietaniemen hautausmaan välisellä alueella.

Arkkua hautausmaalla kantavat entiset adjutantit

Koivisto haudataan sotilaallisin kunnianosoituksin, ja arkunkantajina hautausmaalla ovat hänen entiset adjutanttinsa. Koiviston hautapaikka on alueella, jolle on haudattu valtiollisia merkkihenkilöitä, kuten entisiä presidenttejä. Lähistöllä ovat presidenttien Urho Kekkonen ja Risto Ryti haudat. Hautaan laskuun osallistuu vain pieni joukko omaisia ja kutsuvieraita.

Muistotilaisuus järjestetään kutsuvieraille Säätytalossa.

Koivisto kuoli 93-vuotiaana Helsingissä 12. päivänä toukokuuta. Hän oli järjestyksessä Suomen yhdeksäs presidentti vuosina 1982–1994. Ennen presidenttiyttään Koivisto toimi muun muassa pääministerinä ja valtiovarainministerinä sekä Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajana.

Valtioneuvoston kanslia suosittaa suruliputusta koko maahan aamukahdeksasta iltayhdeksään. Liput nostetaan kokosalkoon muistotilaisuuden päättymisen jälkeen.

Yleisöllä on mahdollisuus osallistua myös tuomiokirkon siunaustilaisuuteen. Sisäänkäynti turvatarkastuksineen tapahtuu sivuovista kello 11.30 alkaen. Poliisi muistuttaa, että kirkkoon ei voi viedä kantamuksia. Siunaustilaisuuden ääni välitetään kaiuttimien kautta ulos kirkon edustalle.

Yleisradio lähettää hautajaiset suorana lähetyksenä sekä televisiossa, Areenassa että radiossa.
Mimma Lehtovaara

Lännen Median kysely: Touko Aalto seurannee Ville Niinistöä

Kuva: Lehtikuva/Seppo Samuli
Jyväskyläläinen Touko Aalto on suosituin ehdokas vihreiden puheenjohtajaksi.

Touko Aalto seurannee Ville Niinistöä vihreiden puheenjohtajana, käy ilmi Lännen Median kyselystä.

Kyselyn mukaan Aalto voittaa Emma Karin siirtoäänivaalissa prosentein 59–41. Aallon suosio on kuitenkin laimeaa Helsingissä ja Uudellamaalla, mikä lisää Karin mahdollisuuksia.

Kyselyssä Aallon nimeää ykkössuosikikseen 32,0 prosenttia vihreistä (83 vastaajaa) ja Karin 29,3 prosenttia (76).
Maria Ohisalo ja Krista Mikkonen saavat kummatkin 15 prosentin kannatuksen. Ensimmäisenä kyselyn mukaan putoaa vähiten ääniä saanut ehdokas Mika Flöjt ja toisena Olli-Poika Parviainen.

Lännen Median kyselyyn vastasi 259 vihreää vaikuttajaa eri puolilta Suomea. Vihreät valitsee puheenjohtajansa jäsenäänestyksellä. Tulos kerrotaan puoluekokouksessa kesäkuussa.

Puheenjohtaja valitaan siirtoäänivaalilla eli jokainen vihreiden jäsen saa merkitä vaalilippuunsa paremmuusjärjestykseen kaikki kuusi ehdokasta, mutta halutessaan voi äänestää vain yhtä ehdokasta. Ensimmäisenä pudonnutta ehdokasta äänestäneiden lipuista katsotaan kakkossuosikit, jotka saavat hyväkseen uusia ääniä seuraavan kierroksen ääntenlaskennassa. Joka kierroksella putoaa vähiten ääniä saanut ehdokas.

Vaali ratkeaa vasta, kun joku saa yli 50 prosenttia äänistä.

”Suomi ei ole kenenkään omistama” – Nasima Razmyar ihailee suomalaista sisua

Kuva: Jari Soini

Lapsesta asti kansanedustaja Nasima Razmyaria (sd.) on innostanut ajatus ”jos teet hyviä asioita, ne ehkä kohtaavat sinua”. Razmyarista hienointa suomalaisissa on teeskentelemättömyys. Ihmiset ovat sitä, mitä ovat eivätkä esitä muuta. Hän ihailee, miten suomalaiset ovat rakentaneet yhteiskuntaa.

– Ihmettelin, mistä nämä lihakset tulevat, ja kuka tätä kaikkea rakentaa ja tekee? Täällä on hyvällä tavalla sisua ja periksiantamattomuutta, hän kiittelee.

”Suomi on vain suomalaisille” ajatukset ärsyttävät. Razmyarin mielestä tärkeintä on se, etteivät ovet ole kotoutuville lukittuna. Hänen oma isänsä vaikutti Afganistanin varapääministerinäkin, mutta ei työllistynyt Suomessa. Razmyar tietää, miten paljon isällä olisi ollut annettavaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Hän ei vaan saanut mahdollisuutta.

– Suomalaisuus voi merkitä eri ihmisille eri asioita, eivätkä ne ole sen vähempiarvoisia. Suomen ei pitäisi olla vain jonkun rakentama ja joillekin tarkoitettu. Suomi ei ole kenenkään omistama.

Tärkeintä on, että jokainen pysyisi mukana kelkassa.

Hänestä paras tapa kotoutua on päästä tekemään ja osallistumaan toimintaan, jonka itse kokee tärkeäksi. On olennaista, etteivät nuoret kasva kiinni vihakulttuuriin.

Razmyar on vasta valittu SDP:n kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan ehdokkaaksi Helsingin apulaispormestarin tehtävään. Hän halusi hakea sitä voidakseen vaikuttaa asioihin nykyistä enemmän ja nopeammin. Nämä toimialat tuntuvat omalta, koska hän on omassa työssään nähnyt, miten nuorten syrjäytymistä voi estää, ja miten kulttuurin kautta voi kehittää osallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Nasima Razmyarista Helsingin tulisi olla yhtä hyvä paikka turvapaikanhakijalle kuin ikänsä Helsingissä asuneelle vanhukselle. Hän näkee kulttuuria joka puolella. Se voi yhtä hyvin olla katutaidetta, oopperaa kuin vaikkapa kirjastokäynti.

– Tärkeintä on, että jokainen pysyisi mukana kelkassa, ja Helsinki antaisi mahdollisuuksia eikä veisi niitä pois.

Kolmipäiväinen postinkanto liikahti eteenpäin eduskunnassa

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kolmipäiväinen postinjakelu liikahti keskiviikkona eteenpäin, kun eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta hyväksyi mietinnön postilain muuttamisesta.

Hallituksen lakiesityksen mukaan kirjeposti voidaan tulevaisuudessa jakaa vain kolmena päivänä viikossa alueilla, joilla on sanomalehtien varhaisjakelu.

Jakelu jatkuisi kuitenkin viisipäiväisenä alueilla, joilla ei ole lehtien varhaisjakelua. Tämä mahdollistaisi sanomalehtien viisipäiväisen jakelun nykyiseen tapaan myös haja-asutusalueilla.

Liikenne- ja viestintävaliokunnassa istuvat neljä oppositiopuolueiden kansanedustajaa olivat lakiehdotuksen hylkäämisen kannalla. Heidän mielestään lakiehdotus asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella postilähetysten jakelussa.

Keskustelua aiheesta